Suomen suurin matkablogiyhteisö

Toukokuun loppu on taas uuden alku

Tämä koronakevät on sekoittanut ajantajuni lähes täysin. Olen jäänyt luuppiin ikuiseen maaliskuuhun. Huhtikuusta ei jäänyt mieleen mitään muuta kuin lasten kotisynttärit ja nyt ollaankin yhtäkkiä toukokuun lopussa. Kaksi kuukautta kestäneen etätyön aikana, lasten ollessa kotona, päivät sekoittuivat toisiinsa tasaiseksi ruokataukojen, eripurien selvittämisten ja aina vaan uusien kahvikupillisten tauottamaksi massaksi.

Nyt kun lapset ovat palanneet päivähoitoon ja muukin elämä palailee pikkuhiljaa kohti vähempiä rajoituksia, uskoisin elämään tulevan hieman lisää ryhtiä. Tietyllä tavalla osasin kyllä myös nauttia letkeämmästä arjesta. Oli esimerkiksi levollista antaa lasten nukkua niin pitkään kun heit nukutti aamuisin. Meillä on onneksi aika hyväuniset lapset, aamiaista laitettiin pöytään helposti vasta yhdeksän kieppeillä. Työpäivän jälkeenkään ei tarvinnut lähteä sykkimään minnekään, vaan voitiin vaan vaikka maleksia nappaamaan Pokémoneja lähipuistoon tai kurkkia sammakonkutua lähilammella.

Vuosi Suomessa hujahti

Continue Reading

Projekti puumaja, osa 2

Sarjan edellisessä osassa saatiin rahdattua tarvittavat materiaalit rakennuspaikalle (Projekti Puumaja, osa 1) ja tässä osassa tehdään majan perustukset. Ajatuksena on tehdä kestävä, tukeva ja turvallinen maja, jossa voisi vaikka yöpyä jos haluaa. Kaikki lähtee kunnon suunnitelmista ja ensimmäisten tukipuiden kuoppien kaivuusta.

Majan paikka on tärkeä

Maja rakennetaan paksun hongan kylkeen neljän tukipuun varaan noin parin metrin korkeuteen. Ikkunoista tulee näkemään merelle ja päämökille, ovi tulee ilta-auringon puolelle. Vaikka aikuiset ovatkin isossa osassa tässä rakennusprojektissa, lapset saavat ja voivat osallistua innostuksensa ja taitojensa mukaan niin paljon kuin haluavat.

Continue Reading

Projekti Puumaja, osa 1

Kulunut poikkeuksellinen kevät on saanut meidät viettämään kaikista menoista tyhjentyneitä viikonloppuja mökillä. Uudenmaan rajojen ollessa kiinni saimme olla onnekkaita, että molemmat mökit, joissa vierailemme sijaitsivat juurikin Uudenmaan rajojen sisäpuolella ja molempiin voi hyvin tehdä reissuja päiväseltään.

Omaa mökkiä meillä ei siis ole, mutta onneksi vanhemmalla polvella on. Samalla muodostuu aika hyvä win-win-tilanne, kun me pääsemme nollaamaan etätöiden ja lapset kotona -järjestelyn ryydyttämät aivot arkiviikon jäljiltä ja erityisesti Anopin mökillä olevat lukuisat pienemmät ja isommat projektit ottavat askeleita eteenpäin. Eniten aikaa onkin tullut vietettyä Emäsalossa, jossa voisi tyhjentää henkisen kovalevyn vain upottamalla varpaat lämpimään rantahiekkaan ja tuijottamalla joutsenparvea, joka lipuu aaltojen mukana kohti poukamaa.

Continue Reading

Robotti-imuri kaksiossa

Onhan sitä varmaan ihmiset ostelleet hullumpiakin asioita kuin robotti-imurin kaksioon. Mutta kyllä mua silti vähän huvitti, kun tuo valkoinen kiekko meille saapui. Tai no, ei ehkä niinkään huvittanut vaan lähinnä ärsytti alkuunsa. En siis ollut mitenkään myyty tuolle kapistukselle heti alkuunsa, mutta kaikenlaista tekniikkaa rakastava mieheni oli jo pitkään suunnitellut moisen hankintaa.

Ensiajatukseni robotti-imurista olivat siis ei-niin-mairittelevia. Taas yksi sähkövempele lisää, ei se varmaan siivoa edes kovin hyvin ja eihän siinä nyt ole mitään järkeä sitä tähän väliaikaiseen kaksioon hankkia. Kapistus on nököttänyt minikeittiömme seinustalla nyt pari kuukautta, ja hämmästyttävää kyllä, on saanut olla siinä ilman että kukaan olisi kompastunut tai astunut päälle.

Continue Reading