Su 20.2.11 Xi’an – Chengdu

Sunnuntai oli ajopäivä, jolloin päästiin etenemään noin 700 kilometriä. Aamulla päästiin lähtemään hotellista jo puoli kahdeksalta. Kaupungista ulos pääseminen vei taas aikansa ja bussin edessä ajavaan taksiin turvauduttiin taas jotta oikea moottoritie ulos kaupungista löytyi.

Tie oli lähes koko päivän hyvää uutta moottoritietä. Vain puolen matkan tietämillä oli noin viidenkymmenen kilometrin hitaampi kiertotie, jälleen päätien puolivalmiin siltaosuuden takia. Moottoritien alkupää kulki läpi vuoristoisen osuuden, joka sisälsi runsaasti tunneleita ja siltoja. Tien rakentaminen on epäilemättä tullut sangen kalliiksi. Vuoristoiset maisemat alkoivat päivän kuluessa ja matkan edetessä selvästi vihertää. Sääkin siis alkaa pikku hiljaa lämmetä.

Oppaamme oli varannut hotellin jo pari sataa kilometriä ennen Chengdua sijaitsevasta kaupungista. Syy tähän oli oppaan käsitys, että Xi’an – Chengdu -väli on mahdotonta ajaa yhdessä päivässä. Pikavuorolaiset olivat kuitenkin oppaan kanssa eri mieltä ja Chengduun päästiinkin kymmenen jälkeen illalla. Opas saikin loppujen lopuksi vaihdettua hotellivaraukset lennosta Chengduun.

Hotelli löytyi jälleen taksia apuna käyttäen. Oppaan Chengduun pikaisella aikataululla järjestämä majapaikka osoittautui melko rähjäiseksi ja tämä herättikin yleistä tyytymättömyyttä, varsinkin kun huoneen hinta oli sama kuin Xi’anissa, jossa majoitus oli ollut sangen laadukas. Kellon lähentyessä puolta yötä tehtiin päätös nukkua yö hotellissa ja jatkaa matkaa aikataulusyistä ja yleisen tympääntymisenkin takia heti aamulla pois Chengdusta ja kohti Kunmingiä. Aiemmin päivällä opaskin oli vihdoin saatu ymmärtämään, että viisumimme loppuvat jo launtaina 26.2. Hän kun oli laatinut ohjelmansa siten, että rajalla oltaisiin oltu vastaa maanantaina.

Ma 21.2.11 Chengdu – Kunming

Välttävän hotellin aamupala osoittautui, kuinkas muutenkaan kuin välttäväksi. Teen ja riisin ei koettu valmistavan matkalaisia kylliksi päivälle suunniteltuun lähes tuhannen kilometrin ajorupeamaan, joten bussi ajettiin heti kahdeksan jälkeen läheisen McDonaldsin pihaan. Samaan pihapiiriin kuului myös huoltoasema, jossa auton polttoainetankki saatiin samalla pysähdyksellä täytettyä. Viime päivinä ohjaustehostin on jälleen vuotanut öljyä ja sen toiminta on heikentynyt jatkuvasti. Taannoin teetetty tilapäiskorjaus vetelee siis mitä ilmeisemmin viimeisiään. Onneksi ainakin lähipäivien ajo tapahtuu maanteillä, jossa tehostimen toiminnan puutteet eivät häiritse yhtä lailla kuin kaupunkiajossa.

Kaupungista ulos löydettiin tällä kertaa ilman taksia, puoliksi vahingossa. Maisemat muuttuivat päivän mittaan edelleen eilistä vehreämmiksi. Kaiken yllä tosin leijui edelleen jo ennen Xi’ania alkanut ja useita päiviä tauotta jatkunut sumu, joka lienee kuitenkin pääosin sääilmiö, sillä maaseudulla tuskin voi olla näin runsaasti ilmansaasteitakaan. Matkaa taitettiin pitkin moottoriteitä, joten eteneminen noin matkan puoleen väliin asti oli pääsääntöisesti melko nopeaa. Puolimatkan tietämissä moottoritie loppui ja tie muuttui kaksikaistaiseksi, välillä kuoppaiseksikin maantieksi huolimatta siitä, että kiinalaisissa tiekartoissa koko kaupunkien välinen matka oli merkitty moottoritieksi. Tämä hidasti matkavauhtia melkoisesti ja päivämatka alkoi illan hämärtyessä tuntua jo toivottoman pitkältä. Lähempänä Kunmingia, pimeän jo laskeuduttua tie muuttui onneksi hieman paremmaksi. Tästä huolimatta perille päästiin vasta ennen kolmea yöllä.

Autokuljetus Kiinassa. Kahteen jonoon pakattuja autoja näkyy peravaunukuormissa jatkuvasti. Kuorman leveys lähentelee varmaankin neljää metriä. Matkalla Bongattu ennätys taitaa olla 36 autoa yhdessä kuormassa.

Kiinalainen liikenne on muuttunut selvästi hurjemmaksi etelää kohden tultaessa. Tämä saattaa johtua ajoneuvojen määrän lisääntymisestä tai ehkäpä Kiinassakin ihmiset muuttuvat etelässä kuumaverisemmiksi, kuka tietää. Joka tapauksessa päivän mittaan ja varsinkin yöllä nähtiin maantiellä lukuisia kamikaze-tyylisiä ohituksia. Isompikaan kalusto ei juurikaan tuntunut piittaavan vastaantulevasta liikenteestä. Usein rekkoja ja busseja olikin kaksikaistaisella tiellä kolme rinnan, kaksi menossa yhteen suuntaan ja yksi tulossa toiseen. Henkilöautot pujottelivat ison kaluston välissä, usein ohittaen myös oikealta. Ja kaikki tämä tietenkin maantienopeuksissa.

Kunmingissä vietetään ainakin kaksi yötä, mahdollisesti kolmekin. Täältä on tarkoitus ajaa Laosin rajalle pysähtyen matkalla yöpymään joko yhdesti tai kahdesti. Oppaan mukaan raja-asema on kiinni lauantaina jolloin viisumit umpeutuvat, joten raja olisi tämän tiedon valossa ylitettävä jo perjantaina. Rajan aukioloaikoja ei ole varmistettu, joten tieto ei ole varma, oppaan puheisiin kun ei ole aina luottamista. Sunnuntain ja maanantain ankara ajaminen tosin mahdollistaa kireämmänkin aikataulun soveltamisen.

Aamulla hotellilta päästiin liikkeelle jo puoli yhdeksältä. Ulkona odotti yllätys, yöllä nimittäin oli satanut jonkin verran lunta ja lumisade jatkui edellleen aamupäivällä. Matka jatkui alkuun moottoritietä, mutta valtatien remontin takia jouduimme pian siirtymään ajamaan tavallista kaksikaistaista maantietä.

Vaikka lunta ei tiellä ollut tullut kovin paljon, liukas maantie aiheutti selvästi ongelmia paikalliselle liikenteelle. Ilmeiseti monella ajoneuvolla oli allaan melko sileät kesärenkaat sillä eräässä maantien risteyksessä koettiin koko reissun ensimmäinen varsinainen liikenteellinen läheltä-piti -tilanne. Sivutieltä nimittäin ajoi bussin eteen henkilöauto, joka ei liukkaasta kelistä johtuen päässytkään liikkeelle tielle päästyään. Vastaan tuli samaan aikaan toista kaistaa pieni pakettiauto ja linja-autoa ei mitenkään olisi saanut pysähtymään ajoissa. Pikavuoron kuljettaja selvitti kuitenkin tilanteen taidolla ajaen edellä mainittujen autojen välistä, muutaman sentin marginaalilla tosiin ajoneuvoihin.Tilanteesta selvittiin siis säikähdyksellä.

Maantie muuttui pian vajaan sadan kilometrin vuoristoiseksi osuudeksi. Onneksi tässä vaiheessa lumitihkusta huolimatta sää oli lämmennyt sen verran, ettei tie ollut enää liukas kuin paikoin. Vastaantulevalla kaistalla paikallinen liikenne näytti silti olevan ongelmissa, sillä kohtasimme usean kilometrin jonon. Omaan ajosuuntaamme liikenne sentään sujui suhteellisen joustavasti. Loppumatka saatiin ajaa pääosin moottoritietä ja lumisadekin loppui pian vuoriston jälkeen. Väliin tosin mahtui tuskallinen pätkä erittäin huonoa kiertgotietä, joka ei kilometreissä luultavasti ollut kovinkaan pitkä, mutta ajallisesti vei varmaankin reilusti yli tunnin. Kiertotietä jouduttiin käyttämään koska moottoritien eräs siltaosuus ei ollut vielä valmis.

Ruuhkaa vastaantulevalla kaistalla vuoristossa.

Jo noin tunti ennen Xi’anin miljoonakaupunkiin pääsyä ilma muuttui hyvin sumuiseksi. Oppaan mukaan kyse ei ollut saasteista vaan pikemminkin tavallisesta sumusta, joka on kaupungille kuulemma tyypillistä talvisaikaan. Ilma kyllä haisi jossain määrin savuiselta, joten saasteillakin lienee ollut osuutensa asiaan. Hotellin etsiminen kaupungista muodostui uudelle oppaallemme sangen haasteelliseksi. Monen väärän käännöksen ja edestakaisinajelun jälkeen pikavuorolaiset päätyivät ehdottamaan oppaalle taksia, joka ajaisi linja-auton edessä oikeaan paikkaan. Tätä keinoa käyttäen hotelli lopulta löydettiinkin. Olimme ilmeisesti etsimässä hotellia väärältä puolelta kaupunkia. Oppaan mukaan hänen aiemmat asiakkaansa ovat käyttäneet navigaattoria, jolla on aina löydetty perille, kartat kun ovat niin sekavia. Tämä ei oikein lupaa hyvää tulevia kaupunkeja ajatellen, varsinkin kun oppaan suunnistustaidoissa oli havaittavissa empimistä ja puutteita jo valtateillä. Kaupungissa ja sen ympäristössä pyörimisessä meni hukkaan useampi tunti. Xi’anista matka jatkuu kohti Chengdua sunnuntaina.