Bromosta vielä

Pe 31.12.11 Sanur, Bali (ID)

Bromo-tulivuoresta ja sen välittömässä ympäristöstä vielä sananen sekä muutama kuva, olihan tuolla paljolti ihmeteltävää, eikä vähiten kovin tehokkaanoloisen elämysmatkatarjoajien toiminnassa. Vaikka epäilemättä vuoren maastossa pystyy harrastamaan muutakin, tuntui pääasiallinen ohjelmanumero koostuvan kaksiosaisesta retkestä: ensin katsomaan auringon nousua vuorten yllä – sitten kiipeäminen itse kraaterin reunalle. Siirtymiset tapahtuivat paikallisten yrittäjien maastoautoin ja lähtö retkelle kello kolmen jälkeen aamulla kestäen aina aamukahdeksaan.

Nähtävyys on autojen määrästä päätellen sangen suosittu, keskenään samanlaisia Toyota-maastureita vuorella kun oli rivissä satoja. Saatiinpa vuoristoteille jonkinlaista jonoakin aikaiseksi. Kollektiivinen luontokokemus oli siis tämä.

Majoituksen suhteen ryhmämme vaikutti olevan hieman poikkeuksellinen. Useimmat vierailijat nimittäin ilmeisesti viettävät vuorikylissä vain yhden yön ja poistuvat takaisin alavimmille maille nähtyään vuorilla nuo jo edellä mainitut spektaakkelit, heti majapaikassa nautitun suihkun ja aamupalan jälkeen. Näin oli ainakin päätellen pienen matkatoimistokojun pitäjän mielipiteistä. Häntä kun oli vaikea saada vakuuttumaan siitä, että joku haluaisi yöpyä Bromon maastossa kaksi yötä.

Aurinko nousee.

Sumuiset vuoret aamuyöllä.

Opaste ylätasangolla. Tässä vaiheessa sumu (tai matalalla olevat pilvi) oli vielä sangen sakea. Aamun edetessä maisemat tasangollakin kirkastuivat nopeasti.

Kulkupelejä ylätasangolla. Jeeppejä oli tosiaan vuorella valtaisa määrä. Ilmeisesti sama sirkus toistuu joka yö, kenties jopa vuoden jokaisena päivänä. Ylätasangolta eteen päin, itse kraaterille myös maksua vastaan hevoskyydillä.

 

Tänään kuunnellaan, pilvisissä merkeissä:

Kate Bush – Cloudbusting

 

4 thoughts on “Bromosta vielä

  1. Hyvää alkanutta vuotta sinne eteläiselle pallonpuoliskolle!

    Tuollainen Toyota-maasturi olisi aika läyhy Suomessakin, ihan fiilistelyyn vaan. Vaikka pääsisihän sillä kalastus- tai luontoretkelle vähän hankalampiinkin paikkoihin. Tai vaikka melomaan. Ilmeisesti niitä yhä valmistetaan jossakin siellä päin, Suomeen kun ei ole tuotu vuosikausiin.

    • Mietimme noista maastureista aivan samaa täällä keskenämme. Jossain niitä varmasti vielä valmistetaan, en keksi miten niitä olisi muuten saatu noin monta yhteen paikkaan. Taisivat muuten olla pääosin bensakoneisia laitteita (omamme ainakin taisi käydä suhteellisen rikkaalla seoksella, sen verran bensa tuoksui auton käydessä). Eivät varmaankaan kaikkein halvimpia ajettavia. Olisikohan niin, etteivät Toyotat täytä enää länsimaiden turvallisuus- ja päästönormeja ja niitä ei enää siksi näy katukuvassa – mene ja tiedä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.