Fidzin pääsaaren ympäri – Pohjoisosa

Pe 6.4.2012, Nadi – Tavua – Rakiraki – Suva (FJ)

Fidzin pääsaaren Viti Levun ympäri, länsipään Nadista itäpään Suvaan (pääkaupunki) kulkee tie, joka on pohjoisrannikolla nimetty Kings roadiksi. Eteläinen osuus puolestaan kulkee nimellä Queens road. Tältä, saaren kiertävältä pääväylältä lähtee sisämaahan joitakin pienempiä, kartan mukaan päällystämättömiä pikkuteitä jotka tyypillisesti loppuvat johonkin sisämaahan. Ainut järkevä tapa kierrellä saarella ovat edellä mainitut kuninkaan ja kuningattaren tiet. Siispä näitä lähdin perjantaina tutkimaan.

Joitakin lentokentän tienoon autovuokraamoja kierreltyäni, sain lopulta kulkupelin vuokrattua kolmeksi päiväksi, aina sunnuntaisen lennon lähtöön asti, noin sadan euron hintaan. Melko tyyristä mutta vielä hyväksyttävissä, päätin, ja ajoin auton ulos vuokraamon pihalta alkuiltapäivästä. Vuokraamon kaveri sanoi pohjoisrannikon tien olevan osin liian huonokuntoinen ajettavaksi, ainakaan Huyndai Accentilla, jollainen autoni siis oli. Eteläinen kuningattaren tie oli kuulemma parempi. Luonnollisestikin suuntasin siis kulkuni kuninkaantielle pohjoiseen.

Kartassa pohjoinenkin tie näytti pääväylältä ja eräässä toisessa vuokraamossa oli aiemmin todettu saaren ympäriajaminen mahdolliseksi. Lisäksi eräs taksikuski kertoi Nadin keskustan (joka olisi siis ollut muutaman kilometrin päässä eteläisen reitin varrella) olevan jälleen tulvan vallassa. Tämä tuntui hyvin oudolta, päivä oli nimittäin lämmin ja aurinkoinen eikä Nadin pohjoispuolella näkynyt minkäänlaisia merkkejä vedenpaisumuksesta. Vettä oli kuitenkin kuulemma tullut saaren sisäosien vuorilla koko yön, ja se oli nyt saavuttanut rannikon ja Nadi-jokea ympäröivät alavammat maat. Siispä pohjoiseen.

Tiekuvaa. Tällaista tie oli loppujen lopuksi pääosin. Fidzin pääsaaren pohjoisrannikko vaikutti hyvin maatalousvaltaiselta. Muita turisteja ei päivän aikana juurikaan näkynyt.

Epämääräinen silta, osa 1. No, tämä sentään oli betonia. Oikeastaan kuva on muutaman kilometrin harharetkeltä jonka - puutteellisen opastuksen takia - tein päätieltä pois.

Epämääräinen silta, osa 2. Vastaavanlaisia puusiltoja mahtui matkalle useampia.

Pääosan matkasta tie osoittautui kuitenkin pääosin päällystetyksi ja melko helposti ajettavaksi, vaikkakin jatkuvaa tarkkuutta ajaminen vaati. Renkaankin mentäviä kuoppia oli tiessä sangen usein. Paikallisessa autokannassa teiden kunto näkyy – tai paremminkin kuuluu. Useat kulkupelit tuntuvat nimittäin pitävän jonkinasteista asiaankuulumatonta kolinaa tai räminää. Oma Hyundaini oli pääosin hiljainen, mutta alusta vaikutti ajoin sangen epämääräiseltä. Iskunvaimentimet lopussa, ehkä. Vaikka mittarissa olikin vain alle 80 tuhatta kilometriä. Raskaita kilometrejä lienevät olleet, ainakin autolle.

Haastavin tieosuus osui matkan viimeiselle kolmannekselle. Tie nimittäin poikkesi saaren koilliskulmassa sisämaahan ja tätä osuutta myös tunnuttiin aktiivisesti rakentavan. Pitkä tietyö siis, johon viimeaikaiset sateet lienevät tuoneen oman lisänsä. Tähän sorapätkään mahtui jopa joitakin haasteellisen oloisia mutaosuuksia sekä muutama hyvin epämääräinen silta. Näistä kaikista perushenkilöauto kuitenkin selvisi ja näytti tiellä olevan muitakin samanlaisella kalustolla liikkeellä olevia. Vastaan tuli jopa linja-autoja, joiden tiestä selviytyminen vaikutti äkkiseltään hyvin epätodennäköiseltä. Tie lienee kuitenkin ollut vastaavassa kunnossa jo jonkin aikaa, joten reitti lienee ollut ajettavissa suuremmallakin kalustolla – eivät kai bussiyhtiöt olisi sille muuten lähteneet.

Liikenne oli onneksi päivän aikana sangen hiljaista. Yhtään moottoroitua kaksipyöräistä en päivän aikana nähnyt, mikä tuntuu todella ihmeelliseltä. Miksi osa samantyyppisellä ilmastolla varustetuista maista on täynnä skootterista mutta niitä ei tunnu tällä saarella olevan yhtään. Kummallista. Varsinkin pimeällä ajellessa sai myös jalankulkijoiden kanssa olla tarkkana, tien varsia pitkin kun kulki usein jalkamiehiä ja -naisia. Myös moni paikallinen kuski tuntui ajavan todella hiljaa (~40 km/h), mikä oli osin hieman stressaavaa, sillä hiljaisehkosta liikenteestä huolimatta jonoja tällaisten kuskien perään syntyi. Säästänevätkö autoaan vai polttoainetta, mene ja tiedä.

Lopulta matka pohjoisrannikkoa pitkin Suvaan kesti kuusi tuntia ja olin perillä vasta pimeän tultua, komean salamoinnin ja ukkosen saattelemana. Mittariin päivän aikana kertyi noin 300 kilometriä. Suurempi saari kuin kuvittelin. Hotellikin löytyi pienen pyörimisen jälkeen, tällä kertaa aivan keskustasta ja 70 Fidzin dollarin hintaan.

 

Facebooktwittermailby feather

2 vastausta artikkeliin ”Fidzin pääsaaren ympäri – Pohjoisosa

Vastaa käyttäjälle TTö Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.