Maanosa vaihtuu – Jerevanista Dubaihin

Ke 26.12.2012, Dubai (AE)

Armenian tulkitaan ilmeisesti kuuluvan, lähteestä riippuen, joko Eurooppaan tai Aasiaan. Epäilemättä Armenialaiset itse mieltävät maansa kuuluvan Eurooppaan, joten siispä siihen kuuluvaksi sen itsekin luen. Ja olihan Jerevanin yleinen ilmapiiri objektiivisestikin tarkasteltuna kieltämättä eurooppalaishenkinen.

Maanosan tai mainitun yleisen ilmapiirin muutos kävi korostetun selväksi viimeistään eilen, päästyäni kolmituntisen, Armenian oman lentoyhtiön hieman nuhjuisella koneella tapahtuneen siirtymisen jälkeen Dubain kansainväliselle lentokentälle. Lento lähti Jerevanista aamutuimaan, ja aivan uusi (tai vasta remontoitu) kenttä oli käytännössä tyhjä. Dubain kenttä taas ei sitä ollut. Jo passintarkastusjonot näyttivät äärimmäisen monikulttuurisilta. Kaikki maanosat ja rodut näyttivät olevan kattavasti edustettuina, kuten myös kaikki mahdolliset pukeutumis- ja päähinetyylit erinäisistä kaiken peittävistä kaavuista aina intialaistyyppisten väljien asusteiden kautta länsimaiseen narupaitaturistityyliin.

Vaivihkaa kuvattu passintarkastusaula Dubain lentokentällä. Jonottajien koko kirjo ei valitettavasti tältä etäisyydeltä erotu.

Suomalaiset ja Euroopan Unionista tulevat eivät Dubaihin viisumia tarvitse. Tästä huolimatta passien tarkastus, tai siihen jonottaminen, vei aikaa toista tuntia. Arabityylisiin valkoisiin kaapuihin ja pääliinoihin pukeutuneita virkailijoita oli kymmeniä, mutta yhden asiakkaan käsittely näytti vievän useita minuutteja. Ja koska porukkaa oli paljon, aikaa paloi. Vaikutti siltä, että virkailijat syöttivät tiedot koneelle käsin. Muuten tekniikka vaikutti uudelta, esimerkiksi kaikkien matkailijoiden silmät kuvattiin (iiristunnistus). Näiden kuvien ottamisessa näytti olevan välillä ongelmia, mikä hidasti toimintaa entisestään. Virkailija kysyi myös boarding passin kantaa ja hotellivarausta, joten nämäkin on syytä pitää käsillä jos maahan aikoo matkustaa.

Päästyäni vihdoin passintarkastuksesta läpi, oli matkatavarahihnakin jo aikaa sitten pysähtynyt ja matkatavarat oli nosteltu linjan viereen. Löysin kuitenkin omani ja suuntasin kohti lentoasemallakin pysähtyvää Dubain metroa, jolla tiesin pääseväni muutaman korttelin päähän hotellistani. Hieman yli puolituntisen, välillä hyvinkin täydessä, vaikkain hyvin puhtaassa ja uudessa metrossa matkustamisen jälkeen olin perillä.

Hotelli ei ollut halpa, ja Dubaissa näyttää olevan tapana jättää esimerkiksi internetin varauspalveluiden hinnasta pois 10 % vero ja 10 % palvelumaksu. Majoitushintaan lätkäistään siis tyypillisesti parikymmentä prosenttia lisää paikan päällä. Vaikka tämän tiesin, en ole vielä tätä kirjoittaessanikaan aivan varma siitä, mikä majoituksen kokonaishinta on. Eiköhän tuo luottokortin tiliotteesta aikanaan selviä. Kaikkineen kuitenkin liikuttaneen kahdeksankympin tietämissä, per yö siis.

Itse hotellissa sen sijaan ei ole arvosteltavaa. Huoneisto nimittäin lienee tuplasti oman kämppäni kokoinen, käsittäen muun muassa keittiön, kaksi kylpyhuonetta ja kaksi parveketta. Vähempikin olisi riittänyt, myönnetään. Toisaalta halpamajoituksia, joita ei oltu haukuttu aivan lyttyyn, oli vaikea löytää. Ja vuodenvaihteen lomakausi vaikeutti varmaankin myös omalta osaltaan etsimistä.

Makuuhuone. Olohuone lienee kooltaan kaksi kertaa suurempi. No, välillä näinkin...

Dubaita parvekkeelta nähtynä.

Lentokentällä lueskelin myös ensimmäistä kertaa tarkemmin tekemääni hotellivarausta. Pienellä painetussa tekstissä mainittiin, ettei hotelli hyväksy samassa huoneessa asuvia ei-perheenjäseniä ja pariskuntienkin tulee todistaa olevansa naimisissa, mikäli aikovat samassa huoneessa yöpyä. Ajattelin ensin tämän olevan vain periaatteellista varmistelua ja tyhjää sanahelinää, mutta toden totta: hotelliin saavuttuani respassa todella – äärimmäisen kohteliaaseen sävyyn, tosin – teroitettiin asian olevan näin. Kaikenlaista kulttuuria ja sääntöä sitä vielä nykymaailmaan mahtuu. Höh.

Tänään kuunnellaan:

M.I.A – Bad Girls

Noin vanhaa kalustoa täällä tosin ei liikenteessä juurikaan näy. Useita Rolls Royceja ja Bentelytä sen sijaan jo ensimmäisenä iltapäivänä liikenteestä bongasin.

Facebooktwittergoogle_plusmail

17 vastausta artikkeliin ”Maanosa vaihtuu – Jerevanista Dubaihin

  1. ” Arabityylisiin valkoisiin kaapuihin ja pääliinoihin pukeutuneita virkailijoita oli kymmeniä, mutta yhden asiakkaan käsittely näytti vievän useita minuutteja. … esimerkiksi kaikkien matkailijoiden silmät kuvattiin (iiristunnistus). Näiden kuvien ottamisessa näytti olevan välillä ongelmia, mikä hidasti toimintaa entisestään. Virkailija kysyi myös boarding passin kantaa ja hotellivarausta, joten nämäkin on syytä pitää käsillä jos maahan aikoo matkustaa”

    Kai ne ovat arabityylisiä, koska ne ovat arabeja. Persianlahden rikkaissa öljymaissa paikalliset eivät juuri tee työtä, mutta muutamat avaintyöt on varattu vain heille. Rajavalvoja on tietenkin yksi näistä, toinen on autonkuljettaja. Tosin UAE:ssa heitä on muitakin kuin paikallisia.

    ”Ajattelin ensin tämän olevan vain periaatteellista varmistelua ja tyhjää sanahelinää, mutta toden totta: hotelliin saavuttuani respassa todella – äärimmäisen kohteliaaseen sävyyn, tosin – teroitettiin asian olevan näin. Kaikenlaista kulttuuria ja sääntöä sitä vielä nykymaailmaan mahtuu. Höh”

    Minua risoo usein se, kuinka Arabiemiraatteja matkakohteena kehutaan. Vauraudestaan huolimatta se on äärimmäisen takapajuinen arabimaa, jossa ei juuri ole oikeuksia muilla kuin paikallisilla. Velkavankeuskin on käytössä ja moni ulkomaalainen on karistanut maan pölyt jaloistaan nopeasti.
    Luehan tuo:
    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2194633/Luxury-high-performance-cars-left-abandoned-British-expats-fear-jailed-debts.html

    • Kas,
      toit esille juuri niitä teemoja, joita itse mietin kun tuossa tänään aiemmin taas yhdessä kauppakeskuksessa palloilin. Hantti- ja palveluhommat taitavat olla aasialaisten siirtotyöläisten harteilla ja sitten taas nämä tornitalot ja liikekeskukset, tuskin niitä ovat arabiarkkitehdit ja -insinöörit suunnitelleet. Ja kun sheikki sairastuu vakavasti, eipä hän taida arabilääkärille hankkiutua. Sekä hanttihommat että osaamista vaativat työt taidetaan siis ostaa ulkoa ja hieman epäilyttää, onko Arabiemiraateilla suurtakaan tahtotilaa noissa asiantuntijahommissa kehittyäkään.

      Kaikki toimii varmaan hyvin niin kauan kun öljyä riittää, mutta mitäs sen jälkeen? Riittääköhän tällainen ostosparatiisi houkuttamaan tarpeeksi ulkomaanvaluuttaa. Ainakin taitaa elintaso paikallisia tippua. Mietin myös, miten tämä maa poikkeaisi esimerkiksi Jemistä, jos öljyrahaa ei olisi. Taitaisipa koko Arabian niemimaa olla siinä tapauksessa samanlaista köyhää takapajulaa.

      Mutta on tässä hyvät puolensakin, ilmasto on ainakin viimeiset pari päivää ollut hyvin miellyttävä. Lämpöä on ollut keskimäärin +25 C ja tuulee mukavasti, joten huoneessakaan ei tarvitse käyttää ilmastointia. Riittää kun avaa parvekkeen ovet.

      Dubaista vielä lisää juttua, ehkäpä huomenna.

      Ja uusille kommentoijille tiedoksi: ensimmäinen viesti uudelta kommentoijalta menee aina tarkistukseen koska välillä kommentteihin tulee paljonkin (robottien lähettämää?) englanninkielistä spämmiä. Ensimmäisen jälkeen seuraavat samasta ip-osoitteesta lähetetyt kommentit ovat sitten automaattisesti julkisia.

      • Olenpa minäkin miettinyt samaa, vaikka en siellä suunnalla olekaan käynyt. Kun tarkistin asiaa wikipediasta niin muistuihan tämäkin episodi mieleen:
        ”Syksyllä 2009 Dubain valtion sijoitusyhtiö, Dubai World, joutui pyytämään puolen vuoden lykkäystä vajaan 40 miljardin euron velkojensa takaisinmaksuun.[4] Samalla selvisi, että koko Dubain emiirikunta on joutunut niin vakavaan velkakierteeseen, että tilanne horjuttaa jo koko maailmantaloutta. Talous, joka on perustunut yksinomaan ulkomaiseen velanottoon, on ollut kaukana tasapainosta pikkuvaltion ylimitoitettujen hankkeiden vuoksi, ja sen odotetaan joutuvan pian konkurssiin. Dubai kuitenkin sai 100 miljardin avustusrahan eri paikoista”

        Mahtaakohan Dubain talous olla korttitalomaisen tukeva? Ikäänkuin Islanti (vuonna 2008) vähän isommassa mittakaavassa. Saattaa olla että kuulemme vielä uutisia.

        • On mielestäni vähintäinkin kummallista, että Arabiemiraattien jättiprojekteja on ihasteltu eikä ollenkaan kritisoitu. Vaikkapa nämä tekosaaret (jotka tulevat häipymään Persianlahteen) ja sisälaskettelukeskukset. Me jos tekisimme vastaavaa, niin johan Euroopan vihreät ja Greenpeace olisi takajaloillaan hiilijalanjäljestä ja luonnon tuhoamisesta, mutta kun arabit tätä tekevät, niin siinä ei olekaan mitään pahaa. Itämeren tilaa kauhistellaan, vaikka Persianlahti on vastaavanlainen matala merialue.

        • Tällainen käsitys minullakin oli, muistan nimittäin lukeneeni noita uutisia Dubain taloudellisista ongelmista. Täällä ei minusta pahemmin moista (ainakaan enää) näy. Kauppa näyttäisi käyvän ja nostureita ja työmaita tuolla näkyy olevan. En sitten tiedä, miten paljon niitä on ollut vaikka vajaa vuosikymmen sitten.

          Ja sitä paitsi, taitaa muutenkin maailmantalous olla edelleen melkoinen korttitalo. Ainakin täällä rakennetaan jotain konkreettista sen sijaan, että vain siirreltäisiin binäärirahaa ruudulla edes takaisin ja kuviteltaisiin näin saavutettavan jonkinlaista vaurautta ja lisäarvoa.

          Emiraattien ja eritoten Dubain rakennushankkeissa on monta monessa. Siinä mielessä täytyy nostaa hattua, että täällä eivät sentään ole vain tyytyneet syljeskelemään kattoon ja tuhlaamaan öljy- ja kaasurahojaan erilaisiin luksustuotteisiin, kuten ymmärtääkseni monessa muussa luonnonvaroistaan rikkaassa arabimaassa on tapana. Ja koska Dubaista ei taida millään saada korkean teknologian maata (tai polku olisi ajallisesti todella pitkä), niin looginen vaihtoehto lienee ollut rakentaa maasta sitten valtaisa ostospuisto, josta löytyy erilaisia rakennetun ympäristön ”ihmeitä”.

          Muuten, Nauru-saarella on talouspoliittisesti mielenkiintoinen historia. Sattumoisin luin saaren historiaa viime keväänä kun olimme Fidzillä. Saari oli ensin köyhä ja riistetty. Sitten fosfaattikaivokset (joista maan varallisuus tuli) kansallistettiin, ja hetken valtio kuului maailman rikkaimpiin, olikohan 70-luvulla. Sitten fosfaatti loppui, ja nyt saari on ollut jo pitkään täydellisessä konkurssissa. Onkohan Dubaissakin jonain päivänä hylätty lähes kilometrin korkuinen torni ja raunoioita kuin modernissa Roomassa konsanaan, mene ja tiedä. Japen laittama autolinkki kertonee ainakin jostain…

          • Kertoo se autolinkki ainakin siitä, että älä osta UAE:stä kiinteää omaisuutta ja jos olet siellä töissä, niin vaadi sellainen soppari jossa sanotaan, että sinua ei voi irtisanoa.

          • Tai sitten se voi kertoa siitä, ettei kannata elää yli varojensa velkarahalla. Tämähän pätee kaikkialla maailmassa. Nuo expatit sentään pääsivät karkuun, joku voisi sanoa kuin koira veräjästä, vaikkakaan Arabiemiraatteihin heillä ei liene enää ikinä asiaa. Siinä vaiheessa kun lainarahalla päättää ostaa Ferrari Enzon, on mopo nähdäkseni karannut jossain määrin käsistä.

  2. Keittiö ?
    Itse voisin kuvitella että yleensä hotellissa asuessa mentäisiin syömään ravintolaan. Mutta ehkäpä tämä on arabimiehille syy tuoda hotelihuoneeseen oma ”keittäjä” 🙂 No ehkäpä paikalliset eivät ymmärrä huumoria joten sitä ei kannata edes kokeilla.

    • Varmaan moni turisti kokkailee täällä ”kotonakin”, huoneistohotelli kun tämä oikeastaan on. Näyttäisi olevan pääasiassa perheitä tässä paikassa. Ihan kun olisin kuullut suomeakin ohimennen kun kirjauduin sisään. Tästä en tosin ole aivan varma. Se, että pieninkin kämppä (jollainen tämä omani mielestäni tässä paikassa on), on näin suuri tuli hieman yllätyksenä.

      Ja noista keittäjistä, tänään katselin eräässä ruokapaikassa paikallista ja paikallisittain pukeutunutta kolmsta aikuisesta ja lukuisista lapsista koostuvaa perhekuntaa. Ruokaa odotellessani mietiskelin niitä näitä, mm. että kumpihan noista naisista on perheen äiti. Sitten välähti, vaimojahan voi täällä miehellä olla useampi.

      • Heh, oletkohan ollut samassa hotellissa kuin serkkuni perheineen. Olivat nimittäin Dubaissa juuri samoihin aikoihin kuin sinä.

        En ole koskaan käynyt Dubaissa, mutta vaikuttaa varsin kiehtovalta paikalta valtaisine rakennushankkeineen. Tosin, kuten täällä onkin jo mainittu, täysin ongelmattomiahan eivät nämäkään hankkeet missään nimessä ole olleet.

        Suurkiitos sinulle kuluneen vuoden kiinnostavista ja maailmankuvaa avartavista matkakertomuksista. Toivotan turvallista matkanjatkoa sekä onnea ja paljon uusia seikkailuja vuodelle 2013!

        • Akashi Inn taisi olla hotellin nimi, olikohan sama? Dubain rakennushankkeet ovat tosiaan vaikuttavia. Varmaan parikymmentä vuotta sitten paikka oli aika eri näköinen. Nopeasti ovat kaupunkiaan rakentaneet.

          Nyt tosiaan olen jo Kiinassa ja muut pikavuorolaisetkin yhytetty. Viihdepäällikkökin istuu tuossa vastapäätä. Huomenna matka jatkuu vuokrabussilla, heti aamusta.

  3. Useimmissa maissa sentään ei veloista joudu telkien taakse. Se se mielestäni tässä pointti on. Jos UAE:ssa joutuu irtisanotuksi, on kuukausi aikaa löytää työpaikka jotta viisumi pysyisi voimassa. Sen jälkeen ei vain voikaan lähteä jos sattuu velkaa olemaan.

    Olin kerran UAE:ssa työmatkalla. Paikallisen tehtaan väki oli kaikki intialaisia. Johdon sihteeri, noin kolmekymppinen nainen, oli kolmevuotiaan pojan äiti ja ollut töissä UAE:ssa viisi vuotta. Miehensä oli siellä ollut töissä kymmenen vuotta. Poika itse oli isovanhemmilla Mumbaissa, koska pojalle ei myönnetty viisumia.

    Sanoin, että meillä Suomessa tämä menee toisinpäin. Meille tulee ”lapsi” joka anoo turvapaikkaa ja kohta tuo viisi äitiä ja seitsemän isää mukanaan.

    • Aika karultahan tuo kuulostaa, eli ei varmaan kannata hirveästi elämää alkaa Arabiemiraatteihin rakentaa jos täällä töissä on. Toisaalta – ja tämä on pelkkää spekulaatiota eikä perustu kuin arveluihin – uskoisin, että jos ostat täältä käteisellä itsellesi asunnon niin taitavat viisumiasiatkin helpottua huomattavasti. Minulla oli aikanaan asiakkaana yksi suomalainen perhe, joka vietti talvet Dubaissa. En tiedä, miten he olivat viisumiasiansa järjestäneet. Käsittääkseni perheen isä teki maasta etätöitä Suomeen/ Eurooppaan.

      Tavallaanhan tuon viisumikäytännön ymmärtää Arabiemiraattien kannalta. Jos olet yhteiskunnalle hyödyllinen ja töissä, saat maassa olla. Työttömiä (varsinkaan köyhähköjä kolmansista maista tulevia) ei haluta maahan pyörimään. Hyväksikäytön makua on tässä, mutta tulijoista ei silti liene pulaa.

      • Kai turistina voi maassa olla ja asunnonkin ostaa. En kuitenkaan kiinteää omaisuutta tuolta ostaisi.

        Viisumikäytännön ymmärtääkin, mutta jos Suomi tekisi samoin ja sallisi vain maassa hyödyllisten ulkomaalaisten olon, niin meillä ei olisi turvapaikanhakijoita. Ihmeellistä on sekin, miksi somalit ja monet muut muslimit eivät hae turvapaikkaa vaikka UAE:sta vaan tulevat kristittyihin maihin.

        • Varmaankaan koska Arabiemiraateissa ei tunneta eikä tunnusteta turvapaikan käsitettä. Muuten varmaaan hakisivatkin. Eihän UAE ole demokratia eikä sitä sinänsä voidaaa laskea ”länsimaiseksi sivistysmaaksi”. Vanhoja kaunojakin saattaa olla, käsitykseni mukaan arabit pyörittivät paljolti orjakauppaa aikanaan Afrikassa.

          • Miksi sitten me tunnustamme turvapaikan käsitteen? Taitaa olla niin, että me annamme turvapaikanhakijoille ilmaista rahaa mutta nuo eivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *