Nairobi, Jungle Junction ja viisumit

Ke 27.1.2015, Nairobi (KE)

Kiinnostava majapaikka tämä Jungle Junction. Tosin heti on todettava, että varsinaista Nairobia emme ole vielä tässä parin päivän aikana nähneet. Aika kun on mennyt täällä kaupungin laidalla länsimaisten auto- ja moottoripyörämatkailijoiden suosimassa paikassa hengaillen. Muutkin tuntuvat ottavan oleskelunsa täällä rentoutumisen merkeissä ja kalustoaan korjaillen ja huoltaen. Ymmärtäähän sen. Pintateitse matkailu Afrikassa kun lienee usein kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Hyvä että tällainen keidas täältä löytyy. En ihmettele lainkaan paikan suosiota. Aikuista ja maailmaa nähnyttä porukkaa on täällä.

Monenlaista kalustoa täältä löytyykin ja näemmä monet ovat jättäneet kulkupelinsä tänne säilytykseen lähdettyään itse kotiin huilimaan. Moottoripyöriä on paljon. Niin on myös monenlaisia jeeppejä ja jopa muutama matkailukäyttöön rakennettu maastokuorma-auto. Halpoja pelejä eivät moiset ole, ja sekin kertonee jonkin verran siitä minkälaista porukkaa tänne kokoontuu asustelemaan. Muutama bussikin täällä on. Kolme ruotsalaista pinkkiä linja-autoa näkyvät olevan korjattavana Ajokin vieressä pihan perällä. Tuulilaseja vaihtavat. Kovin ovat vaatimattomassa kunnossa ovat nämä Rosa Bussarna -yrityksen ajopelit verrattuna Ajokkiin. Ei ole ihmekään että niitä vähän ehostavat.

150127-1

”Jungle life”. Kuva Jungle Junctionin ilmoitustaululta.

150127-jungle-junction

Maailmanluokan hönötystä.

150127-2

Kalustoa.

Viisumiasiatkin alkavat selvitä. Nairobissa kävi pian ilmi, että Etiopian viisumia ei kuulemma täältä myönnetä kuin Keniassa asuville. Turha edes yrittää. Ongelma on sama kaikille länsimaisille. Passit pitää lähettää kotimaan lähetystöön jos viisumin mielii saada. Suomalaiset käyttävät yleensä Tukholman lähetystöä, joka on käsittääkseni Pohjoismaiden ainoa Etiopian edustusto. Siispä täytimme kaavakkeet, pistimme passit pakettiin ja paketti kiikutettiin Nairobin DHL:n toimistoon eilen. Onneksemme erään matkalaisen sukulainen asuu Tukholmassa ja lupasi passit lähetystöön viedä. Hätätilanteessa homma kuulemma olisi onnistunut ilman apuakin. DHL voi ilmeisesti toimittaa passit suoraan lähetystöön ja noutaakin ne sieltä. Tämä tosin toki on menetelmänä hieman epävarmempi.

Nyt siis odotellaan. Toivoaksemme passit palaavat viisumeilla varustettuina Ruotsista tämän viikon aikana. Sen jälkeen vuorossa ovat Sudanin viisumit, jotka saa kuulemma Nairobista muutamassa päivässä. Täällä tapaamamme suomalainen moottoripyöräilijä sai omansa juuri tänään. Homma vaatii paljon paperitöitä, mutta muuten prosessi on ilmeisesti aika rutiininomainen. Nairobista meitä jatkaa yhdeksän.

150127-4

Pihatietä. Kuten näkyy, emme ole Nairobin keskustassa. Huomaa myös irtovuohet.

150127-3

Ajokki ja pinkit ruotalaisbussit.

Näyttää siis hyvältä. Joudumme tosin olemaan paikoillamme puolisentoista viikkoa, mutta ehkä se ei loppujen lopuksi haittaa. Tämän jälkeen papereiden pitäisi olla kunnossa koko loppumatkalle. Egyptin viisuminkin suomalainen saa tiettävästi rajalta, joten viisumirumba on toivoakseni tämän jälkeen selvä. Pikku hiljaa tästä pitänee lähteä valumaan Nairobin keskustaa kohden, niin rento tunnelma kuin täällä ovaerlander-paikassa onkin. Onhan se itse kaupunkikin nähtävä. Ehkä jo huomenna. Osa porukasta on myös harkinnut vierailua meren rannalla Mombasassa. Sinne menee täältä tiettävästi suhteellisen kohtuuhintainen yöjuna. Aikaa on. Katsotaan mitä keksitään.

 

Facebooktwittergoogle_plusmail

6 vastausta artikkeliin ”Nairobi, Jungle Junction ja viisumit

  1. Miten on Kenian pohjoisimman osan tien tilanne, joko ovat päällystäneet sen? Teillä on jo varmaan tietoa siitä.
    Aikaisemmin tapaamienne sveitsiläisten blogistahan löytyi maininta Etiopian kohdalta Awasan ja Agere Maryamin välisestä tiestä ”a terrible road”. Onko siitä selvinnyt mitään? On kuitenkin hieman pidempi väli.
    Ovatko Euroopasta tulleet overlanderit käyttäneet Egyptissä pääasiassa uutta reittiä Nasser-järven ylitykseen?
    Jungle Junction on kuitenkin paikka josta löytyy kaikenlaista infoa.

    • Juuri eilen oli puhetta tuosta tienpätkästä muutaman ilmeisesti parimmin asiasta paremmin tietävien kanssaa. Ymmärtääkseni tietä ei ole kokonaaan päällystetty, mutta oikeasti vaikeaa ajettavaa on vain ehkä viimeinen 10 prosenttia ennen Etiopian rajaa. Taas tosimme kuulla, jotta ”it’s doable”, siis myös bussilla. Samaahan sanoivat jo sveitsiläiset. Pohjoisesta viime aikoina tulleita ei tainnut Jungle Junctionissa juuri nyt olla, joten järven ylitystiedoissa olemme sveitsiläisten varassa.

      Etiopian teistä saimme tänään Suomen lähetystössä kuulla, että olisivat rajan jälkeen ihan hyviä. Saapa nähdä miten on. Toisaalta eipä tuolla oikeastaan ole suurta merkitystä kuin niillä tieosuuksilla, joilla voimme reitin valita. Monin paikoinhan näin ei ole. Käytännössä reittejä on vain yksi.

      Ja lähes pakko tässä Janinkin on Egyptiin yrittää. Toinen realistinen vaihtoehto nimittäin on heittää pyyhe kehään ja koittaa myydä bussia jossain täällä. Laivaus muualta Afrikasta kuin Aleksandriasta maksaa nimittäin kymmeniä ja kymmeniä tuhansia, eikä siten ole käytännössä edes vaihtoehto.

  2. Ihan loistava blogi! Noita kunnon oerlandereiden paikkoja kaipaa täällä toisella rannikolla. Mauritaniassa niita muutama oli, mutta täällä Kameronissa hieman heikkon puoleisesti. Tällä hetkellä olemme tosin hotellila (jonka takaapihalla autossa majoitumme 😀 ) jossa on kaksi offroad bussia matkalla Lontoosta Kapkaupunkiin, on ollut mukava tavata muitankin overlandereita. Mainitsit kommeentissasi että luulit ettei tätä puolta Afrikkaa ole mahdollista ajaa läpi, hauska sinänsä koska minä taas luulin että sitä kautta mitä te ajatte ei ole mahdollista ajaa 😀 Harmi tuo Etiopia kun täytyy passit pistää kotimatkalle hetkeksi, mutta kyllä se siitä 🙂 Meillä edessä Gabonin, Kongon ja Angolan (joo, se pahamaineinen Angolan viisumi joka on niin hemmetin vaikea saada) metsästys. Nauttikaa elämästä ja seurailen teitä täältä Afrikan toiselta laidalta 🙂
    t. Jasmin

    • Tomin kommentti ”reittejä on vain yksi” taisi olla vastaus kysymykseeni Etiopian eteläisimmän osan tien kunnosta. Kyseinen tie on oikeastaan ainut mahdollinen Addikseen etelästä.

      Olen vuosien varrella lukenut blogeja Afrikan ylityksestä ja itsekin siellä reissannut. Suurimmaksi osaksi overlanderit mielestäni käyttävät itäistä reittiä. Tiet ovat melko hyvässä kunnossa suurimmaksi osaksi. Joitakin huonoja pätkiä on.
      Pikavuorolaisten Ajokin ollessa kyseessä itäinen reitti on melkeinpä ainut mahdollinen, ei ole näet offroad bussi.

      Hyvää ja nautinnollista matkaa teille etelään. Afrikka on hieno paikka kuten olet varmaan huomannut.

  3. Jasminamiika: Kiitoksia palautteesta! Ja päivittäkäähän ihmeessä blogianne ja laittakaa kuviakin. Kiinnostuneita seuraajia matkallenne löytyy varmasti. Se herätti heti oman mielenkiintonikin kun sattumalta sen Rantapallon blogisivulla äkkäsin.

    Tutkimme aikanaan tuoa reittivalintaa ja päädyimme siihen tulokseen, että länsireitti olisi aika mahdoton alueen monien kriisivaltioiden takia. Itä-Afrikka kun on poliittisesti vakaampaa aluetta, ainakin mielikuvatasolla. Sitten tuli vielä ebola ja Nigeriassa mellastaa Boko Haram. Ei oikein houkutellut. Lopputulema oli se, että ainoa hyvä asia länsireitissä olisi ajopelin helppo laivaus Gibralttarin yli Afrikkaan.

    Emmekä taida olla mietteissämme ainoita. Siitä kertonevat myös tänne itäpuolella keskittyneet overlander-paikat. Me olemme tainneetkin ajaa aika perinteistä Cape-to-Cairo-reittiä, vai olenko Anneli väärässä? Toki näin sitä oppii. Tämän reissun jälkeen olisin valmis ehkä kokeilemaan muitakin reittejä Afrikassa autoiluun.

    Mitä nuo Lontoosta Kapkaupunkiin menossa oevat bussit muuten ovat? Juttelimme asiasta (ja myös reitistänne ja blogistanne) Janin kanssa tuossa juuri, ja hän heittäytyi lähes kateelliseksi. Sekä hyvin kiinnostuneeksi. Olisiko teillä antaa jotain blogia tai matkanjärjestäjän nettisivua, jossa noista bussijutuista kerrotaan? Jani on siis Laine ja ”pikavuorokippari”. Googlaamalla selviää, ellei mies ole tuttu. Tämän reissun ideoija ja bussimme ainoa kuski. Sekä tietty myös auton omistaja.

    Muta huomenna yritämme Sudaniin. Saa nähdä miten käy. Sokerina pohjalla on Egypti, jonka byrokratiaa oikeastaan kaikki sinne omalla ajoneuvolla menneet ovat pitäneet joko hyvin epämiellyttävänä tai suorastaan hermojaraastavan helvetillisenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *