Ti 26.4.11 Peking (CHN)

Kävin eilen maanantaina noutamassa passini Mongolian lähetystöstä. Viisumien noutoajan oli ilmoitettu alkavan neljältä iltapäivällä ja olinkin paikalla hyvissä ajoin, hieman ennen neljää. Kuten passia jättäessäni, nytkään en ollut ensimmäinen viisumikioskin edessä. Jonossa oli jo kymmenkunta ihmistä. Kellon tultua neljä luukulla ei tapahtunut mitään. Vasta noin puolen tunnin odottelun jälkeen luukku avattiin ja passeja ruvettiin palauttamaan jonottajille, joita oli tässä vaiheessa kertynyt jo varmaankin neljättäkymmentä. Tämä sujuikin verraten nopeasti.

Saatuani passin käteeni tarkistin vielä viisumeiden, sekä Venäjän että Mongolian voimassaolopäivät. Ja kyllä, ne näyttivät olevan oikein ja täsmäävän ainakin omaan käsitykseeni siitä, milloin juna minkin rajan ylittää. Venäjän transit-viisumi on näistä kahdesta paljon tiukempi, siinä on määritelty paperin voimassaoloaika päivälleen. Virhe alkupäivämäärässä olisikin ollut kiusallinen. Se olisi nimittäin saattanut tarkoittaa sitä, että viisumin saanut olisi poistettu junasta Mongolian ja Venäjän välisellä rajalla, vaikka vain yhden päivän virheen takia viisumin päivämäärissä. Mongolian transit-viisumi on paljon joustavampi sillä maahan saa saapua vapaasti milloin tahansa kahden kuukauden kuluessa viisumin myöntämisestä. Jos oikein paperia tulkitsen, transit-viisumillakin saisi olla maassa peräti kymmenen päivää (kohdassa duration of stay lukee vain ”10” ilman sen enempiä selityksiä.)

Palatsimuseon (kielletty kaupunki) eräs sisäänkäynti. Portille johtavalla sillalla oli melkoinen tungos.

Viime päivinä ole aikani kuluksi kuljeskellut Pekingin lukuisien nähtävyyksien maastossa. Vaikka noissa epäilemättä onkin paljon ihmeteltävää, on ehkä päälimmäisin tunne ollut vähän negatiivinen. Massaturismi tuo näköjään mukanaan muistakin paikoista tuttuja lieveilmiöitä, myös Pekingin keskustaan. Tunnettujen nähtävyyksien ympärillä on paitsi valtava määrä sekä kiinalaisia että länsimaisia turistiryhmiä, myös paljon erillaisia tavaran- tai kyydintyrkyttäjiä, rahanpyytäjiä ja muita hihastarepijöitä. Kiinassa on aiemmin saanut kiitettävästi olla rauhassa enkä vastaavaa ole muualla täällä tässä mittakaavassa törmännyt. Tämä hulina ja tungos koskee tosin kokemukseni mukaan tiettyjen Pekingin turistikohteiden ympäristöjä, ei suinkaan koko kaupunkia.

Saatuani passin käteeni Mongolian lähetystöstä maanantaina tuntui myös siltä, että hyppäisin mielelläni junaan ja karistaisin Kiinan pölyt jaloistani vaikka saman tien. Onhan tätä Pekingiä katseltu jo lähes viikko. Juna kuitenkin lähtee vasta keskiviikkoaamuna.

Hieman rauhallisempaa näkymää Pekingistä.

Pe 22.4.11 Peking (CHN)

Olin jo keskiviikkona, junalipun ostamisen jälkeen käynyt tiedustelemassa sekä Venäjän että Mongolian lähetystöjen sijainnin kaupungissa. Tämä oli tarpeen jo siksikin, että internetissä tieto kyseisten lähetystöjen aukioloajoista oli melko vähäistä ja osin ristiriitaista. Esimerkiksi Pekingin Mongolian suurlähetystön internet-sivut eivät ammattimaisuudellaan päätä huimaa.

Venäjän suurlähetystö löytyi melko helposti sieltä, missä sen oli ilmoitettukin olevan, kakkoskehätien koillisnurkassa. Melko lähelle, ehkä vajaan kilometrin päähän lähetystöstä pääsi metrolla. Asema, jolla jäin pois oli linjan 2 Dongzhimen. Viisumiosaston sisäänkäynnin ovesta löytyivät toimiston aukioloajat sekä joitakin lisätietoja visumeiden hakemiseen liittyen, kuten lista erilaisiin viisumityyppeihin vaadituista liitedokumenteista. Viisumien hintatietoja ei ovesta löytynyt, ainakaan englanniksi. Netissä, josta niitä ei myöskään löytynyt, todettu ”muuttuvat päivittäin” lienee siis ainakin osin totta. Viisumipaperit pystyi jättämään arkisin kello 09:00 – 12:00 välisenä aikana.

Mongolian lähetystö sijaitsee Ritan lähetystöalueella. Lähin metroasema on Jianguomen, jälleen linjalla kaksi. Tätä lähetystöä oli vaikeampi löytää, sillä mielestäni Google maps ei sijoittanut pistettä kadun varressa aivan oikeaan paikkaan. Saattoipa katukin olla väärä, alueella kun oli monia pienempiä katuja joita ei kartoissa ollut nimetty. Pienen etsiskelyn jälkeen lähetystö ja sen takana ollut viisumikioski kuitenkin löytyi lukuisten muiden alueella sijainneiden lähetystöjen joukosta. Viisumia pystyisi hakemaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 08:30 – 11:00 välisenä aikana. Tiistaisin ja tortaisin tiskin aukioloajaksi oli merkitty 14:00 – 16:00.

Uudenkarhea Rolls-Royce kuvattuna Pekingin kadulla. S-luoka Mersuja kaupungissa näkee myös paljon ja esimerkiksi Lamborghinit ovat Kiinassa kovassa huudossa (automerkin myynnin kasvua on uutisoitu paikallisissa englanninkielisissä uustisissakin). Muutaman sellaisenkin olen katukuvassa jo nähnyt.

Lähdin Venäjän lähetystölle kahdeksan jälkeen torstaiaamuna. Ajattelin käyttää siirtymiseen metroa, mutta nähtyäni jo metron ulkopuolella, sisäänkäynnin edessä olevan aamuruuhkajonon päätin ottaa taksin. Taksimatka vei jonkin aikaa ja perillä olin hieman yhdeksän jälkeen. Kahden kiinalaisen vartiosotilaan oho sisälle lähetystön viisumiosaastolle pääsi näyttämällä passinsa. Sisällä toimistossa oli yllättävän rauhallista. Olin odottanut jonkinlaista yleistä hulinaa Bangkokin Kiinan lähetystön tyyliin, mutta sisällä ihmisiä oli vain muutamia. Pyysin viisumikaavakkeen, jonka täytin ensimmäiseksi. Osan tarvittavista liitedokumenteista olin saanut kopioitua jo hotellilla, mutta tiedostojen tulostaminen ei siellä onnistunut (hotellin koneessa ei ollut pdf-tiedostoja lukevaa ohjelmaa!) Onneksi olin jo keskiviikkona huomannut lähetystön lähellä sijaitsevan pienen, kopioliikkeeltä näyttävän puodin. Tänne suunnistin nyt ja sainkin kaikki tarvittavat kopiot ja tulosteet teetettyä 6 yuanin hintaan. Suunnistin takaisin lähetystöön ja jätin paperit tiskille. Palvelu oli parempaa kuin olin odottanut tai pelännyt ja hakemukseni otettiin sisälle kun olin vielä esittänyt virkailijalle alkuperäisen junalipun. Viisumin sai noutaa jo puoli kahdeltatoista, eli käsittelyajaksi tuli hieman yli tunti. Transit-viisumi pikakäsittelyllä maksoi 630,- yuania ja se maksettiin papereita jättäessä käteisellä.

Jonotusta kadulla Mongolian lähetystön Visa Application Centerin ulkopuolella torstaina kolmen jälkeen. Jonotus ja viisumeiden hakeminen tapahtuivat tämän kopin luukusta käsin. Kannattaa etsiä ja tulostaa viisumikaavake netistä etukäteen sekä täyttää se valmiiksi ennen paikalle tulemista.

Koska oli torstai, Mongolian lähetystön viisumiosasto aukesi vasta kahdelta. Venäjän viisumin kanssa kokemani menestyksen innoittamana päätin lähteä sinne jo samana päivänä. Jospa molemmat viisumit saisi hankittua yhdessä päivässä. Olin paikalla jo hieman ennen kahta jolloin tiskin edessä oli jo parinkymmenen ihmisen jono. Kahdelta tiski ilmeisesti aukesi (tai jotain kuhinaa jonon alupäässä näytti syntyvän), mutta yli tunnin seisoskelun jälkeen jono ei ollut juurikaan edennyt. Päätin luovuttaa ja tulla takaisin seuraavana aamuna.

Perjantaina olin Mongolian lähetystön edessä jo lähes puolta tuntia ennen avaamisaikaa ja nytkin vastassani oli jo muita odottajia, osin tuttuja naamoja edellisen päivän jonosta. Tällä kertaa edelläni ei ollut kuin kymmenkunta ihmistä. Viisumiluukku aukesi puoli yhdeksältä ja tällä kertaa jono alkoi vetää. Hieman ennen yhdeksää pääsin jättämään omat paperini tiskille, jossa ne otettiin vastaan tehokkaanoloisesti, ilman lisäkysymyksiä. Tällä kertaa edes alkuperäistä junalippua ei tarvinnut esittää. Viisumin saisi noutaa maanantaina kello 16:00 ja sen hinnaksi tuli 315,- yuania. Mongolian viisumikäsittelijä ei ottanut käteistä rahaa vaan kaikki viisumeiden anojat saivat käteensä maksumääräyksen, joka piti käydä maksamassa ennen viisumin noutoa läheisessä Bank of Chinan konttorissa. Pankki kuitenkin löytyi helposti ja laskun maksaminenkin oli suhteellisen vaivatonta.

Otin Mongoliaankin transit-viisumin, koska pysähdyksiä en pysty siellä kuitenkaan Venäjän transit-viisumimääräysten takia tekemään. Transit-viisumi oli myös turistiviisumia halvempi, eikä tähän viisumityyppiin, kuten esimerkiksi turistivisumiin, tarvinnut tilailla internetistä minkäänlaisia kutsukirjeitä. Sekä Mongoliaan että Venäjälle tuollainen kutsukirje olisi pidempää oleskelua varten (siis turistiviisumiin) tarvittu.

Asiat näyttävät siis luistavan. Olisikohan nyt mahdollisuus pitää muutama päivä lomaa kun matkaliput ja viisumit alkavat olla vihdoin järjestyksessä ja ihan heti ei uusia huolenaiheita mieleen tule. Vai olenkohan unohtanut jotain?

Näkymä Ritan-puistosta aurinkoisena perjantaina.

Köydenvetoa puistossa. Liekö kyseessä jonkun yrityksen team-building -tyyppinen kevätretkitapahtuma.