Karttahankintoja – Afrikka ja Michelin

Ke 27.8.2014, Helsinki (FI)

Tein hankintoja ja ostin muutaman kartan. Afrikasta. Sivumennen sanottakoon että arvelisin kokemusteni perusteella Suomessa olevan vain yhden paikan josta näitä, tai muitakaan eksoottisempia tiekartoja, löytyy hyllystä. Akateeminen kirjakauppa Helsingissä. Pakko kehua, vaikka huono olenkin kehumaan. Hienoa että Suomessa on edes yksi maailmanluokan kirjakauppa.

Kokemukseni Michelinin tiekartoista Euroopassa käytettyinä ovat hyvin positiivisia. Omistin joskus mainitun yrityksen kustantaman Euroopan karttakirjan joka oli kerrassaan mainio, ja joka käytännössä kului loppuun. En muista kertaakaan eksyneeni kyseistä kirjaa seuraamalla, vaikka muistankin uskon loppuneen erinäisissä maanteiden risteyksissä, erinäisissä paikoissa ympäri Eurooppaa. Michelin oli kuitenkin aina lopulta oikeassa ja intuitio väärässä. Vaikuttavaa.

Kartat ikkunalaudalla.

Kartat ikkunalaudalla.

Mutta mitenhän lienee Afrikassa, mikäli sinne asti tulevana talvena selvitään. Jokunen vuosi sitten ajelin skootterilla Indonesiassa. Erityisesti Balin vieressä sijaitsevan Lombokin saaren tiekartat jäivät tuolloin mieleen. Minulla nimittäin oli niitä kaksi jotka olivat keskenään ristiriidassa, eikä todellisuus – tietenkään – vastannut kumapaakaan näistä kartoista. Googleenkaan ei voinut luottaa, sekin kun poikkesi mainituista painetuista kartoista. Eikä ollut oikein. Mutta loppujen lopuksi saarella on aina helppo ajella, rantahan tulee lopulta kuitenkin vastaan. Afrikassa asiat lienevät toisin. Manner kun on aika suuri.

Vaikka

2/3 Afrikkaa valtaa levitettynä useamman neliön lattiapinta-alaa.

Mainittakoon vielä tähän loppuun, ettei Afrikan paljon uutisoitu ebola-epidemia mahdu näille kahdelle ostamalleni kartalle. Kuten todettua, suuri manner. Jätin Länsi-Afrikan suosiolla ostamatta, sinne kun ei ole tarkoitus mennä. Monenmoisia poliittista ongelmaa on siellä. Ja se ebola.

 

 

Facebooktwittermailby feather

5 vastausta artikkeliin ”Karttahankintoja – Afrikka ja Michelin

  1. Ainahan minä muuten vain karttoja ostelen. Tai no, en oikeastaan ikinä, joten tiettyjä johtopäätöksiä voinee ostoksesta vetää. Täytyy vähän tutkia tarkemmin mihin Jani on nuo reittitäppänsä Afrikan pikavuorolla pistänyt. Kaiketi siis voin tunnustaa, että Afrikkaan olen ehdottomasti menossa mikäli Ajokki sinne saadaan laivattua. Itse pääjehu taisi juuri lentää Aasiaan asiaa hoitelemaan. Kun auto on laivassa täytyy ruveta katselemaan lentolippua.

    Saattaahan tässä toki käydä niinkin, että nämä kartat jäävät käyttämättä, sillä jäiväthän viime vuonna hankkimani Etelä-Amerikan kartatkin hyllyyn pölyttymään. Tosin uskon, että niillekin vielä käyttöä löytyy jossain vaiheessa. Sen verran jäi se Pan-American -tie vaivaamaan ja takaraivoa kaivelemaan. Onhan se jossain vaiheessa tehtävä sekin reissu, ei muu auta…

    • Mahtavaa! Hyvä päätös sinulta. Täytyy toivoa että bussi pääsee Durbaniin, ettei Janin tarvitse ihan turhaan lennellä ympäri maapalloa.

      Odotellessa ja fiilistellessä kannattaa lukea nämä:
      http://www.like.fi/kirjat/afrikan-poikki
      http://www.like.fi/kirjat/afrikan-ympari
      ja tuloillaan on näköjään myös uusi kirja:
      http://www.like.fi/kirjat/afrikan-sydameen

      Mihin muuten kaatui Ajokin saaminen Seattleen? Janihan kävi siellä neuvottelemassakin https://www.rantapallo.fi/pikavuoro/2014/02/01/seattle-washington-usa-27-tammikuuta/

      • Kas, täällähän oli hyväksyttävänä viesti jota en ollut aiemmin hoksannut. Tämä julkaisupohja taitaa laittaa kommentit erilliseen hyväksymisjonoon mikäli niissä on liian monta linkkiä. Täytyykin olla asian kanssa tarkempana.

        Liken sivuilla näkyy olevan tekstipätkiä noista kirjoista. Lukaisin Afrikan poikki -tekstinäytteen ja Vakkurin kokemus Tsadin rajalla huvitti. Häneltäkin näköjään tiedusteltiin oikein turvallisuuspoliisin toimesta jotta ”mikset sä lentänyt?” Tämähän on myös ollut eräs pikavuoron sisäisistä vitseistä, tyypillinen kommentti ihmiseltä joka ei ymmärrä lainkaan mistä on kysymys. Minultakin kysyttiin sitä joskus Kiinassa ensimmäisen reissun kotimatkalla. Siis parin paikallisen toimesta.

        Settlen hommasta en ole täysin varma, mutta käsitykseni mukaan homma kaatui byrokratiaan. Autoa ei vain olisi saanut Jenkeissä tieliikenteeseen, millään. Jani oli muuten jostain löytänyt saksalaisen blogin, jossa kerrottiin maailmanympäriajelusta linja-autovalmistaja Setran tuliterällä miljoonaluokan bussilla. Kyseessä oli käsittääkseni ainakin osittain jonkinlainen mainitun bussitehtaan mainostempaus. Hekään eivät kuulemma saaneet ajaa autollaan Yhdysvalloissa. Vaikka bussi oli viimeisen päälle ja reissun takana oli Setran rahat. Odotusarvo Ajokin tielle saamiseen olisi siten ollut melkoisen huono. Näin minä tilanteen ymmärsin.

Vastaa käyttäjälle Tomi Tölli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.