Satunnaisotos – tiibetiläinen vedenkeitin

Tiiibet sijaitsee pääosin korkealla ja ilma siellä on ohutta. Alavammilta mailta tuleville matkalaisille tästä on, ainakin aluksi, haittaa. Ohuemmassa ilmassa happea on harvemmassa ja happitoisempaan ilmaan tottunut elimistö kaipaisi sitä enemmän kuin sitä on saatavissa. Pää kipeytyy. Hengästyttää.

Mitä korkeammalle ilmakehässä noustaan, sitä vähemmän ilmaa tarkastelupisteen yläpuolelle jää. Vastaavasti pisteen yläpuolelle jäävän ilmamäärän massa on sitä pienempi mitä ylempänä ollaan. Ja edelleen, mitä pienempi on tarkastelupisteen yläpuolelle jäävän ilman massa on, sitä pienempi ilmanpaine pisteessä vallitsee. Mekanismi on sama kuin veden (tai oikeastaan aineen kuin aineen) kanssa – paine kasvaa mitä syvemmälle mennään.

No, se teoriasta. Miten tämä sitten liittyy veden keittämiseen ja -keittimiin Tiibetissä, kärsimätön lukija jo ehkä kysyy. Kerron. Veden kiehumislämpötila laskee ilmanpaineen laskiessa. Ja toisaalta Tiibetissä aurinkoisia päiviä riittää, muistini mukaan Lhasassa yli kolme sataa vuodessa. Nämä kaksi asiaa kun nokkelasti yhdistää voi teevettä keitellessä lopulta päätyä oheisen kuvan mukaiseen ratkaisuun.

Teevesi valmistuu Lhasassa.

Ihan jokaisessa talossa tällaista keitintä ei nähnyt, mutta viikon pituisella vierailulla Tiibetissä silmiin sattui kuitenkin useampia kuin yksi. Yksittäisen pellepelottoman keksintö tämä ei siis liene.

Veden matalammasta kiehumispisteestä ei muuten ole pelkästään hyötyä, bakteerit nimittäin kuolevat huomattavasti hitaammin vedessä joka on selvästi alle sata-asteista. Mikäli juomavettä siis haluaa desinfioida keittämällä, on kiehuttamiseen varattava korkeassa ilmanalassa selvästi merenpinnan tasoa pidempi aika.

 

Facebooktwittergoogle_plusmail

8 vastausta artikkeliin ”Satunnaisotos – tiibetiläinen vedenkeitin

  1. Sulla on tällainen rinnakkasiblogikin, enpä ole aiemmin huomannut.

    Olen muistaakseni jossakin telkun Afrikka-dokumentissa nähnyt samantapaisia vedenkeittimiä. Koetin kuvasta päätellä miten se toimii. Se ilmeisesti tekee polttopisteen pannun pohjaan ja polttopisteen kohdistamiseksi laitetta pitää kääntää auringon liikkeen mukaan. Mikähän tuollaisen teho on, kysyitkö keneltäkään kauanko veden kiehuminen kestää? Pitäisihän tuon toimia Suomessakin kun vain säätää oikeaan kulmaan, eikä niin?

    Ei-insinöörinä kysynkin insinööriltä:
    Miten tuo laite eroaa suurennuslasista? Voisiko suurennuslasilla keittää vettä, molemmilla voi koota auringon säteet yhteen pisteeseen?
    Ja entäpä jos rakentaisi samanlaisen mutta vaikkapa 100 m tai 500 m halkaisijaltaan olevan, voisiko sillä tuottaa energiaa enemmänkin?

    Mielenkiintoista on sekin, että esim. Lhasassa ilmanpaine on nyt 1011.2 mb (http://freemeteo.com/default.asp?pid=15&gid=1280737&la=10) ja Helsingissä 996,8 hPa (http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Helsinki?parameter=4&map=weathernow&station=2978). Korkeuseroa on sentään yli 3,5 km. mb ja hPa käsittääkseni ovat yhteneviä yksiköitä. Ilmanpaineen pitäisi vähetä 1 hPa per 8 m eli Helsingin ja Lhasan välillä pitäisi olla eroa yli 400 hPa. Onkohan tuossa Lhasan mittauksessa joku virhe vai enkö minä ymmärrä jotakin? Täältä puuttuu tieto ilmanpaineesta: http://finnish.wunderground.com/global/stations/55591.html mutta ilmankosteus on 4%. En muista että ikinä olisi Suomessa ollut noin alhaisia ilmankosteuslukemia.

    • Juu, tämä blogi on aika uusi juttu. Pidempäänkin olen ajatellut siirtää koko systeemin tuolta Rantapallon sivuilta omalle domainilleni (joka minulla on ollut jo pidempään tyhjän panttina). Nyt syksyllä sain vihdoin askarreltua projektia näin(kin) pitkälle.

      Huh, tässähän ihan alkaa hiki valua kun kysymystäsi lukee. Ties vaikka kirjoitin ihan höpöjä, mitään faktoja en nimittäin pahemmin tarkistanut vaan luotin muistinvaraisiin tietoihin. Keitin tosiaan toimii polttopisteperiaatteella. Varmaan suurennuslasillakin onnistuu, tuollainen keräin lienee huomattavasti halvempi valmistaa kuin suurehko linssi. Muistelisin, että tuollaisiin keräimiin perustuvia energiantuotantojärjestelmiä on olemassakin.

      Ilmanpaineisiin pitäisi perehtyä tarkemmin, en osaa vastata suoralta kädeltä. Tuo 4 % ilmankosteus tuntuu todella (lähes käsittämättömän) alhaiselta. Ilmassa ei tällöin ole vesihöyryä juuri lainkaan. Suomessahan näin tosiaan ei ikinä ole, ilmassa on aina reiluhkosti vettä.

      Tuossa muuten veden kiehumispisteitä korkeuden fuktiona. Kolmessa ja puolessa kilometrissä näyttäisi vesi kiehuvan alle 90 C asteessa.
      http://www.engineeringtoolbox.com/boiling-points-water-altitude-d_1344.html

      • Vielä vähän googlailin noita ilmanpaineita. Nopeasti tulkiten päättelin, että viralliset ilmanpainelukemat muutetaan aina korkeudesta riippumattomaksi paineeksi merenpinnan tasolla. Tämä korjauskertoimien käyttö selittäisi Helsingin ja Lhasan samankaltaiset lukemat.

        Niin, ja ei tullut kysyttyä kauanko veden keittäminen Lhasassa kesti. Minusta tuo systeemi vaikutti sellaiselta, johon ei oma kärsivällisyyteni varmaan riittäisi. Afrikassa keitin varmaankin toimii siksi, että auringon säteilyteho lienee huima verrattuna Suomeen tai vaikkapa Tiibetiinkään.

  2. Korjauskerroin merenpinnan tasoon muuttamiseksi kuullostaa loogiselta. Näin ilmoitettavat ilmanpaineet palvelevat meteorologiaa eivätkä kerro todellista tilannetta ”miltä ilma tuntuu”.

    Jos tuollaisen vedenkeittimen rakentaisi oikein suurena, niin siinä tulee ehkä (kustannuksia ajatellen) vastaan mekanismi jolla laitetta käännetään siten että vehje on aurinkoon nähden oikeassa kulmassa. Vaikka Suomessa onkin paljon aurinkoa kesällä niin laitetta pitäisi kääntää Lapissa jopa 360 astetta. Voi olla että ei kannata.

    Mulla on vähän luonteessa (vikana?) se että kun näen jonkin mielenkiintoisen keksinnön tai idean niin ryhdyn heti pohtimaan idean jatkojalostamista tai muuta hyödyntämistä. Suomalaisella insinööritaidoilla tuonkin laitteen tehoa voisi varmaan parantaa. Ja kyllähän tällaiselle vedenkeittimelle olisi tarvetta esim. Sahelin alueella, missä aurinkoa on mutta polttopuuta ei. Eikä kiehumiseen kuluva aikakaan ole yhtä tärkeä kuin meille kiireisille suomalaisille. Luulisi että kiinalaisilla on kauppamiehet Afrikassa jo myymässä näitä.

    • Suomen olosuhteissa tuollainen vedenkeitin ei tosiaan liene järkevä, tuon peilipinnan kun pitäisi olla valtava jotta vesi saataisiin kiehuvaksi. Mutta onhan auringolla hyötykäyttöä toki Suomessakin. Moni mökkihän saa jo sähkönsä aurinkopaneeleista ja ne tuottavat sähköä kesäaikaan ympäri vuorokauden ja talvellakin jonkin verran. Aurinkosähkö on käsittääkseni toimiva systeemi täälläkin. Ja aurinkokeräimillä (sellainen katolle sijoittettava musta levy, jonka putkissa kiertää vesi) voidaan saada lisälämpöä käyttöveteen Suomessakin jopa 9 kuukautta vuodessa. Muistelen, että tutkittaessa tutkijat hämmästyivät miten paljon hyötyä tuollaisesta keräimestä jopa Suomenkin leveysasteilla saadaan. Moneen uudisomakotitaloon tuollainen jo rakennettaessa asennetaankin.

  3. Moikka ja täällä ootte
    Aurinkoenergia on minun mieleen.Laitoin meidän nuorille varsin kattavan järjestelmän saareen.
    Käytössä on 230v max kuorma 4000w.Panelit ovat 4*160w ja akusto
    4*250Ah (24v) ja invertteri.
    Mitään ongelmaa ei tänä kesänä syntynyt.Nyt kun veneilykausi pitkittyy aurinko tosiaan ei kauan itseään näytä.Merivesi vielä+8. Tuulastamaan pääsee aikaisemmin,kun tullee niin pimeää ja klo17,00

  4. Kappas, terve ollos,
    vaikuttavan systeemin olet kehittänyt. 1000 Ah:n akusto ja 4 kW/ 230 V kuorma, tuntuu aika järeältä systeemiltä. Saarella taitaa pystyä sähkön puolesta elämään lähes kuin olisi kytkeytynyt normaaliin sähköverkoon? Ei tainnut olla ihan ilmainen järjestelmä tuo.

    Itselläni ei ole (ainakaan vielä) henkilökohtaista konkreettista kokemusta aurinkosähköstä, mutta jossain määrin olen tarjolla oleviin laitteisiin perehtynyt aikani kuluksi. Yleisesti ottaen hyvältä systeemiltä vaikuttaa minustakin. Ajatus, että energiaa saa, varsinkin kesäisin, ilmaiseksi lähes ympäri vuorokauden on kiehtova.

    Juuri tällä hetkellä energiaa ei taida tosin pahemmin taivaalta tulla. Tulee räntää sen sijaan.

    • Nooh,ei tuo niin paljon maksanut,jos vertaa mitä verkkoyhtiö olisi ottanut
      liittymästä saareen.Kustannus oli kolmannes siitä.
      Victronenergyn palikoilla sain erittäin puhdasta sinikäyrää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *