Soulista

To 31.1.2013, Soul (ROK)

Matka jatkuu taas (tai itse asiassa jahka saan tämän julkaistua on jo jatkunut) huomenaamuna, jolloin sangen juhlavan vuokrabussin keula kääntyy kohti Korean niemimaan koillista kulmaa. Maan pääkaupunki Soul alkaa siis olla paketissa. Kaupungista jäi ehkä hieman sekava vaikutelma enkä tainnut saada muodostettua siitä selkeää kokonaiskuvaa. Lieköhän kaupungissa yhtä selvää keskusta-aluetta lainkaan. Kokonaiskuvan muodostumattomuus on ehkä ymmärrettävääkin, sillä onhan kyseessä kymmenen miljoonan ihmisen metropoli. Negatiivisia tähänastiset tunnelmat eivät toki kuitenkaan ole olleet. Ehkä Soul vaatii pidemmän perehtymisen. Voisin tulla toistekin. Ja onhan Korea ollut Kiinan jälkeen lähes hermolepoa, sangen länsimaista kun täällä on.

Kauppakatualue Soulissa.

Lähes uuteen VIP-määritelmällä varustettuun bussiin sekä sen korealaiseen kuljettajaan tutustuttiin jo tänään, kun kävimme kyseisellä kulkupelillä vierailemassa Pohjois-Korean rajan tuntumaan erään kukkulan huipulle turisteja varten rakennetulla tähystyspaikalla. Hieman usvaisesta säästä huolimatta kiikareilla pystyi rajajoen yli tähystelemään naapurin puolelle. Joitakin matalia taloja rajan pinnassa näkyi, liikettä ei. Kummallinen paikka maailmassa on tämäkin, etelän puolella kun eletään yltäkylläisyydessä ja pohjoisessa nähdään välillä nälkää. Elintasokuilu lienee tällä rajalla maailman suurin. Tiettävästi maiden väliselle demilitarisoidullekin vyöhykkeelle on mahdollista päästä, mutta tämä jäi ennakkovalmistelujen, joita tällainen vierailu olisi vaatinut, puutteen takia tällä kertaa kokematta.

Muistan ennen Koreaan saapumistamme lukeneeni jostain, että korealaiset ovat pidempiä kuin monet muut aasialaiset kansat. Ehkä juuri tämän takia seurailinkin tilannetta Soulissa ja toden totta: selvästi vaikkapa kiinalaisia pidempiä ovat korealaiset. Lähes metri kahdeksankymmenen sentin pituus ei ole harvinaista, kummankaan sukupuolen keskuudessa. Arvelisin kuitenkin keskipituuden olevan pienempi kuin Euroopassa, sillä eivät kaikki täällä toki suomalaiseen keskipituuteen yllä.

Korea on oma, kiinasta ja japanista poikkeava kielensä ja sitä kirjoitetaan omilla merkeillään. Englantia maassa (tai ainakin Soulissa) tunnutaan puhuvan paremmin kuin Kiinassa. Kovin hyvä ei kielitaito ei kuitenkaan ole ja moni paikallinen on englannin suhteen täysin ummikko. Aina ei voi luottaa myöskään siihen, että vaikkapa ruokalistojen tekstit olisivat, ehkä otsikoita lukuun ottamatta, esitetty myös englanniksi tai edes latinalaisin aakkosin. Onneksi listoissa on monesti annosten kuvat, mikä helpottaa tilauksen tekemistä.

Toinen näkymä Soulista. Tällaiset leveät pääväylä tyypillisesti rajaavat suuria kortteleita, joiden sisällä kiemurtelee lukuisia pieniä kujia.

Kaupunki nähtynä Souli Towerin viereiseltä mäeltä. Itse tornista otetuista kuvista ei ikkunoiden takia tullut häävejä.

Myös Korean kielen ääntäminen on ilmeisesti helpompaa tai ainakin yksinkertaisempaa kuin kiinan. Paikalliset tuntuvat auttavan hyvin mielellään kartan kanssa eksyneen näköisenä pyörivää turistia ja myös ymmärtävän heti oudostikin murtaen sanotun paikannimen. Kiinassa tämä oli lähes mahdotonta. Länsimaisin aakkosin kirjoitetun kiinankielisen erisnimen sanominen ääneen ei käytännössä ikinä tullut maassa ymmärretyksi. Kiinan kielessä sanojen ja kirjainten oikea painotus on käsittääkseni erittäin tärkeää. Onneksi asia ei näytä olevan näin täällä.

Tähystyspaikka Koreoiden rajalla oli perin informatiivinen. Ikkunoiden takana näkyvän rajajoen toisella rannalla häämöttää Pohjois-Korea.

Korealaisen valkokaulustyöläisten parissa työpäivän jälkeinen baarikäynti näyttäisi olevan melko suosittu harrastus. Ainakin Soulin arki-iltaiseen katukuvaan kuuluvat puolen yön lähestyessä salkku kädessä epävarmoin askelin ja hieman horjuen kotiin vaeltavat pikkutakkimiehet. Olisikohan tämä japanilaistyylistä kulttuuria, mene ja tiedä. Kohtahan tuo nähdään, matkan suuntautuessa meren yli nousevan auringon valtakuntaan. Montaa päivää ei siihenkään enää ole.

Tänään kuunnellaan, koska tätä ei Korean yhteydessä voi jättää kuuntelemattakaan:

PSY – Gangham Style

Tämähän lienee maassa jo lähes kansallislaulu. Linja-autokuskin tuntui käyttävän tätä puhelimensa soittoäänenään.

 

Facebooktwittermailby feather

4 vastausta artikkeliin ”Soulista

  1. Pituudesta; kyllahan korealaisten ruokakin poikkeaa muista aasialaista huomattavasti (ja kaunuesihanteet), ainakin naisten keskuudessa vain korealaiset syovat ’saannollisesti’ sticky ricea kun kuulemma sisaltaa enemman energiaa kuin muut riisit, myos korealaisille laihuusihanne ei ole mitenkaan verrattavissa esim japanilaisten ihanteisiin.
    Ja kylla, korealaiset ovat kovia ottamaan snapseja ja ruokaryyppyja!

  2. Joku omasta porukastamme kertoi lukeneensa tai kuulleensa tutkimuksesta, jonka mukaan korealainen nainen on keskimäärin mieluummin syömättä kuin luopuu jostain kauneustuotteesta jonka katsoo tarvitsevansa. Tiedä sitten liekö totta tuo. Yllätyksekseni japanilaiset näyttävät ehkä keskimäärin vähemmän hoikilta kuin korealaiset, mutta tämäkään ei perustu muuhun kuin mutuun.

    Juu, kovasti ottivat olutta ja Sojua (20% perinteinen korealainen alkoholijuoma) korealaiset. Melkoinen meteli lähti kaveriporukoista ravintoloissa, eritoten kellon lähestyessä puoltayötä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.