Meidän perhe 0 – Flunssa 1

Olin ajatellut, että pääsen kirjoittamaan ensimmäisiä fiiliksiä lasten päivähoitojen aloituksesta, mutta flunssa yllätti melkein koko perheen ja olen käyttänyt tänään kaikki mahdolliset hetket lepäämiseen. Päivähoitoasioista olisi niin paljon kerrottavaa, että kirjoittamiseenkin vaaditaan vähän aikaa.

Viikonloppu menikin sitten lähinnä ihan reisille, ensin Reetalla vuosi nenä ja sitten heti perään Arminilla. Sitten alkoivat lasten yskät ja oma ja miehen kurkkukipu. Kaikki ihan tyhjästä! Viime yö meni niin, että taisin nousta sängystä tunnin välein paijaamaan, antamaan lääkettä tai vettä tai lohduttamaan, kun raju yskiminen sattui pojan masuun.

Aurinkoinen sunnuntai kuluikin sitten täysin vuoronperään levätessä, ja ai että voin sanoa että ottaa päähän. Ärsyttää, kun on itsekin puolikuntoisena ja repaleisen yön jäljiltä väsyneenä, eikä jaksa tehdä puoliakaan siitä, mitä oli suunnitellut tai olisi halunnut. Harmittaa lasten puolesta, että pitkästä aikaa iski tauti, ja erityisesti Arminin osalta se, että hyvin alkanut päiväkotiharjoittelu nyt ottaa pienen paussin. Huomisesta tulee takuuvarma kotipäivä, ja ehkä seuraavastakin.

Lisäksi jännitetään, että tuleeko Mieskin kipeäksi tähän samaan syssyyn (omg manflu!!), sillä hänellä olisi taas kerran tiukka viikko tiedossa ja ei varsinaisesti varaa sairastaa.

Mutta tänään on koko perheen voimin otettu todella iisisti; on katsottu piirrettyjä, kuunneltu satuja, luettu satuja, pelattu padilla ja väritetty liiduilla syksyn lehtiä. Syöty lääkkeitä ja juotu kuumaa kaakaota. Sometettu ihan liian kanssa.

Reetta on ollut porukan ainoa pirteä jäsen, kaksivuotiaan keskittymiskyvyllä koko päivän tauotta, noin aamukuudesta alkaen. Tietysti.

Mua muistutettiin kesällä kun iloitsin päivähoidon alkamisesta, että varaudu pyörittämään sairastupaa jouluun saakka. No tavallaan mä siihen yritin varautuakin, mutta en todella osannut odottaa näin nopeita näyttöjä. Armin on kuitenkin käynyt päiväkodissa nyt neljänä päivänä, ja yhteensä siellä on vietetty aikaa naurettavat 3,5h.

Koko päivähoitoon totuttelu sairastumisineen on kuitenkin tietyllä tavalla ihan hyvin hoidettavissa kun olen kotona. Muuten en edes uskalla ajatella asiaa, erityisesti omien turvaverkkojen puuttuessa täällä.

Mutta me jatketaan parantelua, loppuun kuitenkin muutama iloisempi asia!

***

Facebookissa H niin kuin Hausfrau -sivu on kerännyt huimat 300+ tykkäjää, ja näin ollen Amazonin lahjakortti on arvottu ja voittajalle laitettu viestiä. Paljon onnea ja huikeaa, että blogilla on näin monta ystävää <3 Olen häkeltynyt!

***

Elokuussa blogi teki all time high -lukijaennätyksensä – yli 1800 uniikkia kävijää! Minulle se on aivan huikea määrä, kun alunperin aloin tätä lähinnä ystäville ja sukulaisille kirjoittamaan, eikä niitä nyt noin paljoa ole vaikka suku laaja olisikin. Kiitos siis! Tästä on hyvä jatkaa <3

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply