Yllättäviä käänteitä – kärryvarkaus

Ke 29.2.2012, Surfers Paradise (AU) – Pikapäivitys

Johan on markkinat. Auton peräkärry nimittäin varastettiin hotellin parkkipaikalta, 24 tunnin videovalvonnasta varoittavan kyltin vierestä (kyltti osoittautui vain pelotteeksi, kameroita ei oikeasti ollut). Puolen päivän aikaan tänään keskiviikkona peräkärry oli vielä paikallaan. Kolmelta iltapäivällä se oli poissa. Keskellä päivää keskiviikkona. Käsittämätöntä.

Onneksi kärryä ei oltu ehditty vielä täyttää. Ainoastaan yhden matkustajan matkatavarat sekä muutamia telttoja ja telttapatjoja hävisi vaunun mukana.

Saapa nähdä löytyykö kärryä ikinä. Pikavuorokipparin haasteet eivät tunnu tässä(kään) maassa päättyvän. Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen matkaa jatketaan (parasta aikaa) kohti etelää. Tarkoitus on olla aamulla Sydneyssä.

Rantalomailua – Gold Coast, Australia

Ti 28.2.2012, Surfers Paradise (AU)

[Päivitetty 29.2.12 – lisätty kuva]

Gold Coast, tuo Australian Rivieraksikin kutsuttu rantaosuus, sijaitsee maan itärannikolla, heti Brisbanen eteläpuolella. Matka suuntautui tänne lauantaina ja tarkoituksena oli jäädä yhteen alueen suurimmista asutuskeskuksista, Surfers Paradise –nimiseen paikkaan (kyllä, kaupunki on oikeasti nimetty näin omaperäisesti) neljäksi yöksi.

Alle sadan kilometrin matka pitkin leveää moottoritietä sujui nopeasti ja perillä sopivaa majoitusta päästiin etsimään ajoittain kaatosateisessakin säässä hyvissä ajoin alkuiltapäivästä. Kaupunki tuntuu paljolti koostuvan korkeista, asuinkäyttöön tarkoitetuista tornitaloista ja sen suuruus oli ainakin itselleni pieni yllätys. Olin kuvitellut Surffarin Paratiisi –nimellä kulkevan taajaman olevan yleisilmeeltään vaatimattomampi.

Surfers Paradise lähestyy sateisena ja harmaana launtaina.

Gold Coast, lysti paikka.

Suuri osa korkeista tornitaloista vaikutti koostuvan loma-asunnoista ja erilaisten ja erikokoisten päivä-, viikko- ja pitkäaikaisvuokrattavien huoneistojen mainoskylttejä näki joka puolella. Sopivan huoneiston löytäminen neljäksi päiväksi olikin lopulta melko helppoa. Ainoastaan viikonpäivä hidasti hieman etsintää. Lauantaina rakennusten respat nimittäin tuntuivat sulkevan kovin aikaisin, jo kahden maissa iltapäivällä. Sopivat huoneistot kuitenkin löydettiin ja kolmen ihmisen yöpyminen kahden makuuhuoneen siistissä ja melko tasokkaassa asunnossa maksoi tällä kertaa 31 AUD/yö/henkilö.

Sunnuntaina sää parani puolipilviseksi eikä sadetta enää saatu maanantaina tai tiistainakaan. Elämä surffarin paratiisissa sujui siis aurinkoisissa ja rennoissa merkeissä. Koko kaupunki lieneekin oikeastaan pääasiassa suurehko lomailukeskus. Palveluita sekä erilaista aktiviteettiä ja ajankulua on paljon, eläminen helppoa ja kymmeniä (?) kilometrejä pitkä hiekkaranta jatkuu kauemmaksi kuin sitä jaksaa kulkea.

Matka jatkuu huomenna keskiviikkona, suuntana on tällöin Sydney.

Surfers Paradise, katunäkymää kuvattuna kahdeksannesta kerroksesta, asunnon parvekkeelta. Tornitalojen asunnoissa tuntuu tyypillisesti olevan useampia, useampaan ilmansuuntaan antavia parvekkeita.

Hiekkarantaa riittää silmänkantamattomiin. Aallot näyttävät kieltämättä oikeuttavan kaupungin nimen.

Lysti voi olla myös kallista. Surfers Paradisessa keskiviikkona kuvattua.

 

 

Vihdoin kaupunkiympäristöön – Brisbane, Australia

Pe 24.2.2012, Brisbane (AU)

Eilinen, hieman yli 300 kilometrin ajomatka Hervey Baysta Brisbaneen sujui ilman ongelmia ja aiempiin päivämatkoihin verrattuna lyhyenä sen voisi sanoa menneen lähes huomaamatta ja taukojakaan ei muutamaa lyhyttä pysähdystä lukuun ottamatta pidetty. Sää oli koko päivän poikkeuksellisesti sateinen – ajopäivinähän ei nimittäin ole pahemmin totuttu sadetta näkemään.

Jo hyvän matkaa ennen Brisbainea kävi jo tien laadusta ilmeiseksi, että olemme saapumassa suurempaan kaupunkiin. Maantie nimittäin muuttui matkan edetessä jatkuvasti hyväkuntoisemmaksi ollen lopulta kuusikaistaista moottoritieväylää. Keskustaan päästyämme arvelut eivät osoittautuneet vääriksi, sillä jo korkean rakennuskannan ja kantakaupungin yleisen ihmispaljouden perusteella Brisbane vaikutti kuuluvan täysin eri kategoriaan ja kokoluokkaan kuin aiemmat matkan varrelle osuneet paikat Australiassa.

Sateista maantietä välillä Hervey Bay - Brisbane.

Ensimmäinen pysähdyspaikka Brisbanen kantakaupungissa. Tässä seistiin majoitusasioita setvimässä parisenkymmentä minuuttia eli kunnes virkavalta hätyytti meidät paikalta pois (huomaa kyltti).

Hostel-todellisuutta Brisbanesta joka, kuten kuvastakin lienee ilmeistä, poikkeaa jossain määrin Hervey Bayn penthouse-todellisuudesta.

Perillä Brisbanessa oltiin jo hyvissä ajoin iltapäivällä. Kaupungin apartment-tyyppiset majoitukset osoittautuivat varatuiksi tai turhan kalliiksi, joten lopulta oli yösijan valinnassa jälleen kerran tyytyminen siihen mitä sai, nimittäin reppumatkailijoiden suosimaan, suureen ja nuhjuiseen hostelliin (21 AUD/yö/peti). No, aina ei voi voittaa. Ja vaihtelukin kuulemma virkistää, olen myös kuullut sanottavan.

Sää perjantainakin oli Brisbanessa hieman harmaa ja sateinen, mutta silti keskustan lasitornien katveessa tuntui vallitsevan dynaaminen kuhina. En tiedä kaupungin elinkeinorakenteesta mitään, mutta keskustassa perjantaipäivänä pukeutumiskoodi näytti paljolti bisneshenkiseltä. Ehkä tästä voi päätellä jotain.

Muutaman kilometrin päässä, China Townissa (jossa hostellimmekin on) porukka taasen on paitsi tietysti osin kiinalaisen, paljolti myös parikymppisen reppumatkailijan oloista. Monesta maasta tulleet alle kolmekymppiset tuntuvat hyödyntävän työviisumeitaan täällä ahkerasti. Esimerkiksi irlantilaisia näyttäisi olevan paljon, mikä ei ole mikään ihme. Kotimaan talous- ja työtilanne kun lienee yhä melko kurja.

Brisbane vaikuttaa kokonaisuudessaankin virkistävältä yhdistelmältä – ainakin aiemman Australia-matkailun jälkeen. Tyhjiä pikkukaupunkeja ja keskisen Australian autiutta tässä onkin jo nähty reilunlaisesti. Matka jatkuu taas huomenna lauantaina kohti Brisbanen eteläpuolella sijaitsevaa Gold Coastia. Siirtyminen ei ole taaskaan pitkä ja jäänee noin sataan kilometriin.

Sateista Brisbanen keskustaa perjantaina.

Edelleen Brisbane, tornitaloja on keskustassa paljon.

 

Hervey Bayn lomapäivät lopuillaan – mietelmiä

Ke 22.2.2012, Hervey Bay (AU)

Muutamat Hervey Bayssa vietetyt ja erityisesti Rockhamptonin bussivalvomisyön jälkeen tervetulleena vastaanotetut lomapäivät alkavat olla pulkassa. Matka kohti Brisbanea jatkuu nimittäin huomenna.

Itse kaupunki vaikutti hyvin turistisuuntautuneelta mutta toisaalta ainakin tähän vuodenaikaan sangen hiljaiselta. Hiekkarantaa oli kaupungin edustalla kilometreittäin ja majoituksia, vaikkakaan ei ihan halpoja sellaisia, on tarjolla runsaasti. Tiistai-illan ukkosmyräkkää sekä muutamaa keskiviikkoista sadekuuroa lukuunottamatta säätkin olivat melko aurinkoiset ja suotuisat.

Lähes neljän päivän paikoillaan olon jälkeen liikkeelle on taas mukava päästä. Huominen päivämatka on tosin pituudeltaan vain alle neljäsataa kilometriä ja paikallaan oltaneen taas useampia päiviä. Ja Australian osuutta, ainakaan virallista sellaista, on enää jäljellä parisentuhatta kilometriä. Suoranaiseksi lomailuksihan tämä jo menee.

Kovin erilaista Pikavuoroilua on tämä verrattuna vuoden takaiseen. Aika kultaa muistot, sanotaan, mutta silti. Australia, vaikka tätä ei saareksi kuulemma saisi sanoakaan, on kuitenkin lopulta vain sitä, vaikkakin toki hyvin suuri sellainen. Automatkasta täällä tulee kuitenkin lopulta vain jonkinlainen kierros tai ympyrä. Sen sijaan mitä se parhaimmillaan voisi olla – selkeä siirtymä paikasta A paikkaan B, muodostaen karttaan kauniin, lukuisien kulttuurien, ilmastollisten olosuhteiden ja aikavyöhylleiden yli kulkevan kaaren. Kuten vaikkapa talvella tehty matka linja-autolla Suomesta Bangkokiin teki.

Mutta matka jatkuu ja katsotaan mitä se tuo tullessaan. Tulin tuossa ostaneeksi noin kuukauden päästä lähtevän, yksisuuntaisen lennon Aucklandiin, Uuteen-Seelantiin. Pitänee tutkia se seuraavaksi ja katsoa sitten mihin suuntaan siitä jatkaisi. Länteen vaiko itään.

Hervey Bayn hiekkarantaa. Laiturin rakenteista päätellen veden korkeus vaihtelee täällä sangen runsaasti.

Melko hiljainen rantabulevardi samaisessa kaupungissa. Hiekkarannan ja tien välissä on puuvyöhyke.

Tällaisia katuja Hervey Bayssa näytti olevan paljon. Asutus on omakotitalotyyppistä, rakennukset harvassa ja kadut leveitä. Huomaa puuttuvat jalkakäytävät. Vaikka edelleenkään en ole Pohjois-Amerikkaa kierrellyt, niin silti kuvittelisin siellä olevan paljon tällaisia paikkoja.