Täydestä talosta kohti yh-viikkoa

Pitkä viikonloppu Miehen lähisukulaisten kanssa vaihtui tänään hetkessä yh-viikkoon, kun Mies hyppäsi samaan taksiin vieraiden kanssa kohti lentokenttää. Sukulaiset lähtivät takaisin Suomeen ja Mies suuntasi kohti Lontoota työhön liittyvään koulutukseen.

Kulunut viikko on ollut kiireinen mutta mukava. Kaikenlainen ohjelma on valitettavasti karsinut aikaa myös blogilta, ja se aiheuttaa aina ikävän kierteen, kun juttuaiheet kasautuvat ja en enää saa kiinni, mistä aloittaisin. Tällöin olen huomannut, että on parempi kirjoittaa väliin yleismaailmallinen kuulumispostaus (jota siis luet parhaillaan) ja joka tavallaan aukaisee kirjoittamisen padot ja antaa taas tilaa sujuvammin soljuville sanoille.

Maanantai, maanantai

Tällä viikolla maanantai alkoi kerrassaan mainosti, kun lähdin viemään lapsia aamulla hoitoon, ensin Arminia päiväkodille ja sitten Reettaa omaan hoitopaikkaan. Oltiin kuin ihmeen kaupalla normaalia aikataulua hieman aiemmin liikkeellä, ja ihmettelin päiväkodilla olevaa hyörinää. Arminin ryhmän huoneen ovessa roikkui infolappu, jonka huomasin koskevan seuraavan päivän retkeä Irrlandiin.

Mutta miksi kaikialla oli niin paljon lapsia (moni tulee usein vähän myöhemmin) ja vanhempiakin pyöri paikalla tavallista enemmän? No tietysti siksi, että retkipäivä olikin tämä maanantai eikä suinkaan huominen tiistai, kuten olin kalenteriini merkinnyt!

Kysyin hädissäni päiväkodin opelta, että mitähän lapsilla oletetaan olevan mukana? Aamiainen, lounas, välipala ja vesipullo. Seeeelvä, minulla olisi kuulemma 20 min aikaa hommata nämä että Armin ehtii retkelle mukaan. Äkkiä Reettaa kädestä kiinni, autoon, kurvattiin pikapikaa kaupalle ja sitten salamana takaisin päiväkodille.

Paremmin valmistautunut äiti olisi voinut pakata mukaan vaikka tällaisia ”vesimelonijätskejä”. Huijaus ei kyllä mennyt läpi kotonakaan.

Hyvin ehdittiin ja lapsi pääsi onnellisesti lähtemään. Yritin nopeasti selittää Arminille tilannetta, että muistaako hän yhtään kun tällaisesta tulevasta retkestä on ollut joskus aikaa sitten puhetta. Ei kuulemma muistanut. Kysyin, tietääkö hän minne ovat menossa. Ei kuulemma, joten sitten vaan puhelimesta googlen kuvahaku auki ja näytin millaisesta paikasta on kyse. Homma selvä, hauskaa retkeä ja nähdään iltapäivällä!

Retkeltä palasi väsynyt ja kaikkensa antanut pieni mies.

Muuten viikko on sisältänyt myös allergiatietoutta saksaksi (tästä lisää myöhemmin), puutarhureiden sesongin ensimmäisen visiitin pihallemme, töitä ja sekä Düsseldorfiin että Kölniin tutustumista viikonlopun vieraiden kanssa.

Tällainen Oma Elämä – kategorian postaus vaatii vielä pienen kevennyksen loppuun.

Yh-viikon plussat

  • Voin istua illat ihan rauhassa puhumatta kenellekkään. Tätä kaipaa aina aika ajoin.
  • Tiskikone täytetään oikein, roskat lajitellaan kuten ne kuuluu tehdä.
  • Mulla on isompi auto käytössä.
  • Mun ei tarvitse herätä klo 05.00 töihin yhtenäkään aamuna, koska ilmoitin etten voi tulla töihin klo 06.00, kun päiväkoti aukeaa vasta myöhemmin.
  • Päiväkoti menee yhtenä päivänä aiemmin kiinni, kun on kyläjuhlat ja muutenkin viikolle on ohjelmaa.
  • Mies tulee jo torstaina takaisin.

Yh-viikon miinukset

  • Joudun istumaan illat kotona, enkä pääse esim. iltakävelylle, koska lapsia ei tietenkään voi jättää yksin.
  • Kukaan muu ei täytä tiskikonetta tai laita roskia roskiin.
  • Isompi auto on kömpelömpi parkkeerata pieniin ruutuihin.
  • Joudun kiirehtimään aamulla molemmat lapset hoitoon ja sitten suoraan töihin yhdeksäksi. Iltapäivällä sama toiseen suuntaan yhtä kiireellä.
  • Olen töissä silloin, kun päiväkoti suljetaan aiemmin, ja muutenkaan kaikkeen ohjelmaan en voi ottaa lapsia mukaan, joten olen viikonlopun aikana sumplinut lastenhoitajia täyttämään näitä aukkoja.
  • Mies tulee vasta torstaina takaisin.

Sateen jälkeen paistaa aurinko

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply