Joululoman välähdyksiä Suomesta

Järjestyksessään toinen joulunvietto Suomessa sujui kokemuksen tuomalla varmuudella alkaen matkan ensimetreistä ihan loppuun saakka. Reissusta ei kovin raflaavia sattumuksia saa kaivettua esiin vaikka kuinka yrittäisi, vaan voin nyt vaan rehellisesti todeta, että lapset ovat loistavia (auto)matkaajia, Mies luotettava kuski ja ystävien näkeminen yksinkertaisesti parasta.

Lähes kolmen viikon reissu alkoi ja päättyi kahden päivän autosulkeisiin Ruotsin ja Tanskan läpi, muu aika siinä välissä käytettiin niin monen ystävän ja lähisukulaisen näkemiseen kuin vain jaksamista ajatellen oli mahdollista. Onneksi valtaosa näistä meille tärkeistä tyypeistä asuu ihan pk-seudulla, joten siirtymät Suomen sisällä eivät olleet pitkiä.

Vierailuiden aikataulut oli lyöty lukkoon pitkälti jo syksyllä ja hämmästyttävää kyllä, ne pitivät viimeiseen saakka paikkansa. Aikataulu mahdollisti myös useammat päiväunet – lähinnä aikuisille – ja tarvittaessa jopa kolme kyläpaikkaa yhdelle päivälle.

Keskustelut ystävien kanssa sisälsivät iloa, naurua, huolia, murheita, onnistumisia ja saavutuksia eli ihan kaikkea sitä, mistä elämä voi kokonaisuudessaan koostua. Eriasteiset ruuhkavuodet pitävät huolta siitä, että jollekkin aina tapahtuu jotain ja että ei ne Suomessa asuvat ystävätkään näe toisiaan jatkuvasti. Tämä tuppaa helposti itseltä unohtua.

Lasten näkökulmasta Suomi avautui varmasti hyvinkin erilaisena, edellisestä vierailuista heillä tuli täyteen jo vuosi ja siinä ajassa pieni ihminen näköjään unohtaa yhtä sun toista. Palautettiin yhdessä mieliin millaista on suomalainen raejuusto, mitä ylipäänsä on viili tai piimä, ihmeteltiin kun kaupoissa voi käydä koska vaan ja että piirrettyjä ei todellakaan tule neljältä kanavalta yhtä soittoa.

Pysäyttävintä itselle oli kuitenkin se, etteivät he enää muistaneet omaa Suomen kotiaan, vaikka käveltiin kerran ohikulkumatkalla sen pihaan. Asunto on nyt vuokrattuna, joten kipaistiin siinä vain pikaisesti vilkuilemassa. Jotenkin olisin luullut, ettei Suomen koti, josta kaksi vuotta sitten lähdettiin, olisi unohtunut, mutta olin  hämmästyksissäni väärässä. Sen sijaan he muistivat, että yksien ystävien kotona on katossa roikkumisrenkaat – muisti on valikoiva.

Iltaa tuli aikuisten kesken istuttua useampaan otteeseen ja pakko todeta, ettei tässä olla enää parikymppisiä. Yhtäkään illanviettoa en olisi kuitenkaan jättänyt välistä, erityisen kivaa oli päästä vaihtamaan uutta vuotta tutulla jengillä.

Kahvipöydästä toiseen kuljettaessa on saanut syödä napa naukuen suomalaisia herkkuja. Varsinaista luksusta ja koko ajan puhuttiin, että no nyt voi syödä vähän mitä sattuu milloin sattuu. Että Saksassa sitten taas palataan arkeen ja lapsetkin syö enemmän vihanneksia ja oikeaa ruokaa.

Mutta sitten me mentiin Prismaan viimeisenä Suomen päivänä ja ostettiin huumassa kärryllinen karkkia ja suklaata. Puolustuksena sanottakoon, että osa noista menee tuliaisiksi ja lahjoiksi, mutta kukas silti ne loput syö?!

Ahkerasta kyläluutailusta huolimatta ei siltikään ehditty nähdä kaikkia – voi vain olla kiitollinen, kuinka paljon läheisiä meillä onkaan! Ensi kertaan siis.

Kiitos Suomi! Kiitos lumesta, pakkasesta, herkuista, ystävistä, sukulaisista, Joulupukista ja ihan koko paketista!

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Vuoden 2018 parhaat jutut

*yhteistyössä: Matkamessut

Blogivuosi 2018 taittuu kohti päätöstään ja on aika tehdä hieman yhteenvetoa. Keräsin yhteen ne jutut, jotka keräsivät eniten lukijoita ja jätin nyt suosiolla pois ne, joita luettiin vähiten. Siihen on nimittäin saattanut olla ihan syynsä, joten antaa niiden hautautua kaikessa hiljaisuudessa digitaalisten arkistojen kätköihin.

Monelta kannalta onnistunutta blogi- ja matkailuvuotta juhlistetaan tämän jutun lopussa Matkamessujen lippuarvonnalla!

Blogi täytti 2 vuotta

H niin kuin Hausfrau  sai alkusysäyksensä syksyllä 2016 ja näki päivänvalon joulukuun ensimmäisenä päivänä samana vuonna. Blogin 2-vuotissyntymäpäivä meni siis kuin varkain ohi ilman suuria juhlallisuuksia. Harmittavasti en voinut edes ilmoittaa olevani ”matkoilla”, vaan taisin keskittyä täysin suomalaisten joulumyyjäisten valmisteluihin.

Viime vuonna blogin kuukausittaisten lukijoiden ennätys rikkoutui kolme kertaa, josta en voi muuta kuin kiittää teitä kaikkia, äärimmäisen kiva että olet löytänyt tiesi tekstieni pariin! Lisäksi H niin kuin Hausfrau  on itsepintaisesti pysynyt blogit.fi -sivustolla matkailublogien top 10:ssä läpi koko vuoden ehkä muutamaa viikkoa lukuunottamatta, huikeaa!

Kolmen kategorian cocktail

Koska blogini on omannäköiseni cocktail matkailu-, ulkosuomalaisuus- ja minäminäminä-juttuja, näiden osa-alueiden irrottaminen omiksi kategorioikseen antoi uuden punaisen langan – tai langat – itselleni kirjoittajana. Ajatukseni onkin, että kaikkien lukijoiden ei ole tarkoituskaan lukea kaikkia juttuja (saa toki!), vaan kategorioiden avulla voi poimia itselleen rusinat tästä blogipullasta.

Alkuun blogin kaikki jutut keskittyivät Saksaan muuttoon valmistautumiseen ja hyvin pitkälti kaikkiin pieniin ja suuriin käytännön asioihin, mitä tuollaiseen mullistukseen kuuluu. Saksaan muutettuamme mukaan tuli myös enemmän puhtaasti matkailujuttuja ja se alkaa näkyä myös vuoden 2018 luetuimpien juttujen listalla. Kantavana teemana näyttää silti olevan saksalaisten ja saksalaisuuden ihmettely, josta toki riittää ammennettavaa.

Vuoden 2018 luetuimmat

Yksittäisten juttujen lukukerrat eivät ole täysin absoluuttisen oikeat, koska edelleen blogiani luetaan ylivoimaisesti eniten suoraan etusivun kautta, jolloin voi kerralla lukaista jopa 4 eri juttua ilman erillisiä klikkauksia. Koska tekstieni luonne oli blogin alkuaikoina hyvinkin kronologinen, tämä oli mielestäni ehdottomasti lukijaystävällisin tapa – nykyisin olen jopa miettinyt blogin ulkoasun muuttamista malliin, jossa lukija etusivulta valitsisi haluamansa tekstin luettavaksi. Mitä mieltä olette?

Mutta nyt: yhteensä 109 julkaistun jutun joukosta tässä vuoden 2018 luetuimmat:

1. Ensikertalaisen Disneyland Paris

Olin lukenut blogijuttuja ja saanut matkavinkkejä, mutta halusin vielä kirjoittaa oman versioni ja lisätä siihen ne asiat, jotka olisin itse halunnut kuulla. Kannatti selvästi, koska tulin samalla kirjoittaneeksi koko vuoden luetuimman yksittäisen jutun!

2. Tee ruokaostokset kuin saksalainen

Työtäni lähiruokakaupassa oli ehtinyt kulua joitain kuukausia, kun halusin kirjoittaa havainnoistani – niistä pienistä eroista, jotka usein ovat niitä kiinnostavimpia. Alkuunsa mielessäni oli vakavasävyisempi teksti, mutta koska tajusin onneksi hyvissä ajoin siitä tulevan kuolettavan tylsä, vaihdoin tyyliä. Pilke silmäkulmassa kirjoittaminen on taitolaji, mutta tällä kertaa taisin onnistua.

3. Käsittämätön hotellikokemus

Heh, kuten edellisvuonnakin, aprillipäiväksi kirjoittamani ”kohujuttu” on päässyt kärkikolmikkoon. Ja taas kerran poden tästä hienoista huonoa omaatuntoa, koska tarkoitukseni ei koskaan ole syöttää lukijoille pajunköyttä – muuten kuin yhtenä päivänä vuodessa ja silloinkin vaan silliä ja kuravettä!

4. I want to play a game: Aurinkotuolien varaaminen

Olin ajatellut viettää lomaa myös blogista kesällä ollessamme Turkissa, mutta jo muutaman päivän jälkeen piti avautua tästä lomakohteiden riesasta, aurinkotuolien varaamisesta pyyhkeillä. Ala-arvoisinta on, että menin itse tähän leikkiin mukaan, joten mikään moralisointijuttu ei edes ole kyseessä.

5. Tarkan markan saksalaiset

Tosielämän esimerkkejä siitä, miten hintatietoisia ja tarkkoja käteisellä kaiken mahdollisen maksavat saksalaiset voivat olla.

6. Kallis, kalliimpi, kampaaja

Vuosi siihen meni, mutta uskaltauduin viimein kampaajan tuoliin Saksassa. Skandinaavinen hiuslaatu ei selvästi ollut kampaajan ominta alaa ja käyntiin upposi sekä aikaa että rahaa, mutta lopputulos sentään oli mainio.

7. En ole tyhmä, en vain osaa tätä kieltä vielä

Tuskastelua saksan kielen kanssa töissä. Ajatuksia siitä, kuinka turhauttavaa välillä onkaan se, ettei voi ilmaista itseään kuten haluaisi.

8. Turkin reissun hudit

Vaikka edelleen pidän – ja erityisesti lapset pitää – kesäistä Turkin lomaamme onnistuneena kokemuksena, jäi sieltä muutamat nihkeämmät asiat mieleen.

9. Blautopf – salainen sininen suppilo Saksassa

Tämä juttu ansaitseekin nousta tälle listalle, kyseessä on kesäloman roadtripin antia, satumaisen sininen lähde, joka kannattaa tallentaa itselleen muistiin, jos seikkailee Etelä-Saksan suunnalla.

10. Ruoka – all inclusiven kantava voima

Ensimmäisen all inclusive -lomamme ruodintaa ja kokemuksia ruoka- ja juomapuoli edellä. Elämähän pyörii tunnetusti ruuan ympärillä ja lomalla erityisesti, joten kyseessä erityisen tärkeä aihe.

Arvonta: Voita liput Matkamessuille itsellesi ja ystävälle!

Matkamessut järjestetään Helsingissä, Messukeskuksessa 18.-20.1.2019.

Osallistu arvontaan kommentoimalla tätä blogijuttua (1 arpa) tai H niin kuin Hausfraun Facebook-sivulla olevaa postausta (1 arpa). Voit siis tuplata mahdollisuutesi voittaa kommentoimalla molempiin. Kerro vaikka mikä matka sinua odottaa seuraavaksi tai minne haluaisit päästä matkustamaan.

Osallistumisaika päättyy su 13.1.2019 klo 23.59 Suomen aikaa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Palkintoja arvotaan yksi (1) ja tämä pitää sisällään kaksi (2) yhden hengen yhden päivän lippua messuille. Liput toimitetaan sähköpostilla voittajalle.

Paljon onnea arvontaan!

Matkamessujen nettisivut

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Tropical Islands on tropiikkisi Berliinin kupeessa

Tämä juttusarja käsittelee elokuussa 2018 tehtyä roadtripiämme Euroopassa. Tarkempaan reittikuvaukseen voit tutustua täällä.

Yksi roadtripin odotetuimmista kohteista oli lähes epätodellinen kylpylämaailma Tropical Islands noin 70km Berliinistä. Vanhaan Zeppelin- eli ilmalaivahalliin pykätty, läpi vuoden kostean kuuma kupla on kokemus, jolle voi helposti varata useammankin päivän aikaa.

Tropical Islands on minulle ja Miehelle tuttu yhdeltä ennen omia lapsia tehdyltä autoreissulta Euroopassa. Tällöin taisi tulla tehtyä päätös, että jos paikkaan on mahdollista joskus palata, niin se tehdään.

Päivässä ehtii, mutta useampi parempi

Valtava kuplahalli sijaitsee lähinnä ei mitään. Tietä ajellessa ei voisi kuvitellakaan, millainen näky muutaman mutkan takaa tulee. Kuplan kokoa voidaan hahmottaa kertomalla, että sinne mahtuisi Vapaudenpatsas pystyyn ja Eiffel-torni kyljelleen.

Edellisellä kerralla oltiin paikalla ainoastaan päivävisiitin verran, mutta nyt halusimme maksoimoida uintiajan ja olimme varanneet myös majoituksen. Aikaa polskia ja viettää aikaa kuplassa meillä oli näin suurinpiirtein vuorokausi, ja kahden lapsen kanssa reissatessa tässä ajassa ehti nähdä ja tehdä oleellisimmat. Tekemistä olisi riittänyt helposti yhdelle kokonaiselle vuorokaudelle vielä, ja ehkä tuolla ainakin talviaikaan saisi vielä kolmannenkin kulutettua – joskin samalla saa kulutettua myös rahaa, joten budjetti voi helposti tulla vastaan.

Yhden yön yöpyminen kahden päivän uintioikeudella maksoi 300€ ja tähän päälle tulee aamiaista lukuunottamatta kaikki ruuat ja juomat – sekä muut mahdolliset lisäpalvelut tai ostokset.

Lisämaksutontakin tekemistä on, mm. kuplan keskelle rakennetun/istutetun sademetsän keskellä samoilu ja flamingojen ihastelu. Harmittavasti flamingot tuppasivat olemaan tuolla samalla pikkulammella jatkuvasti, joten valitettavasti heidän elintilaansa oli selvästi rajoitettu jotenkin.

Majoitusvaihtoehdot

Yöpymisvaihtoehtoja on useita, joista varmasti löytää mieleisensä. Eniten tavallista hotellihuonetta muistuttavat huonerivistöt sijaitsevat kuplan yhdellä laidalla, ”rantahietikolla” olevat teltat ja eri teemoin varustellut mökit ympäri aluetta. Me valittiin sellainen ihan tavallinen huone, joka paljastui äärimmäisen hyväksi valinnaksi. Huone oli siisti ja lapsille oli sängyt erillisessä pikkuhuoneessa.

Telttamajoitusta mietittiin alkuun kokemuksen kannalta, mutta onneksi ei päädytty tähän. Vilkaistiin muutamaan tyhjillään olevaan telttaan sisään ja siellä ei ollut mitään muuta kuin kaksi patjaa lakanoineen. En tiedä missä kaikki omat tavarat olisi pitänyt silloin säilyttää ja esim. WC ja suihkut olisivat tällöin olleet niitä samoja, mitä alueen kaikki uimaritkin käyttävät.

Jos ei halua majoittua itse kuplassa (jota kuitenkin suosittelisin) on pienen kävelymatkan päässä mökkialue, josta voi vuokrata majapaikan. Muuten ihan lähellä ei ole käytännössä mitään, mutta toki lähikylistä voi löytyä hotelleja. 

Kuuma kesä ei karkottanut kävijöitä

Helteen helliessä koko Eurooppaa voisi tällaisen sisähallin olevan ei-niin-suosittujen kohteiden listalla. Ihmisiä kuitenkin riitti, mutta ei ylitsepääsemättömään ruuhkaan saakka. Jos haluaa uida kaikessa rauhassa kannattaa ehkä suunnata muualle. Vähemmän väkeä kuitenkin oli kuin saksalaisessa maauimalassa hellepäivänä.

Hallin valtava koko kuitenkin imaisee sisäänsä ihmismassan ja jakaa sen ympäri aluetta. Kuplan ilmanvaihdosta en tiedä, mutta kosteaa tuolla on ja uima-asu on vallan hyvä asustus ympäri vuorokauden.

Halli ei myöskään mene koskaan kiinni ja iltaisin voi ihailla ”auringonlaskua” tuolta horisontin taustakankaasta!

Tiedä dresscode

Uikkarissa voi tosiaan liikuskella lähes koko kuplan alueella ihan tuosta noin vain. Kannattaa kuitenkin huomioida muutamat seikat, jotka tekevät poikkeuksen sääntöön.

Syö vaatteet päällä.  Illallisravintolaan ei tarvitse laittaa ykkösiä päälle, mutta uima-asussa tai (miehillä) paidatta tuleminen on kiellettyä. Aamiaisella jaettiin ohuita aamutakkeja niille, jotka julkesivat astella paikalle pelkissä shortseissa tai uikkareissa – mm. meidän perheen Miehelle ja lapsille siis. Kyllä, aamutakkeja oli myös lasten kokoa.

Sauno alasti.  Vaikka saksalainen saunakulttuuri eroaakin monessa suhteessa suomalaisesta, myös Tropical Islandsissa saunotaan alasti. Sekasaunoissa.

Sekaisin saunomisesta

Vaikka lapset olisivat varmasti halunneet myös saunoa, me päädyttiin hieman puolivahingossa jättämään koko iso saunaosasto väliin. Edelliseltä vierailulta jäi kuitenkin mieleen useampi erilainen saunakokemus, joista oli kuitenkin vaikeahko saada suomalaisittain aitoa saunaelämystä aikaiseksi. Saunoissa oli eri teemoja, värejä, tuoksuja ja tunnelmia.

Oman lisämausteensa toi mahdollisuus kuljeskella saunaosastolla vaikka alasti – uima-asut ovat kielletty mutta pyyhkeet ja kylpytakit sallittu – ja kaikki saunat olivat siis sekasaunoja. Perheenä reissatessa tässä on ehdoton hyvä puolensa, koska voisi saunoa yhdessä. Myös nuorenaparina reissatessa käytäntö oli luonnollisesti mukava yllätys.

Siltikin pyyhkeen ripustamisen naulaan saunan ulkopuolelle keskellä kylpylää teki hieman häveliäästi ja poreammeeseen astelu ilman rihman kiertämää oli aavistuksen vaivaannuttavaa. Rentoutuminen poreissa oli myös vähän niin ja näin, kun seuraavaksi altaaseen asteli eläkeikää lähestyvä saksalainen herrasmies ei niin häveliäästi.

Saunaosastolla toivotaan rauhallista ja diskreettiä käytöstä, ja kaikkien lasten täytyy liikkua siellä oman vanhemman kanssa.

Paljon tekemistä lapsille

Erilaisten altaiden ja ihan peruspulikoinnin lisäksi Tropical Islands tarjosi hengästyttävän määrän tekemistä. Eli tylsää ei tullut vaikka pienten lasten oma uintialue olikin (hieman harmittavasti) kokonaan remontissa. Uusi laajennettu lastenpuoli avautui joulukuussa 2018.

Kaikkien altaiden vesi on mukavan lämmintä, reaaliaikaiset mittarit näyttivät 31-33 astetta jatkuvasti ja kuplassa ilma on 28-asteista. Pienetkin lapset siis viihtyvät uimassa pidempiäkin aikoja kerrallaan kun ei tarvitse pelätä normaalista uimahallista tuttua siniset huulet -efektiä.

Vesiliukumäkiä oli useampia, joista osa sen verran hurjia, ettei niihin 5- ja 3-vuotiaiden kanssa saanut saatikka kehdannut mennä.

Uintiaktiviteettien lisäksi paikka tarjosi pienen Hoplopin kokoisen sisäleikkialueen, isoimman koskaan näkemäni pallomeren, pelihallin, kauko-ohjattavien veneiden ajelumahdollisuuden ja minigolf-radan.

Yllätyksetön ruokailu

Paikoissa, joissa vaihtoehtoja on lähinnä syö tai ole syömättä, ruuan kulinaristiset elämykset jäävät usein kokematta. Näin tälläkin kertaa, joskin todettakoon että sekä syömämme lounas että illallinen olivat molemmat ihan hyvää keskikastia. Päivällä syötiin pikaisesti hiekkarannan viereisessä rantaravintolassa ja illaksi varasin meille pöydän profiililtaan hieman paremmasta Tropical Gardenista. Kaikkien ostosten maksu suoritettiin helposti rannekkeilla, joiden saldo maksettiin lähtiessä kassoilla tai respassa.

Monipuolinen buffet-aamiainen kuului meillä yöpymisen hintaan, muuten siitä olisi pitänyt maksaa 19,90€ mikä oli mielestäni ihan posketon summa vaikka valikoima olikin kattava.

Saksassa kun oltiin niin omia eväitä ei katsottu pahalla, eli budjettimatkailija voi hyvin nauttia aurinkotuoleissa omat hedelmät ja leivät.

Pientä extraa

Yksi övereimpiä juttuja, mitä kuplassa voi tehdä on kuumailmapallolento sen sisällä. Kyllä, vaikka kyse ei teknisesti ollut ihan oikeasta kuumailmapallosta niin idea oli kuitenkin sama: leijailla puiden latvojen yläpuolella ja ihmetellä maisemaa lintuperspektiivistä.

Varattiin oma lentomme lähes heti saavuttuamme paikalle ja olen sitä mieltä, että lentoon upotetut 49€ koko perheeltä olivat sen arvoiset.

Hieman edullisemmin olisi päässyt kokeilemaan ”parasailingiä”, mutta koska oltiin päästy kokeilemaan se oikea versio jo aiemmin Turkissa ei vaihtoehto houkutellut.

Summa summarum

Tropical Islands on monipuolinen kohde, jonka voi helposti yhdistää vaikkapa Berliinin kaupunkilomaan. Kaikkien ei tarvitse tehdä kylpylässä kaikkea, vaan aktiviteetit voi valita omien mielenkiinnon kohteiden ja matkaseuran kokoonpanon mukaan. Ruuan vuoksi tänne ei kannata matkustaa vaikka se ei huonoa ollutkaan. Pariskunnalle voi riittää päivä, lasten kanssa varaisin aikaa enemmän.

***

Roadtrip-juttusarjan edelliset osat:

Kesäkelkkarata Saksan ja Itävallan rajalla

Koblenz – kun kahdesta tulee yksi

Blautopf – salainen sininen suppilo Saksassa

Ravensburger Spieleland – huvipuisto lapsille

Mainaun kukkaissaari Bodenseella Etelä-Saksassa

Liechtensteinin ruhtinaskunnan juhlapäivä

Saksan Legoland

Kehlsteinhaus – ei mikä tahansa alppimaja

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Lähtövalmisteluja joululomalle

Me lähdetään ensi yönä ajamaan kohti Suomea! Reitti on sama kuin viime vuonna eli mennään Tanskan ja Ruotsin läpi ja Tukholmasta laivalla Helsinkiin. Uuden vuoden jälkeen sitten samaa reittiä takaisin. Molempiin suuntiin yövytään laivan lisäksi Kööpenhaminassa, ja koska suomalainen kaveriperhe sattuu kätevästi asumaan siellä niin saadaan monta kärpästä yhdellä iskulla.

Kokemus tuo varmuutta – myös automatkailuun

Automatkaaminen on sen verran tuttua puuhaa jo meille, että en ole joutunut kuluttamaan henkistä pääomaa ihan järkyttävän paljon kaiken suunnitteluun. Mukaan pitää kuitenkin ottaa monia eri tilanteisiin sopivia tarvikkeita ja vaatekertoja: luvassa ainakin ulkoilua (joka sisältää ikuisuuskysymyksen talvivaatteet vai kuravatteet? Paras lienee ottaa molemmat!), uimista, mökkeilyä sekä kaupungilla oleilua lasten kanssa ja ilman. Autossa tullaan istumaan useampi tunti, joten sinne on varattu viihdykettä lapsille; piirustusvälineet, vihkot, tarroja, puuhakirjoja, pari pientä lelua, Spotifyn lasten lempikappaleiden soittolista ja muutama uusi äänisatu. Tällä kertaa sovittiin, ettei asenneta DVD-näyttöjä vaan katsotaan auton navigaattoriruudulta sitten yhdessä piirrettyjä, jos joudutaan seisomaan paikallaan vaikkapa satamassa.

Tämä liittyy myös Reetan usein koettuun matkapahoinvointiin. Minusta on tullut supernopea pelkääjänpaikalta takapenkillesyöksyjä muovipussin kera ja lapsella on aina pitkillä automatkoilla ”reissurannekkeet” eli akupunktiorannekkeet ranteissaan. En ole täysin vakuuttunut niiden tehosta, mutta ei niistä haittaakaan voi olla. Enemmän merkitystä tuntuisi olevan sillä, mitä syödään ja milloin, joten matkat pyritään selviämään kevyillä eväillä.

Joululahjat ovelle ja jääkaappi tyhjäksi

Kaikki joululahjat on hankittu, pakattu ja ne on saatu mahdutettua yhteen isoon matkalaukkuun. Muutama hieman kookkaampi yksilö jätetään jemmaan tänne Saksaan ja lapset saavat ne sitten joulun jälkeen. Lähes kaikki lahjahankinnat suoritettiin tänä vuonna kotisohvalta, kiitos Amazonin. Toinen kiitos vielä näille kuljetuspalveluille, jotka tuovat kaikki tilaukset kotiovelle ihan oletuksena. Yhden ainoan kirjatun kirjeen jouduin hakemaan postista, kun ei oltu kotona sitä toimitettaessa – ensimmäistä kertaa koko täällä asumisen aikana.

Jääkaapin tyhjäksisyöminen aloitettiin jo hyvissä ajoin, mutta jännästi sieltä joutuu kuitenkin kaikenlaisia pikkujämiä heittämään pois. Voi olla, että joudun sysäämään tämä tehtävän Miehelle, koska mulla vaan aina sieppaa niin paljon sysätä ruokaa roskiin. Jokaisen loman jälkeen aina päätän, etten päästä tyhjää kaappia pursuilemaan kaikkea epämääräistä, mutta nähtävästi epäonnistun siinä edelleen.

Ulkosuomalaisen joulu on lomaa ja ”lomaa”

Lapsilla on vierähtänyt edellisestä Suomen visiitistä kokonainen vuosi, ja he tuntuvat odottavan matkaa ihan erityisesti. Vuosi on kuitenkin prosentuaalisesti niin paljon pidempi aika heille kuin aikuisille – vaikkapa Reetan kohdalla sama kuin en itse olisi käynyt Suomessa yli 10 vuoteen. Hurja juttu ajatella, kun sen näin laittaa.

Koko loman ajan – tai no, ulkosuomalaiset tietää, että harvoinpa nämä Suomen matkan mitään lomaa  ovat – on luvassa paljon jo pitkälti ennalta sovittuja vierailuja, tapahtumia ja menoja. Tilanteessa, jossa meillä ei ole omaa asuntoa tai mökkiä, jossa viettää aikaa tämän tekee oikein mielellään. Tukikohtana pidetään anoppilaa, josta sitten singahdellaan yhdessä ja erikseen ympäri pääkaupunkiseutua ja välillä piipahdellaan pidemmälläkin. Kalenterit ei kuitenkaan ole tykitetty ihan täyteen, vaan siellä onneksi on aikaa myös ihan olemiselle, Prisma-vierailuille (hehe) ja spontaaneille treffeille.

Joululoma tulee todella hyvään saumaan ja sen jälkeen on luvassa pieniä muutoksia hausfraun arkeen – mutta tästä lisää myöhemmin!

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä