Ke 28.3.2012, Christchurch – Picton (Eteläsaari, NZ)
Keskiviikon aamupäivä kului kierrellessä Christchurchia, jonka ydinkeskusta eli CBD (Central Business District) osoittautui todellakin täysin suljetuksi. Aidatun alueen sisäpuolella kaupunki näytti muutamia nostokurkia ja satunnaisia rakennustyöläisiä lukuun ottamatta hylätyltä ja jopa aavemaiselta. Keskustaa ympäröivän aidan ulkopuolellakaan ei tosin hirveästi säpinää näyttänyt olevan, joten päällimmäinen Christchurchista jäänyt vaikutelma oli sangen autio.

Toinen näkymä kaupungin hylätynnäköiseen bisneskeskustaan. Kuva on otettu aidan raosta, alueelle kun ei ollut mitään asiaa.
Joidenkin paikallisten, joista suuri osa näytti tavalla tai toisella työskentelevän kaupungin uudelleenrakentamisen parissa, lisäksi suljettua keskustaa rajaavan aidan tuntumassa vaelteli itseni lisäksi useita muitakin hieman eksyneen ja hämmentyneen oloisia turisteja. Kovin vähän tuntui kaupungissa olevan nähtävää. Ehkäpä aution ydinkeskustan lisäksi mielenkiintoisin kävelylenkin varrelle sattunut kuriositeetti oli metallikonteista, jopa sangen tyylikkäästi aivan vanhan keskustan tuntumaan rakennettu lyhyt ostoskatu. Shoppailijat tosin tuntuivat alueelta puuttuvan, liikkeissä näytti olevan kovin hiljaista.
Suuri rakennustyömaa nimeltä Christchurch jäi taakse ja auton keula suunnattiin kohti pohjoista alkuiltapäivästä. Matkaa saaren koilliskulman satamakaupunkiin Pictoniin oli sangen kohtuullisesti, hieman yli 300 kilometriä. Tarkoituksen oli ajaa keskiviikkona perille ja ostaa saman tien liput kaupungista takaisin Pohjoissaarelle menevään lauttaan torstaiaamuksi. Perille päästiinkin viiden jälkeen ja liput saatiin hankittua paikallisesta turisti-infosta. Tällä kertaa päätimme kokeilla lauttayhtiöistä sitä toista. Bluebridge –nimisen yrityksen kello kahdeksan aamulauttaan lippu kahdelle matkustajalle ja tavalliselle henkilöautolle maksoi tällä kertaa 220 NZD.
Myöskään majoituksen löytäminen Pictonista ei ollut minkäänlainen ongelma. Pienessä kaupungissa näytti halpoja majoituspalveluita tarjoavia paikkoja olevan runsaanlaisesti. Epäilemättä tämä johtuu juuri lauttasatamasta ja muuten vaatimattoman kaupungin läpi tästä syystä kulkevista matkailijavirroista.
Itse ajomatka sujui jälleen tutuissa merkeissä ja ilman sattumuksia. Pohjoissaarellakin jatkuva ykköstie kulkee rannikkoa myötäillen ja siihen mahtui sekä maalaismaisemia että merenrantaa. Sää keskiviikkona oli alkuun perin harmaa ja alkumatkasta jopa sateinen, mutta selkeytyi iltapäivällä pohjoisemmaksi päästyämme. Pictonissa paistoi jo aurinko.



