Ruokaa koriin – mutta millä perusteilla?

Olen tässä lähiaikoina miettinyt käyttäytymistäni kuluttajana ruokakaupassa, ja pohtinut, millaiset eri intressit minua milloinkin ohjaavat tekemään ostosvalintoja. Samaan aikaan joukko ulkosuomalaisia bloggaajia sopi kirjoittavansa omien asuinmaidensa ruokakoreista, joten tässä pohdintaa omien ostosteni ympäriltä.

Sillä, mitä kärryynsä tai koriinsa työntää – omasta suusta puhumattakaan – on merkitystä niin monelta eri kannalta. Saksan kokoisessa maassa ja asuinalueellamme vaihtoehtoja ruokaostosten suorittamiselle on lukuisia, joten loppu on ihan itsestä kiinni.

Ruokaostokset Saksassa vuonna 2017

Pakastepizzasta on tultu pitkä matka

Kultaisina opiskelija-aikoina, erityisesti silloin kun asuin yksin, mulla oli kotona yleensä kahvia, yksinkertaiset voileiväntekotarpeet ja pakastepizzaa. Suosikkini oli Dr. Oetkerin neljän juuston pizza, jonka syötyään sai sitten aina miettiä että oliko sittenkään niin hyvä valinta. Muuten söin lähinnä koululla tai tien toisella puolella olevassa pizzeria-baarissa. Ostopäätöksiä ohjasivat eniten tilin saldo ja nälkä, tuossa järjestyksessä.

Nykyisin ollaan päästy jo pitkälle noista ajoista, ja esimerkiksi tuotteiden hintoja ei ole välttämätöntä syynätä kuin suurpiirteisesti. Siltikin tykkään verrata hintoja, pyrkiä pysymään kärryillä, mikä hinta on minkäkin tuotteen kohdalla edullista tai kallista ja tekemään edullisia arkipäivän ostoksia, jotta sitten on kivempi hankkia jotain luksusta välillä. Parhaatkaan herkut eivät liene yhtä maukkaita, jos niitä syö jatkuvasti?

Erilaiset ruokavaliot mietityttävät

Perheemme on rehellinen sekasyöjien lauma, eli emme noudata mitään erityistä ruokavaliota suuntaan tai toiseen. Tai no minä kyttään aika ajoin hiilareita, jos farkut alkavat kiristää, mutta noin muuten.

Kokeilen mielelläni kasvisruokia, mutta valitettavasti saan usein syödä kokeiluni kotona yksin. Vaikka kuinka hyvää omasta mielestä kikhernecurry olisikin, täytyy varmaan opetella tekemään pienempiä annoksia. Tai yrittää vaan sitkeästi tarjota näitä muitakin vaihtoehtoja, kuin niitä iänikuisia makaronilaatikkoja ja spagetti bologneseja. Toki voisi aloittaa vaikka niiden kasvisversioilla?

Luomutuotteita ostan hävettävän vähän, vaikka niitä olisikin hyvin tarjolla. Tässä kohtaa voisin ryhdistäytyä. Sentään kananmunat ostan aina luomuna, mutta sitä petrattavaa muilla tuotealueilla olisi paljonkin. Vegaanius on elämäntapa, jota kunnioitan suuresti, mutta se ei ole oikein vielä(kään) saanut temmattua minua mukaansa. Ehkä annan joskus sillekin mahdollisuuden, edes kokeilumielessä?

Meilläpäin Saksaa on sentään helppoa saada ostettua halutessaan paikallisten tuottajien kasviksia, lihoja, juustoja ja muita tuotteita. Lähitorilla on markkinat kahdesti viikossa ja erityisesti kesäaikaan siellä tulee itsekin käytyä. Hintataso ei ole mikään sikahalpa, mutta hyvistä ja tuoreista tuotteista maksaa mieluusti hiukan enemmän, ja toriostoksissa on aina se oma fiiliksensäkin.

Muovivallankumous

Näillä taustoilla ehkä hieman ihmettelenkin, kuinka sitten aatteena muovinkäytön vähentäminen on saanut minut pohtimaan kulutuskäyttäytymistäni enemmän kuin ehkä mikään muu intressi aiemmin. Ilmastoraporttien synkät tulevaisuudenkuvat ovat iskeneet tännekin ilmastoahdistuksen ja valtamerissä pyörivät muoviroskamäärät uivat jo uniinkin.

Jotain on tehtävä, mutta mikä taas onkaan yhden ihmisen panos tässä valtavassa tapahtumaketjussa, jota korkeammalla päätäntätasolla ohjaavat ihan jotkut muut arvot kuin luonnon pelastuminen? Kuinka paljon painaa maapallon vaakakupissa se, että pyrin ostamaan kasvikset ilman muovia? Vai ostanko tällä vain itselleni sen hitusen paremman omantunnon?

Tosiaan, mikä ihme minä olen tällaisia pohtimaan, varsinkin kun jo pelkästään tänä vuonna olen lentänyt kolmesti Suomeen ja kerran Turkkiin? Näitä lentoja ei muutamalla vähämuovisella tai edes muovittomalla valinnalla pelasteta. Lentojen päälle kaikki se, mitä lomalla muutenkin yleisesti kuluttaa, niin tämänhetkiset pohdintani ruokakaupassa tuntuvat aivan lillukanvarsien nyppimiseltä.

Tilanne kulminoitui äskettäin vihannesosastolla, kun ostoslistalla oli kurkku. Aiemmin olisin ostanut kurkun sen kummemmin asiaa miettimättä ja jatkanut eteenpäin. Nyt katsoin ensimmäisenä, olisiko sellaista kurkkua, jota ei ole pakattu muoviin. Ei ollut. Olin jo valmis jättämään koko kurkun ostamatta, mutta kun Mieheni pyöräytti silmiään pari kertaa, palasin kurkkujen luo ja nappasin muovipötkön mukaani. Yksi kurkku sinne tai tänne.

Päivittäisistä valinnoista kohti jotain isompaa

Päivittäiset ostokset näkyvät ihan eri valossa, kun vaihtaa omaa intressiään ostovalintojen taustalla. Meidän tavallisimpia ostoksia ovat mm. hedelmät, salaatti, kurkku, tomaatti, jauheliha, leikkeleet, juusto, jugurtti, maito, munat, pasta, kuplavesi ja mehut. Leiväksi kaupasta ostetaan yleensä vain täysjyväpaahtoleipää ja muuten hankitaan leipomosta ah niin ihania  sämpylöitä.

Jokaisen ostoksen kohdalla voi pysähtyä miettimään, ostaako ollenkaan (esim. punainen liha), millaisessa pakkauksessa olevan tuotteen valitsee (esim. hedelmät) ja haluaako, että ruoka on muuten inhimillisesti tuotettu (esim. munat).

Valintoja, valintoja. Paljon tietoa, paljon vaihtoehtoja, paljon pohdittavaa.

Mitkä intressit ohjaavat omia valintojasi?

***

Tämä postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien Ruokakori-juttusarjaa. Kannattaa lukea myös muut jutut, joissa on ihastuttavia ruokaostoksia ympäri maailmaa:

Australia

Espanja

Espanja, katalonia & andalusia

Irlanti

Luxemburg

Saksa, eteläinen

Skotlanti

Sveitsi 1

Sveitsi 2

Turkki

USA 1

USA 2

Viro

Lisää mahtavia ulkomailla asuvien suomalaisten tekstejä pääset lukemaan Facebookin Ulkosuomalaisten blogit -ryhmässä

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Petra 19.11.2018 at 08:32

    Mulla on ostoskassit kaupassa mukana mutta kyllä niitä muovipusseja tulee silti esim. hedelmä- ja vihannesostoksilta, kun ei ole vaihtoehtoja. Yritän ainakin uusiokäyttää ne pienet pussit koiran jätöspusseina lenkeillä tai roskapusseina. Ensi vuonna pussit tulevat maksullisiksi Turkissa, joten saa nähdä kuinka muovipussihullu kansa siihen reagoi.

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 21.11.2018 at 12:04

      Muovipussien käytön vähentäminen ja vähintäänkin uusiokäyttäminen ovat jo hyviä asioita 🙂 Mä oon huomannut, että voin täällä usein ostaa hedelmät ja vihannekset kokonaan ilman mitään pussiakin, kun ostan aika pieniä määriä kerralla ja hedelmät usein joko punnitaan kassalla tai myydään kappalehinnalla.

  • Reply Yksis 19.11.2018 at 17:16

    Ihan mahtavaa pohdintaa! Meillä jää kasvisruuat muutamaa poikkeusta lukuunottomatta myös mun syötäväksi kommentilla; ai mitä tää on?

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 21.11.2018 at 12:05

      Kiitos Yksis! 🙂 Ehkä meidän täytyy vaan opetella tekemään parempaa kasvisruokaa 😛 Ja onhan niitä ihan ”normaalejaki” ruokia, jotka ovat luonnostaan kasvista asiaa sen kummemmin korostamatta – tämä meinaa usein ainakin itseltä unohtua 🙂

    Leave a Reply