Ulkomaille voin muuttaa, mutta lähiöstäni en luovu

Terveisiä täältä muuttolaatikoiden, pakkauspaperin ja tavarapinojen keskeltä! Nythän on tilanne se, että me muutetaan. Oma koti on myyty ja uudet omistajat saavat tämän asuttavakseen kuukauden kuluttua. Tässä ei puutu nyt meiltä muuta kuin se oma uusi koti.

Miten tähän päädyttiin? Moni on hieman naureskellen todennut, että justiinhan te muutitte. Kyllä, muutimme takaisin Suomeen, takaisin samaan kotiin, josta lähes kolme vuotta sitten lähdimme kohti Saksaa. Paluu tänne tuntui samaan aikaan paluulta kotiin – ja samaan aikaan askeleelta taaksepäin.

Yllättävän lyhyt asunnon myyntiaika

Tähän saakka elämässä on aina otettu askeleita eteenpäin, nyt paluu tuttuun ja turvalliseen tuntui… ei nyt suoralta takapakilta, mutta ei edistysaskeleeltakaan. Joten pohdittuamme kesän yli asiaa ja hieman päivitettyämme kotia pienellä pintarempalla, päätettiin antaa se tutulle kiinteistönvälittäjälle myyntiin. Myyntiajaksi arvioitiin tällöin muutamaa kuukautta.

Avoimissa näytöissä, joita ehti olla vain kaksi, oli kuitenkin molemmissa kaksinumeroinen luku perhekuntia tutustumassa, joten myyntiajaksi tuli reilut kaksi viikkoa. Asunnon vapautumisajaksi sovittiin kuitenkin 2 kuukautta, ja tämä aika ollaankin nyt sitten vahdattu silmä kovana netin tarjontaa alueen perheasunnoista.

Ihailin aikanaan, kuinka hienon listan Homevialauran Laura oli tehnyt omista asuntohaaveistaan. Meilläkin on aika tarkasti selvillä, mitä haetaan.

  • Asunto vähintään kahdessa tasossa. Nykyisessä on kolme kerrosta, Saksassa jopa neljä. Kerrokset jakavat arkea eri tiloihin ja mahdollistaa kaikille tarvittaessa omaa tilaa.
  • Kolme makuuhuonetta samassa kerroksessa. Tuleva koululainen tarvitsee oman huoneen, pikkusisko saa sen sitten samalla. Vaikka lapset nukkuvatkin hyvin, en haluaisi, että kukaan joutuu yöllä käyskentelmään portaissa syystä tai toisesta.
  • Tilava olohuone, koska siellä (keittiön lisäksi) se päivittäinen elämä ja yhdessäolo kuitenkin tapahtuu.
  • Ovella suljettava työtila, koska Mies työskentelee nykyisin etänä paljon aiempaa enemmän.
  • Mancave. Vaikka tuota nimeä ehkä hieman vierastankin, tuosta varmasti selviää parhaiten, mistä on kyse. Kotibaari, leffahuone, takkahuone, oleskelutila, parhaimmillaan näiden yhdistelmä.
  • Palju olisi valtavan kiva saada pihalle uudessakin kodissa.

Näiden lisäksi on sitten erilaisia kriteerejä ja toiveita mm. rakennusvuoden, lämmitysmuodon ja vaikka minkä suhteen, mutta en edes kehtaa listata niitä kaikkia tähän. Remonttia ollaan valmiita tekemään niin paljon kuin vain budjetti antaa periksi. Tässä kohtaa kuitenkin haetaan kotia pidemmällä tähtäimellä kuin aiemmat viisivuotissuunnitelmamme.

Eskarikavereiden kanssa koulutielle

Näillä spekseillä valikoimaa ei ole mitenkään turhan paljon, kun vaihtoehtoja rajaa vielä tähän päälle se iänikuinen raha (ei vieläkään voitettu lotossa) ja aikasta spesifi alue. Tätä aluerajausta olen välillä hihitellyt ihan kunnolla. Lähdettiin tuosta noin vain ulkomaille asumaan kaupunkiin, jonka sijainnin jouduin googlaamaan. Nyt ei sitten olla valmiita joustamaan kovin monen postinumeroalueen vertaa. Ulkomaille voin muuttaa, mutta lähiöstäni en luovu!

Taustalla tietysti eniten painaa se, että toivotaan Arminin pystyvän jatkamaan nyt tutuiksi tulleiden eskarikavereiden kanssa koulutielle ensi syksynä. Muunlaisestakin ratkaisusta varmasti selvittäisiin, mutta pidetään tästä tavoitteesta nyt vielä kynsin hampain kiinni.

Ensimmäiset 25 laatikkoa on jo pakattu. Pakko aloittaa ajoissa, koska nyt aikaa on rajallisemmin käytettävissä kuin piiiiitkään aikaan. Onneksi kaapeissa ei juurikaan pesi mitään yllätyksiä, koska tavaroita on juuri karsittu ja siirrelty useampaan kertaan. Kuukauden kuluttua työnnetään meidän rivitalon päädyn sisältö pelikaanivarastoon ja mennään matkalaukkujen kanssa asumaan Anopille.

Ja vahdataan niitä asuntoilmoituksia silmä kovana.

***

Blogini uusimmat jutut näet helposti Facebookissa, kuvia ja myös arkisempia stooreja Instagramissa, ja voit seurata minua myös Bloglovinissa ja Blogit.fi:ssä

Previous Post Next Post

1 Comment

  • Reply Vihreän saaren emäntä 18.11.2019 at 14:35

    Tämä kyllä pitää niin kutinsa! Muistan kun etsiskelimme vuosia sitten uutta kotia, olin tosi tarkka sen sijainnista ja silloin sillä ei ollut mitään tekoa lasten koulun jne. suhteen, oli vain alueita, jotka mielyttivät ja jotka eivät. Sen sijaan ulkomaille oli valmis muuttamaan suunnilleen jonkun Googlen kuvan perusteella. No okei, mies kävi katsomassa muutamia asuntoja ja teki valinnan. Silloinkaan ei ollut tietoa ns. hyvistä ja huonoista aluista vaan valitsi sen mikä silloin tarjolla olleista kämpistä miellytti eniten.
    Onnea asunnonetsintään!

  • Leave a Reply