Parasta kesän jälkeen on lämmin syksy

Mainitsinko jo aiemmin tarpeeksi monta kertaa, että tykkään enemmän kesästä kuin syksystä?

Universumikin on tainnut lukea blogiani, koska se nakkasi tälle viikonlopulle kunnon kesäkelit Düsseldorfiin. Elohopeat kipusivat kiitettävästi ainakin +23c asteeseen sekä lauantaina että sunnuntaina, ja samaa ylellisyyttä olisi luvassa vielä huomisellekin, ai että!

Viikonlopun tavoitteena olikin viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona, joten skipattiin suosiolla perinteinen sunnuntaiuinti. Hallissa ehtii lillua sateellakin.

Lauantaiksi valitsin meille summamutikassa Facebookin tapahtumista syysmarkkinat Bergheimin kaupungista, joka sijaitsee noin 20km Kölnistä. Käyttääkö muut Facebookia tapahtumien etsimiseen? Itse olen nyt oikein innostunut etsimään sieltä uutta tekemistä lähialueille, hakua voi rajata päivän, paikan ja tapahtuman tyylin mukaan, kannattaa kokeilla!

Syysmarkkinat järjestettiin Schloss Paffendorfissa, eli Paffendorfin linnassa. Se oli juuri sellainen, kuin mitä voisi kuvitella saduissa olevien linnojen olevan. Paitsi että se oli ihan ehta ja aito linna. Pyöreitä torneja, joiden yläreunaa koristivat sakaramuuri. Vallihauta, jossa uiskenteli tummia karppeja lumpeiden keskellä. 1500-luvulla rakennetun linnan takana avautui suuri puistoalue, jonka keskellä oli ulkoilureittien ympäröimä lampi.

Tiedän, että ystävissäni on linnabongareita, ja en kyllä yhtään ihmettele. Vaikka tämä linna oli varmasti pienimmästä päästä, niin onhan noissa nyt jotain salaperäistä, joka saa mielikuvituksen laukkaamaan ja miettimään, millaista on mahtanut oikeasti olla ihmisten elämä silloin keskiajan ja uuden ajan kynnyksellä.

Kaikenlaisia markkinoita, syysjuhlia ja muita tapahtumia täällä riittäisi varmasti joka viikonlopulle. Olin kovasti toivonut, että johonkin syystapahtumaan ehdittäisiin, ja tämä oli kyllä siihen toiveeseen oikein mallikas vastaus. Seuravaksi sitten joulumarkkinoita odottelemaan, ensimmäiset lienevät jo ihan muutamien viikkojen päässä.

Sunnuntaille oltiin suunniteltu koko perheen pyöräretkeä. Lähiviikonloppuina sää on ollut niin arvaamattoman vaihteleva, ettei pitkäkestoinen ulkoilu ole houkutelllut, mutta nyt oli ihan eri setti. Reetan jätettyä päiväunet pois päiviin on tullut uutta vapautta. Enää ei tarvitse miettiä, mitä ehtii tehdä aamupäivällä, jotta ehtisi palata unille kotiin tai ajoittaa automatkaa tai muuta niiden päiväunien mukaan. Nyt voi vaan mennä ja kunhan illaksi palataan kotiin se riittää, ihan luksusta! Ja kappas vaan, näin ne omat aivot muuttavat aiemmin surkuttelemani päivän oman hetken menetyksen uudeksi mahdollisuudeksi. Tadaa!

Lähdettiin siis aamupäivällä liikkeelle ja palattiin kotiin vasta kokonaista 7 tuntia myöhemmin. Koko aika oltiin ulkona ja kaikki liikkumiset hoidettiin pyörillä. Pitkillä suorilla Rein-joen varrella poikien pyörän perässä sai polkea kyllä niin kovaa kuin jaloista lähti. Jonkin verran aikaa taas edellisestä urheilusuorituksesta…

Suunnattiin suorinta reittiä Düsseldorfin Medienhafenin alueelle, jossa on mielenkiintoisen näköisiä rakennuksia, hotelleja ja toimistoja. Miehellä oli työnsä puolesta kerran mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle tuolla, ja hän pystyikin jotain pieniä yksityiskohtia rakennuksista kertomaan. Ehdin muutamia kuvia napsimaan, kunnes lastenistumista alkoi kuulua tuttuja ”mulla on nälkä” huutoja, ja päädyttiin syömään banaanit ja pretzelit Hyatt Regency hotellin edustalla. Hafenin alue on kyllä mielenkiintoinen, siellä oltiin kesällä myös hiekkarannalla, joka ei ole todellakaan ensimmäisiä asioita, joita voisi kuvitella voivansa tehdä Düsseldorfissa.

Medienhafenista matka jatkui kohti Altstadia ja sinne ilmestynyttä maailmanpyörää kohti. Ihan tyhjästä oli pölähtänyt kokonainen rakennelma siihen rantabulevardille, mutta ei näyttänyt olevan vielä toiminnassa. Treffattiin ex-tempore toinen suomalaisperhe, jotka ovat kovin tuoreita düsseldorfilaisia ja jatkettiin jätskiannosten jälkeen kimpassa – hekin pyörillä – Nordparkin upealle leikkipaikalle.

Puistossa oli ei niin yllättävästi tosi paljon auringon koloistaan houkuttelemaa väkeä, mutta hyvin mahtui sekaan vielä. Kun lapsissa alkui näkyä happimyrkytyksen oireita, oli molempien perhekuntien aika suunnata kohti vastakkaisissa suunnissa olevia koteja. Meillä ei ollut mitään Sports Trackeriä tai muuta vimpainta päällä, josta olisi nähnyt kokonaisreitin, mutta kun kotona kurkin Google Mapsin kautta reittiä, niin ainakin 25 kilometriä tuli tänään mentyä.

Joista kaksi viimeistä Mies pyörää taluttaen. Olin juuri ehtinyt sanoa ”Varo niitä lasinsiruja!”, mutta liian myöhään. Onneksi takarenkaaseen osunut haaveri tapahtui noin loppumetreillä (kirjaimellisesti!) ja Amazonista saa uudet kun vaan kliks kliks tilailee ne kotiovelle.

Nyt maistuu sohvalla lekottelu ja sitten kohti unta ja uutta viikkoa!

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Mervi 22.10.2017 at 07:28

    Ooooohhh!! Mahtava! Viimeksi näkemäni linnanrauniot Hastingsissä ei ole mitään tuon kauneuden rinnalla, wau! Nauttikaa 🙂
    Englannissakin oli muuten t-paitakelit viime viikonloppuna. Suomessa oli satanut vettä..

  • Leave a Reply