Oletko koskaan kuullut Deltaprojektista? Ei, en puhu nyt mistään USA:n armeijajoukoista enkä lentoyhtiöstä. Tässä Deltaprojektissa on kyse Lounais-Hollantia ympäröivästä valtavasta patorakennelmasta, jonka on tarkoitus pitää alue Hollantina eikä Pohjanmerenä.
Noin viidennes Hollannista on merenpinnan alapuolella
Hollantihan on kuuluisa tuulimyllyistään, tulppaaneistaan, juustoistaan ja kanaaleistaan. Mutta myös padoistaan, penkereistään ja mitä erilaisimmista virityksistä pitää matala rannikkomaa viljely- ja asuinkelpoisena.
Vuosikymmeniä (satoja?) jatkunut taistelu nousevaa ja ajoittain myrskyävää merta vastaan jatkuu Hollannissa päivittäin. Tämä tiedettiin jo vuonna 1937, kun infrasta vastannut ministeriö päätyi laajan tutkimuksen jälkeen lopputulokseen, että merenpinta tulee nousemaan ja jotain tarttis tehrä.
Nykyisin noin viideosa koko Hollannin maapinta-alasta on merenpinnan alapuolella. On hämmentävää ajaa autolla, kun navigaattorin mittarit näyttävät meidän olevan kattoa myöden veden alla. Tie on kuitenkin aivan kuiva, ainoastaan ristiin rastiin peltojen välissä puikkelehtivista ojista ja kanaaleista voi päätellä veden olevan alati läsnä.
Delta Works syntyi Pohjanmeren tulvan jälkimainingeissa
Vuonna 1953 Pohjanmeri myrskysi niin ankarasti, että vesi tulvi yllättäin yöllä silloisten patojen yli. Tuhoa riitti 500 kilometrin leveydeltä ja tulva tappoi pelkästään Hollannissa 1835 ihmistä. Vanhat padot oli pakko kunnostaa ja kaksi viikkoa tulvan jälkeen päätettiin kokonaan uudesta projektista nimeltään Delta Works.
Tarkoituksena oli turvata elämä hollantilaisille jatkossakin, vaikka merenpinta nousisi tai uusi myrsky yllättäisi – joka olisi kuitenkin vain ajan kysymys.
Deltaprojekti on 13 alueesta koostuva valtava, lähinnä käsittämätön yhdistelmä patoja, valleja, nosto-ovia, sulkuja ja teräsluukkuja. Ihmisen insinöörityön taidonnäytettä. Yksi alueista on Oosterscheldekering, jossa 9 kilometrin mittainen betonimuuri on henkeäsalpaava näky. Se koostuu 65 jättimäisestä pylväästä ja 62 luukusta, joilla kontrolloidaan vesimassojen liikkeitä. Autotie kulkee padon keskellä.
Alunperin tästä osuudesta oli tarkoitus tehdä umpinainen, mutta luonnonsuojelujärjestöt ja alueen vesistöistä elantonsa saavat kalastajat vastustivat tätä suunnitelmaa. Umpinainen pato olisi muokannut peruuttamattomasti alueen kala- ja simpukkakantoja, joten luukuilla varustettu versio oli tietynlainen kompromissiratkaisu. Luukut on tarkoitus voida laittaa kiinni, jos vedenpinta uhkaa nousta liikaa.
Erilainen evästaukopaikka
Ajoimme autolla Saksan puolelta, etelästä pohjoiseen, kohti Werkeiland Neeltje Jans -nimistä saarta. Tämän saaren molemmin puolin on patorakennelmia sekä useampiakin mahdollisuuksia laittaa auto parkkiin ja ihmetellä, mitä insinöörit ovat saaneet suunniteltua. Paikkojen etäisyydet hämärtyvät katsoessa horisonttiin ja 30-40 metrin korkuiset betonitolpat näyttävät legorakennelmilta.
Itse padon lisäksi hollantilaiset ovat iskeneet vielä betonikuution poikineen myrskyn varalle aallonmurtajiksi. Leväkasvustosta päätellen vesi oli tuolloin keväällä alhaalla. Rantahietikossa oli kämmenen kokoisia simpukoita ja modernit tuulimyllyt pyörittivät lapojaan laiskasti. Hollantilaiset ovat turvassa, ainakin toistaiseksi.
Jos kaipaat kevätreissuille jotain hieman erilasta kohdetta Hollannissa, kannattaa tsekata tämä Delta Works. Lokaatioita on tosiaan useita mistä valita. Tällä Neeltje Jans saarella (jolta kaikki jutun kuvat on otettu) on myös Delta Park teemapuisto, joka on yhdistelmä koko perheelle soveltuvaa vesipuistoa, akvaariota, merieläintarhaa ja rantaleikkipaikkaa.
Kaikenlaista ne hollantilaiset keksii.
***
Blogini uusimmat jutut näet helposti Facebookissa, kuvia ja myös arkisempia stooreja Instagramissa, ja voit seurata minua myös Bloglovinissa ja Blogit.fi:ssä
***
Lähteinä käytetty: Watersnood museum (Hollantilainen tulvamuseo), Helsingin Sanomat 1994, Wikipedia
6 Comments
Olen nähnyt Rotterdamin lähellä niitä valtavia sulkuja, jotka liittynevät tähän hankkeeseen. Hieman ihmettelen miksi tämä merenpinnan säätely on mahdollista Alankomaissa noin hyvin, mutta ei esim. Venetsiassa. En nyt haluaisi mitenkään italialaisia moittia, mutta mahtaisiko korruptiolla ja yleisesti kyvyllä hallita suuria hankkeita tuloksellisesti, olla mitään tekemistä asian kanssa..?
Nää maisemat ovat ihan huikeita! Lisäksi olisi kiva oikeasti nähdä ja kokea tätä juttua, siis, että Hollanti on toteuttanut erilaisia turvaratkaisuja tämän tiimoilta – onhan se aina eri asia kuin lukea asiasta.
Jotain tähän liittyvää muistelen hämärästi kuulleeni jopa aikoinaan koulussa. Ja ehkä myöhemmin lukeneeni jostain muualtakin. Kiinnostava ja mielenkiintoinen aihe. Täytyy joku kerta ajella katselemaan paikan päälle jos lähistöllä tulee liikuttua. Itse Amsterdamissa ja sen lähistölläkin on hämmentävää miten integroituja kaikki kanava/patorakennelmat ovat ympäröivään muuhun infrastruktuuriin.
Kaikenlaista sitä pitää keksiä, jos haluaa asua merenpintaa matalammalla noin lähellä rantaa. Tuota tekniikkaa kaipailisi varmaan yksi jos toinenkin maa nyt kun merenpinta on tosiaankin nousussa. Ei varmaan tuotakaan projektia käynnisteltäessä osattu arvata, mikä on tilanne tässä vaiheessa. Minä olen autoillut merenpinnan tasoa matalammalla vain Death Valleyssa ja siellä ei varsinaisesti ollut vaaraa veden alle jäämisestä. Olihan siinä vuoret suojana.
Kuulostaa upealta, että tällaista tehdään. Koska sitä ei tiedä, milloin se merenpinta lähtee nousemaan niin , että se vaikuttaa elämään tuolla(kin).
En kyllä muista kuulleeni! Hyvä jos tämä toimii ja pitää kaupungin tulvista suojassa, milloin näitä aletaan rakentaa muualle?