H niin kuin Hausfrau

Projekti Puumaja, osa 1

Kulunut poikkeuksellinen kevät on saanut meidät viettämään kaikista menoista tyhjentyneitä viikonloppuja mökillä. Uudenmaan rajojen ollessa kiinni saimme olla onnekkaita, että molemmat mökit, joissa vierailemme sijaitsivat juurikin Uudenmaan rajojen sisäpuolella ja molempiin voi hyvin tehdä reissuja päiväseltään.

Omaa mökkiä meillä ei siis ole, mutta onneksi vanhemmalla polvella on. Samalla muodostuu aika hyvä win-win-tilanne, kun me pääsemme nollaamaan etätöiden ja lapset kotona -järjestelyn ryydyttämät aivot arkiviikon jäljiltä ja erityisesti Anopin mökillä olevat lukuisat pienemmät ja isommat projektit ottavat askeleita eteenpäin. Eniten aikaa onkin tullut vietettyä Emäsalossa, jossa voisi tyhjentää henkisen kovalevyn vain upottamalla varpaat lämpimään rantahiekkaan ja tuijottamalla joutsenparvea, joka lipuu aaltojen mukana kohti poukamaa.

Kirjoita kommentti
10.5.2020 by Jenni / H niin kuin Hausfrau

Robotti-imuri kaksiossa

Onhan sitä varmaan ihmiset ostelleet hullumpiakin asioita kuin robotti-imurin kaksioon. Mutta kyllä mua silti vähän huvitti, kun tuo valkoinen kiekko meille saapui. Tai no, ei ehkä niinkään huvittanut vaan lähinnä ärsytti alkuunsa. En siis ollut mitenkään myyty tuolle kapistukselle heti alkuunsa, mutta kaikenlaista tekniikkaa rakastava mieheni oli jo pitkään suunnitellut moisen hankintaa.

Ensiajatukseni robotti-imurista olivat siis ei-niin-mairittelevia. Taas yksi sähkövempele lisää, ei se varmaan siivoa edes kovin hyvin ja eihän siinä nyt ole mitään järkeä sitä tähän väliaikaiseen kaksioon hankkia. Kapistus on nököttänyt minikeittiömme seinustalla nyt pari kuukautta, ja hämmästyttävää kyllä, on saanut olla siinä ilman että kukaan olisi kompastunut tai astunut päälle.

4 kommenttia
6.5.2020 by Jenni / H niin kuin Hausfrau

Yksi keittiö, kiitos!

Tulevan asunnon remontin suunnittelu on alkanut vauhdikkaasti. Kaikenlaisia ideoita, haaveita ja vaihtoehtoja sinkoilee mielessä paljon, mutta aikaa niihin perehtymiseen on harmittavan vähän. Yöhommiksi menee. Pala palalta tässä alkaa kuitenkin hahmottua suuria linjoja ja yksi iso kokonaisuus eli keittiö on jo siirtynyt ruutupaperilta ammattilaisten piirtämiksi havainnekuviksi.

Vaikka aiempien kotien kohdalla remontointi on tullut tutuksi, on nyt kuitenkin ensimmäinen kerta kun pääsemme myös keittiön kimppuun. Tarkoitus on niin sanotusti räjäyttää koko keittiö, muuttaa osan keittiökoneista paikkaa ja freesata ilmettä. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ensimmäinen kerta toden sanoo?

On varmasti olemassa ihmisiä, joilla on selkeät speksit tiedossa, Pinterest inspiraatiota täynnä ja harmoninen värimaailma mietittynä (terkkuja Lauralle!). Ja sitten olen minä, joka alkaa tähän suunnittelunhomman täysin pystymetsästä ja toivoo, että eteeni tulisi hyvä haltijatar, joka heilauttaisi taikasauvaansa ja sanoisi että ”kas tässäpä on sinulle sellainen keittiö, jossa mikään ei ota päähän ja pysyimme budjetissa!”. Vaan mikäpä tässä, on sitä kaikenlaista ennenkin toteutettu, joten eiköhän yksi keittiökin tästä onnistu?

Kirjoita kommentti
28.4.2020 by Jenni / H niin kuin Hausfrau

On sitä remppaa ennenkin tehty

Kyselin instan puolella, että mahtaako meidän uuteen kotiin liittyvät remonttihommat kiinnostaa, jos niitä jakaisin tänne blogiin. Nyt kun tuo matkailupuolikin on seisahtunut, niin voisin hyvin ammentaa kirjoitettavaa remontista. Sain ihania viestejä, ja valtaosa oli sitä mieltä, että myös remppajutut olisivat kiinnostavia, joten tästäpä alkaakin sitten aivan uusi kategoria tämän blogin puolella!

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen remonttimme

Olemme remontoineet ennenkin. Ensimmäinen yhteinen projekti oli Miehen opiskeluaikoina ostama kerrostalokaksio Helsingin Kannelmäestä. Se räjäytettiin keittiön kaapinrunkoja lukuunottamatta käytännössä kokonaan. Opiskelijabudjetilla liikuttaessa kaikki – ihan kaikki – mahdollinen tehtiin itse. Muistan kun kannoin hissittömän talon kolmanteen kerrokseen Bauhausista ostettuja kylppärinlaattapaketteja. Itse taisin jaksaa yhden paketin kerrallaan, Mies kaksi. Ja voi niitä paketteja oli paljon!

Seinistä rapsutettiin kolme kerrosta tapettia pois, joista keskimmäinen kerros aivan kamalaa lasikuitutapettia. Lähimpänä seinää oleva tapetti oli liimautunut tapetinpoistoaineen käytöstä huolimatta niin tukevasti kiinni, että sitä piti hinkata lastalla pienenä silppuna pois ja samalla varoa, ettei rouhaise seinään lommoa. Koska jokainen lommo pitäisi sitten paikata, itse.

2 kommenttia
23.4.2020 by Jenni / H niin kuin Hausfrau

Older Posts

Newer Posts