Etiopian ylätasangolta kohti Gondaria ja Sudanin rajaa – päivä 83

La 21.2.2015, Gashena (ET) – Gondar (ET)

Lauantai on näemmä Etiopiassa markkinapäivä. En tiedä mikä muu selittäisi valtaisat ihmisjoukot jotka aamupäivällä ajamiemme teiden reunoja kansoittivat. Kaikki olivat matkalla jonnekin. Mukana oli monenlaista pussukkaa, säkkiä ja puukarahkaa, sekä tietenkin lukuisa joukko erilaisia eläimiä jotka pyörivät aika ajoin ajoreitilläkin. Eteneminen varsinkaan aamupäivällä ei siten ollut kovinkaan rentouttavaa. Kuski sai olla jatkuvasti tarkkana ja väistellä kansaa sekä eläimiä.

Kuten viimepäivinä Etiopiassa on jo totuttu, näkymät bussin ikkunasta olivat jälleen huimia. Vuoristoista maastoa. Tie oli muutamaa hyvin lyhyttä kehnompaa osuutta hyvässä kunnossa ja olimme perillä Gondarin kaupungissa jo hyvissä ajoin neljän jälkeen iltapäivällä. Olimme lähteneet liikkeelle aamukahdeksalta ja pitäneet jopa puolentoista tunnin ruokatauon puolen päivän maissa. Lienee ollut yllätys kaikille, että päivä sujui vähin ongelmin ja matka taittui näin helposti. Bussissa oli hiljaista. Suurin osa porukasta nukkui edellisen yön autossa, jossa oli sangen viileää ja unen laatu ei tainnut olla kaksinen. Päivän lämmettyä uni maistui.

Kartalla tie oli näyttänyt pahalta ja pelkäsimme jyrkkää laskua alas ylätasanteelta. Tällaista alamäkiserpentiiniä emme kuitenkaan kohdanneet, vaan tie laski lähemmäs merenpintaa aika lailla huomaamatta. Toki ylä- ja alamäkiä päivään mahtui, mutta mitään ylätasangolle nousuun verrattavaa mutkatietä emme joutuneet lauantaina alas ajamaan. Hyvä niin.

150222-1

Normipäivä konttorilla.

150222-2

Aamupäivän kansainvaellusta.

150222-3

Merkillinen kivipaasi iltapäivän etapilta.

Päätimme huilia Gondarissa kaksi yötä. Aika kuluu lepäillessä, pyykkiä pestessä ja muita huollollisia toimenpiteitä suorittaessa. Tästä on tarkoitus ajaa maanantaina Sudaniin, jossa ei sitten kaiketi paljon lepäillä. Rajalle on vajaa kaksisataa kilometriä ja tarkoituksenamme on päästä mahdollisimman syvälle Sudaniin jo rajanylityspäivänä. Johtuen erinäisistä auton kanssa koetuista ongelmista, aikataulu alkaa painaa päälle eikä laiva Aleksandriassa odota.

Sudanin suorittamiseen ei kovin montaa päivää jää, ja ainut kahden yön tauko pidettäneen maan pääkaupungissa Khartumissa. Ilmeisesti kaikkien matkailijoiden tulee rekisteröityä maan viranomaisille kolmen päivän kuluessa maahan saapumisestaan, muuten maasta ei ilmeisesti pääse pois tai edessä on muita ongelmia sekä muunlaista piinaa. Yritämme hoitaa asian jo rajakylässä mutta ellei se onnistu, toimenpide on tehtävä pääkaupungissa. Siispä kahden yön stoppi siellä.

150222-4

Mitä kello on? Kun pikkuviisari näyttää noin ja iso näin se on… aivan oikein! Varttia yli kolme iltapäivällä.

Etiopia on siis jäämässä maanantaina taakse – siis sikäli kun meidät Sudaniin päästetään. Yksi mainitsematta jäänyt – mutta ehdottomasti mainitsemisen ansaitseva – Etiopian ihmeellisyys on täällä käytetty kalenteri ja eritoten kellonaika. Kalenterissa on kolmetoista kuukautta ja nyt eletään vuotta 2007. Ok, hyvä. Ei tämä vielä mitään, kyllähän sitä maailmaan erilaisia ajanlaskuja mahtuu.

Sen sijaan kellonaika on se todella hämärä juttu. Täällä kellot nimittäin käyvät kuusi tuntia eri aikaa kuin missään muualla samalla aikavyöhykkeellä. On kummallista, kun vaikkapa ravintolan seinäkello näyttää yhtätoista vaikka kello on ”oikeasti” viisi iltapäivällä. En tiedä miksi, mutta näin se vain täällä toimii. Ainakaan omaperäisyyden puutteesta ei etiopialaisia voi syyttää.

Toisaalta on todettava, ettei tuo omituinen kellonaika- ja ajanlaskutyyli ole paljon ainakaan omia asioitamme täällä sotkenut. Esimerkiksi hotellien kirjautumiskaavakkeisiin olemme kirjoittaneet suomalaisen päivämäärän ja se on kelvannut. Myös kellonajan kyseessä ollen ainakin tiedostavampi, ulkomaalaisten kanssa useammin tekemisissä oleva porukka tuntuu ymmärtävän eron muiden maiden ajan ja etiopialaisen ajan välillä. Jos jotain etiopialaisen kanssa sopii, on kuitenkin hyvä tarkentaa mistä ajasta puhutaan. Näin olen ainakin itse yrittänyt tehdä. Täällä kun ihan oikeasti tuo kello ymmärretään noin, kuusi tuntia päin seiniä.

Nettiyhteydet Sudanissa ovat täysi arvoitus. Saattaa siis käydä niin, että raportointiin tulee tauko. Mutta katsotaan. Kohtahan tuo selviää.

 

Facebooktwittermailby feather

6 vastausta artikkeliin ”Etiopian ylätasangolta kohti Gondaria ja Sudanin rajaa – päivä 83

  1. Kuinka uni maittoi Gashenan kolmen euron huoneessa, vaivasiko viileys kolmessa tonnissa? Lämmitystä ei varmaan ollut.

    Markkinoilla noilla ylänköalueilla ja muuallakin myydään myös polttopuuta. Taipaleen varrella olette nähneet naisia kantamassa polttopuuta, jota joskus noudetaan pitkienkin matkojen takaa. Eroosio on paikoin erittäin voimakasta.
    Aurinkokeittimet saattaisivat olla noilla alueilla kova sana.

    Milloin Alexandriassa pitäisi viimeistään olla?

    • Ihan hyvin uni maittoi eikä huoneessa kovin kylmäkään mielestäni ollut. Peittoja oli monta ja koppi oli aika pieni, mikä varmaan auttoi paljon. Luulen että bussissa oli huomattavasti viileämpää ja epämukavampaa. Huoneen negatiivisia puolia olivat enemmän lattian pinttynyt lika ja hieman tympeä haju, ilmeisesti juuri peräisin tuosta pinttyneestä liasta. Moni ihminen lienee huoneessa hikoillut. Lakanat ja petivaatteet tosin vaikuttivat puhtailta ja olivat varmaan samana päivänä pestyt, kuten omistaja kehuskelikin.

  2. Tuosta etiopiaisesta kellonajasta. Minä sain siellä asuessani sen käsityksen, että kello on nolla, kun aurinko nousee eli meidän aikakäsityksemme mukaan aamulla kello kuusi. Aika loogista , eikö?
    Kyllähän tämän ”aikaeron” kanssa ensimmäisinä kuukausina piti olla tarkkana. Normaalisti paikallisten työkaverien kanssa käytettiin sanontaa two o’clock our time or eight a.m. European time. Toisaalta eihän aikakäsite siellä ole niin eksakti kuin täällä pohjoisessa. Jos ei tänään ehdi saada valmiiksi, onneksi uutta aikaa tulee huomenna, kun aurinko nousee.

    • Kas, ai se menee noin. Kiitoksia tiedosta. Tuollainen ajattelutapa on tosiaan perin looginen ja järkevä. Päivä alkaa auringon noususta. Toisaalta ihan oman aikakäsityksen keksiminen luo hieman ongelmia, kuten totesitkin. Varsinkin kun maahan tulee ulkomaalaisia. Mutta aika nopeasti tuohon ajan tarkentamiseen tosiaan tottui, jo muutamassa päivässä. Oman kelloni pidin koko ajan ”eurooppalaisessa ajassa”.

      Kelloista ja ajasta yleisemmin, näin jossain netissä myytävän joskus rannekelloja, jossa kellotaulu oli jaettu 24 tuntiin ja viisareita oli vain yksi, siis tuntiviissari joka kiersi taulun kerran vuorokaudessa. Tuollaiseen kelloon totuttelu voisi olla kiinnostavaa: muuttaisikohan se omaa aikakäsitystä ja ajanhallintaa? Näin ainakin kelloja myyvä taho väitti.

    • Juu, Sudanissa pitäisi taas seurannan toimia. Laite tosiaan toimii sim-kortilla, joka sitten ei jostain syystä toimi kaikissa maissa. Operattorisopimuksista kiinni on asia, kai.

      Ja pääsimme tosiaan Sudaniin ja nyt Khartumissa. Rajanylitys kävi yllättävän kivuttomasti. Nettiasiat ovat vielä vähän hakusessa, mutta ehkä täältä jostain saa ostettua paikallisen sim-kortin niin sekin puoli helpottuisi. Nämä julkiset netit (hotellit ym.) toimivat näemmä aika kehnosti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.