Ristiriitainen kotiinpaluu

Miehen neljän päivän työmatka päättyi, ja nyt kotona ollaan taas täysilukuisia. Ihanaa oli saada Mies kotiin ja tällä kertaa ihan huippujen tuliaisten kanssa vieläpä!

Silti tuntuu, että aina päivä, pari tuollaisen vähänkään pidemmän reissun jälkeen on vähän ns. käynnistysvaikeuksia normaaliin perhe-eloon. Yritän kuvailla tilanteen niin, ettei siitä saa turhan negatiivista kuvaa. Uskoisin kuitenkin, että ainakin toiset reissaavien puolisoiden kanssa elävät tunnistaisivat, mitä haen takaa?

Kun ensin olet päivien tai viikkojen ajan elänyt kotona lasten kanssa ainoana aikuisena, tulee muodostettua tiettyjä rutiineja, tietynlaisia toimintatapoja ja malleja, joita saa sitten noudattaa tai olla noudattamatta juuri niin kuin itse haluaa tai jaksaa. Samalla odottaa, että se toinen tulisi kotiin ja pääsisi jakamaan päivän kuulumiset ja viettämään ihan sellaista normaalia yhdessäoloa, mitä perhe-elämäksikin kutsutaan.

Ja sitten! Sitten Mies tulee, jeeee pusupusi ja iso halaus, ja sitten se alkaakin tekemään asioita kotona ihan eri tavalla, miten on itse reissun aikana tottunut tekemään. Tavarat liikkuvat paikasta toiseen, tv menee päälle eri kanavalle kuin itsellä iltaisin, tuuletusikkunoita suljetaan tai avataan ihan mielivaltaisesti. Itse on miettinyt illaksi lapsille ohjelmaa X ja mies sanookin mites olisi Y?

Pieniä asioita, isossa kuvassa aivan vähäpätöisiä, mutta kuitenkin sellaisia, jotka saavat puremaan huulta ja pyörittelemään silmiä toisen selän takana. Ja samaan aikaan omassa päässä soimaa kauhea ristiriita siitä, kun on tietysti mahtavaa, että rakas on taas kotona, että miksi minä nyt näin tunnen, miksi niin moni asia ärsyttää?

Ehkä turhautuminen johtuu siitä, kun ikävä purkautuu. Tai ehkä enemmänkin siitä, ettei se ehdi purkautua kunnolla, kun kaikki perheenjäsenet haluavat oman huomionsa, kertoa omat kuulumisensa ja lapset tietysti janoavat poissaolleen isin läsnäoloa. Joka taasen on luonnollisesti matkasta usein aika kuitti ja normaalitkin työt painavat päälle. Sellainen leffamainen jälleenkohtaaminen jää niin nopeasti päälle puskevan arjen jalkoihin.

Miehen työmatkoja on kuitenkin takana jo lukuisia useamman vuoden ajalta, joten tiedän, että nämä tuntemukset tulevat lähes joka kerta – ja aivan yhtä varmasti ne häviävät kuin itsestään pian kotiinpaluun jälkeen.

Parasta on myös se, että molemmat osapuolet ymmärtävät, mistä on kyse. Mieskin kohteliaasti huomautti minulle eilen illalla yhden tuuletuskäytöntöihin liittyvän ristiriidan jälkeen, että ”Sun täytyy taas tottua siihen, että täällä asuu joku muukin”.

Ja näin mieluusti teenkin.

Ps. Tuliaisista mainittakoon Harry & Meghan kahvimuki, joka pääsee kunniapaikalle William & Kate mukin viereen.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Tiinis 1.5.2019 at 12:29

    Kiitos postauksestasi. Meillä mies palasi juuri työmatkalta ja tämä kirjoituksesi toi jotenkin synninpäästön itselleni. Mulla on siis todella ristiriitainen olo. Reilun viikon aikana saimme elää lasten kanssa kuin ellun kanat. Omat rutiinit, telkkarista vain meidän lempiohjelmat, omat säännöt. Nyt kun mies on taas kotona, on ihan outo fiilis. Täytyy tosiaan pikkuhiljaa tottua, että täällä elää joku muukin aikuinen. Pari päivää miehen paluusta, kaipa tämä tästä. Jotenkin kaikki ärsyttää.

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 20.5.2019 at 22:58

      Kiitos Tiinis kommentistasi! Ihana kuulla, etten ole ollut ajatuksieni ja tunteideni kanssa yksin – ja et ole sinäkään 🙂 Kyllä se yhteinen arjen sävel sieltä taas löytyy 🙂

    Leave a Reply