Yliyön matka Shigatseen

Ma 14.2.11 Lhasa (TIB) – Shigatse (TIB)

Lähtö tänään oli aikainen. Hotelliaamianen, jota tunnutaan valmistavan vain meille, oli jo kello seitsemän. Hotellilta lähdettiin paikallisen matkatoimiston järjestämällä minibussilla kahdeksan maissa. Matkalle lähtenyt joukko oli hieman väsynyt, sillä aikaisen herätyksen lisäksi lähes kaikki matkallaiset olivat jonkinasteisessa flunssassa. Moni on myös viimeöinä nukkunut huonosti ja rauhattomasti, ilmeisestikin ohuen ilman takia.

Ensimmäinen etappi oli Gangtse, jossa tutustuttiin kaupungin temppeliin, joka muistutti aiempina päivinä nähtyjä mutta oli pienempi. Tie kaupunkiin kulki korkean vuoristo-osuuden läpi, jossa korkeimmillaan käytiin viiden kilometrin korkeudessa, yli seitsemän kilometriä korkean huipun välittömässä läheisyydessä. Matkalle mahtui sekä suoria ylänköosuuksia että serpentiinitietä, jotka paikallinen kuski ajoi sangen vauhdikkaasti. Jossain vaiheessa puolileikkisästi alettiinkin jo kaipailemaan Pikavuoron Ajokkia ja sen kuljettajaa, varsinkin kun pikkubussin jousitus oli selvästi Ajokin vastaavaa epämukavampi.

Tiet sinänsä olivat melko hyvässä kunnossa, esimerkiksi kaikki pieniä kiertotieosuuksia lukuunottamatta olivat päällystettyjä. Tien varrella näkyi myös yllättävän paljon puita sekä maanviljelysmaata. Oppaan mukaan täällä viljellään ainakin ohraa ja vehnää.

Perillä Tiibetin toiseksi suurimmassa kaupungissa Shigatsessa oltiin noin 360 ajetun kilometrin jälkeen kahdeksan maissa hämärän jo laskeuduttua. Päivämatkan rasituksia lisäsi autosta puuttunut lämmitys, jonka takia lämpötila sisällä vaihteli päivän aikana paljon. Muutenkin Tiibetin talvikävijän on hyvä varautua siihen, että sisätiloissa on aina kylmä, tyypillisesti kylmempi kuin ulkona päiväsaikaan. Jopa hyvien hotellienkin kaikki yleiset tilat ovat lämmittättömiä. Huoneet ovat onneksi olleet lämpimiä, osin siirrettävien lämmityslaitteiden ansiosta, mutta oven käytävään avatessaan tuntee astuvansa jääkaappiin. Aamupalat on syöty myös toppatakeissa, sillä hotelliravintolat, kuten valtaosa muistakin ravintoloista, ovat olleet niinikään lämmittämättömiä.

Ti 15.2.11 Shigatse – Lhasa

Tiistaiaamupäivä käytettiin vierailuun Shigatsessa sijaitsevaan luostariin, joka oli toiminut aiemmin Pantsen-laman asuinpaikka. Luostarin eri rakennuksissa olikin kyseisen laman usean reinkarnaation mausoleumi, yksi rakennusta kohden. Haudat olivat sangen suuria sekä koristeellisia, maateriaalina hopea, kulta ja erialiset jalokivet. Pantsen-lama on tiibeinbudhalaisuuden hierarkiassa toinen heti Dalai-laman jälkeen, joten tietty mahtipontisuus lienee ymmärrettävää. Luostarissa oli myös valtaisa, yli 20 metriä korkea, sisälle erääseen temppeliin sijoitettu buddhan patsas. Jotain uuttakin nähtävää siis löytyi verrattuna aiemmin vierailtuihin luostareihin, vaikkakin ilmapiiri ja rakennukset olivat hyvin samankaltaisia aiemmin nähtyjen kanssa.

Puolilta päivin lähdettiin ajelemaan takaisin kohti Lhasaa, tällä kertaa käyttäen eri reittiä kuin tullessa. Kyseessä oli eilistä lyhyempi matka, mutta alkutaipale tiestä oli hyvin huonossa kunnossa tietöiden takia. Parin tunnin köröttelyn ja pomppimisen jälkeen tie kuitenkin muuttui taas päällystetyksi ja perille Lhasaan saavuttiin vielä auringon paistaessa kuuden jälkeen illalla.

Matkan varrella näkyi jälleen jossain määriin viljelymaata sekä paikallisia maa- tai omakotitaloja, joita näytettiin rakentavan koko ajan lisää sillä työmaita näkyi paljon. Paikalliset pientalot näyttivät olevan pääsääntöisesti pohjaltaan suorakulmaisia, tasakattoisia ja kaksikerroksisia. Rakennusmateriaalina talojen ulkoseinissä käytettiin joko jonkinlaisia umpibetoniharkkoja tai säännölliseksi työstetettyjä harkkomaisia luonnonkiviä. Lämmöneristeitä ei ainakaan seinissä näyttänyt olevan. Uskoisin, että talvikuukausina sisällä on melko viileää. Työporukoissa näkyi eri-ikäisiä miehiä ja naisia, joten rakentaminen tehtäneen oman kylän voimin talo kerrallaan.

Tyypillinen tiibetiläinen pientalo. Huomioi vakiovaruste: rakennusksen nurkissa sijaitsevat rukouslippujen liehutustornit. Kaikki paikalliset pientalot vaikuttavat rakennetun saman mallin mukaan.

Lhasa jää taakse huomenna puolilta päivin, jolloin juna kohti Lanzhouta lähtee. Perillä sen pitäisi olla torstaina iltapäivällä ja todennäköisesti yövymme Lanzhoussa yhden yön ennen suuntaamista takaisin tielle kohti eteläisempää Kiinaa.

Facebooktwittermail

Yksi vastaus artikkeliin ”Yliyön matka Shigatseen

  1. Hienoa vuoristorataa – vaikkakaan en tiedä onko se omakohtaisesti koettuna pelkästään hienoa 😉 En tiedä olenko käsittänyt väärin, mutta jotenkin tulee mieleen, että onko siellä toisaalta mahtipontisia rakennelmia ja toisaalta ns. tavan ihmisten köyhyyttä ja työntäyteistä elämää? Noh, eihän tuo sinänsä ole mitenkään tavanomaisesta poikkeavaa verrattuna moniin muihin maailman kolkkiin ja maihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *