Jakarta jää taakse

To 22.12.11 Jakarta (ID) – Yogyakarta (ID)

Jakartan katselu jäi omalta kohdaltani hieman puutteelliseksi. Olin nimittäin keskiviikon pikavuorokipparin mukana järjestelemässä vuokrabussia seuraavan päivän siirtymiseen. Tuhansien bussien kalustoa pyörittävä yritys vaikutti sangen ammattimaiselta, mutta erilaisten vaihtoehtojen katsastamiseen, neuvotteluihin sekä siirtymisiin (lyhyehköönkin matkaan meni helposti puoli tuntia) kuluikin käytännössä koko päivä. Tämän lisäksi linja-auton vuokra piti maksaa käteisellä, ja raha-automaatilla (joita kaupungista ihan kiitettävästi löytyy) käyntireissu lohkaisi neuvottelujen lomasta kolmisen tuntia.

Hieman kaoottisen oloista ja jatkuvien ruuhkien riivaamaa kaupunkia, jossa ei ilmeisesti ole selkeää keskusta-aluetta, tuli siis pääosin nähtyä taksin ikkunasta.  Taksit sinänsä olivat useammallakin matkalaisella olleeseen ennakkokäsityksiin verrattuna positiivinen yllätys. Niissä nimittäin lähtökohtaisesti käytettiin taksamittaria.

Jakartan aamuliikennettä torstailta. Lyhyen vierailun perusteella liikenne on yhtä ruuhkaisaa koko päivän.

Linja-auto sekä toinen sen kuljettajajitsa (kuskeja oli mukana kaksi). Auto oli uudekarhea, mutta nopeusmittari (ja kiometrimittari) eivät näyttäneet toimivan. No, mitäpä sitä uuteen autoon turhaa kilometrejä kerryttämään. Sehän saattaisi vaikuttaa jälleenmyyntiarvoon.

Torstai pyörähti käyntiin vierailulla Suomen Jakartan lähetystöön.  Hieman toista tuntia kestäneen aamuisen kahvitteluhetken sekä erinäisten valokuvaussessioiden jälkeen matka jatkui. Jakartasta ulos pääseminen osoittautui aikaa vieväksi sekä moottoritie kaupungin ulkopuolella hyvin tukkoiseksi. Pian alkoikin käydä selväksi, että bussifirmassa kuultu arvio yli 500 kilometrin pituisen matkan kestosta oli sangen optimistinen. Matka ei tultaisi taittamaan 10 – 12 tunnissa.

Matkaan meni loppujen lopuksi kokonaisuudessaan kuutisentoista tuntia. Erääseen suurempaan matkan varrella olleeseen kaupunkiin tehty ruokailupysähdys tosin lohkaisi tästä kaupunkiin tulo- ja sieltä poistumisruuhkineen kolmatta tuntia. Perillä Yogyakartan kaupungissa (jonka senkin nimellä näyttää olevan useita kirjoitusasuja) oltiin melko epäkäytännölliseen aikaan puoli neljältä yöllä. Pieniä hotelleja ja guesthouseja kaupungissa vaikutti olevan paljon, mutta ne kaikki olivat keskellä yötä pimeän oloisia. Majoitukset saatiin kuitenkin järjestymään ja itse pääsin vaatimattomaan huoneeseeni juuri ennen viittä aamulla. Pitkä päivä.

Matkaa on tarkoitus jatkaa taas jouluaaton aamuna, lyhyehköllä siirtymisellä. Tulivuorelle.

Tiekuvaa alkutaipaleelta. Jossain vaiheessa myöhäisen lounastauon jälkeen moottoritie loppui muuttuen kaksikaistaiseksi mutkittelevaksi maantieksi jossa korkeuserojakin oli paljon. Tie itsessään oli koko matkan melko hyvässä kunnossa. Liikenne sensijaan oli melko päätöntä. Maan liikennekulttuuriin näkyy kuuluvan ohittaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös linja-auton tullessa toista kaistaa vastaan.

Aamuyöstä Yogyakartasta löydetty huone. Tästäkin ilmastoimattomattomasta huoneesta sai maksaa kymmenisen euroa yö. Pesutilat ovat yhteiset ja sijaitsevat käytävässä. Oikealla yhdistetty wc- ja suihkutila (suihkusuutin = seinästä tuleva putki näkyy kuvan vasemmassa yläkulmassa). No, joskus näinkin.

 

4 thoughts on “Jakarta jää taakse

  1. Kuskit ovat tosiaan olleet paikallisia ja Jani on omaksunut matkustajan roolin. Tätä kirjoitettaessa Jani taitaa tosin oll nyt jo Malesiassa menossa hakemaan Ajokkia korjaamolta ja sitten siirtämässä sitä Singaporen satamaan ja edelleen rahtilaivaan. Osa sakista lensi Bangkokiin. Baliporukassa meitä on 12.

    Seurantalaite on käsittääkseni edelleen olemassa, muttta ei ollut käytössä. Majoitus vuorella oli ok – rauhallista ja viileää. Illalla olemme perillä Balilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.