Mutkia alkumatkaan – Valko-Venäjälle ja Ukrainaan

Su 25.11.2012, Helsinki (FI)

Valko-Venäjä, tuo Euroopan viimeiseksi diktatuuriksikin mainittu maa, on vaivannut ja kiusannut minua olemassaolollaan jo muutaman vuoden. Koska asioita ei (tietenkään) voi tehdä helpoimman kautta, myös ajatus tylsästä lennosta Hong Kongiin tulevan vuoden ensimmäisellä viikolla tuntui helppoudessaan jossain määrin liian yksinkertaiselta. Sitä paitsi, en pidä pitkistä mannertenvälisistä lennoista lainkaan.

Seinämaalaus Venäjältä. Liekö ollut jonkinlainen oppilaitos tämä.

Siispä. Päätin kehittää menomatkaan mutkia. Ja koska tuo mainittu entisen itäblokin viimeinen linnake sattuu kuitenkin olemaan verrattain lähellä ja jopa kutakuinkin oikeassa ilmansuunnassa, päätin taittaa alkumatkan kohti Aasiaa rautateitse. Näillä näkymin yöjuna Latvian pääkaupungista Riikasta kohti Valko-Venäjän Minskiä lähtee sunnuntaina 16.12. Seuraavana iltana matka jatkuu, edelleen yöjunalla, Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.

Kiovasta eteenpäin suunnitelmat ovat vasta luonnosasteella. Joitakin ideoita toki on, mutta niihin palaan myöhemmin. Pikavuoron kyytiin tarkoitukseni on tämän suunnitelman mukaan hypätä lennosta, eteläisessä Kiinassa, siis jo ennen Hong Kongia. Tilanteet saattavat tosin elää, joten kaikkeen tähän pitää toki suhtautua varauksella, kuinkas muuten.

Valko-Venäjälle tarvitaan viisumi eivätkä junaliputkaan nettitutkimusteni perusteella ole kaikkein helpoimpia hankittavia. Päätinkin siis ulkoistaa sekä viisumin että lippujen hankinnan. Tallinnalaisen matkatoimiston palveluita käyttäen homma näytti hoituvan kätevästi. Läpikulkuviisumi Valko-Venäjälle maksoi 40 euroa ja liput toisen luokan makuuvaunuissa (4 punkkaa/ osasto) yöjuniin Riika – Minsk ja Minsk – Kiova molemmat 65 euroa kappale. Edes viisumikaavaketta ei tarvinnut täyttää itse. Ukrainaan suomalaiset eivät viisumia tarvitsekaan. Tätä kirjoittaessani tosin prosessi on vielä vaiheessa, joten lopullinen tulos selviää vasta joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Näin se homma etenee: Tallinnasta bussilla Riikaan josta edelleen kahdella yöjunalla Minskin kautta Kiovaan.

En ole ikinä käynyt Valko-Venäjällä enkä Ukrainassa, joten tämän jutun kuvitus ei siten voi olla kummastakaan mainitusta maasta. Mutta eipä hätää, arkistoistani nimittäin löysin oheisen, sosialistisrealistista idealismia henkivän kuvan seinämaalauksesta jossain eteläisellä Venäjällä (olisiko ollut Samaran lähellä). Se sopinee aiheeseen vallan mainiosti. Harmaanmasentavassa talvisäässä kuvattu hieman rähjäinen betonirakennus ja toisaalta sen seinään maalattu parempaa maailmaa henkivä seinäkuva muodostavat mielenkiintoisen ristiriidan. Ehkä tässä valokuvassa konkretisoituu koko edesmenneen Neuvostoliiton ongelma. Ristiriita teorian ja käytännön välillä oli yksinkertaisesti liian suuri.

 

 

Facebooktwittermailby feather

4 vastausta artikkeliin ”Mutkia alkumatkaan – Valko-Venäjälle ja Ukrainaan

    • Viimeiset valmistelut tosiaan ovat meneillään. Paperit alkavat olla järjestyksessä ja dollarit vaihdettu. Pakata pitäisi vielä. Lähtö olisi sitten aikaisin aamulla.

      Kappas vain, mielenkiintoinen junakarttasysteemi. Luulen muistavani tuon Volgan ylittävän siltahässäkän. Ainakin kovin samanlaisen sillan juna ylitti jossain vaiheessa viimeisinä matkapäivinä Pekingistä Moskovaan.

    • Kas, kommentti oli jäänyt minulta huomaamatta. Hyvä, että reissu onnistui. Uskoisin, että meillä kävi vähän huono tuuri Valko-Venäjän rajalla. Luulen myös, että joku toinen autoilija olisi voinut ajaa seuraavana päivänä saman reitin ja päässyt rajasta yli. Joidenkin entisen Neuvostoliiton maiden ongelma on ollut, että säännöt eivät ole johdonmukaiset, ja satunnaiset rajavartijatkin tulkitsevat niitä eri tavalla. Tuntumani mukaan nekin menevät jatkuvasti parempaan suuntaan, onneksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.