Viikonlopuksi Suomeen

Huomenna pitäisi pakata. Koko perheen pitkä viikonloppu Suomessa odottaa ja torstaina ollaankin passit ja kassit kourassa lähtövalmiina. Hausfraullehan pakkaaminen tarkoittaa tietysti kolminkertaista pakkaamista, noin niin kuin vähintään. Ja itse konkreettista pakkaamista edeltää luonnollisesti vähintään muutaman päivän (ilmaisullisesti trendikäs) metatyö  eli suunnittelu, ennakointi ja tarvittaessa myös tarvikehankinta.

Suunnittelu edellyttää kertaamista Suomessa vietettävien päivien ohjelmasta, ja mukaan otettavien vaatekertojen miettimistä sen mukaan. Jos kyseessä olisi vain tavallista sukulointia tai vastaavaa, homma olisi suht iisi. Mutta tällä kertaa mukaan täytyy ottaa ristiäisiin sopivat vaatteet (muista juhlakengät!), uimavermeet (älä unohda kellukkeita!) ja lasten naamiaisasut (syntymäpäiväjuhlia varten, ja joista toinen vielä hankkimatta!) normivaatteiden lisäksi.

Unohtamatta tietenkään ulkovaatteita! Talvivaatteet? Kuravaatteet? Välikausivaatteet?! Mikä kausi nyt on?

Vaatepohdintoja ja suunnittelua seuraa ennakointi eli pyykkishow, koska tottakai kaikki kivat vaatteet ovat likapyykin pohjalla ja toisaalta yhtälössä ”pienet lapset & juhlavaatteet” on hyvä tsekata myös, että ennalta valitsemasi vaatteet mahtuvat vielä jälkikasvun päälle. Kuten vaikka ne juhlakengät. Pyykkiä täytyy pestä ainakin kolme koneellista värien mukaan ja kuivumaan mahtuu kerrallaan yksi täysi kone. Do the math ja ota huomioon kuivumisajat. Omat vaatteethan sitten toki hutaistaan mukaan viimeisinä, niinhän siinä aina käy.

Ajatuksenjuoksu tänään on ollut muuten tätä mallia:

Tarvitaanko me matkarattaita..? Ei me varmaan tarvita, kyllähän nyt Reetta jaksaa sen verran tarvittaessa kävellä… Niin joo itkuhälyt pitää ottaa, juu ja laturi niille, sen toisen yksikön akkukaan ei kuitenkaan neljiä päiväunia kestä… Ei mutta missäs Reetta nukkuu päiväunet, jos ei ole niitä rattaita?! Äh, nukkukoon sisällä tai olkoon nukkumatta. Kuljetaan varmaan autolla sen verran että torkkuu sitten matkoilla. Ei siis itkuhälyttimiä, eikä laturia. Ruokalappu? Unilelut! PASSIT! Oma matkakortti. Tarviinko jotain etukortteja? Synttärijuhlien hankinnat tehdään varmaan Prismasta…

Niin ja tosiaan auto! Eihän meillä ole autoa Suomessa! Anopin kanssa tätä pohdiskeltiin pitkän keskenään hänen toissa viikonlopun vierailulla, ja mietittiin kaikkia eri viritelmiä auton lainausta ja sitä kautta lasten turvaistuimia varten. Kunnes Mies palasi matkaltaan ja hälle tätä pohdintaa vuodatettiin.

Mies totesi tyynesti, että hän on vuokrannut meille auton samalla kun varasi lentoliput. Niin mutta entäs ne lasten turvaistuimet sinne takapenkille? Niin, ne on tilattu valmiiksi siihen vuokra-autoon. Ja me Anopin kanssa ihmeteltiin, että miten nyt ei tällaista ollut meille kertonut ja Mies totesi vain että kun eipä kukaan ollut kysynyt! Haha, tämä oli kyllä hauska esimerkki taas kommunikoinnin tärkeydestä, olettamuksista ja ajatusten lukemisen vaikeudesta.

Sitten pitäisi sopia naapurin kanssa, että he huolehtisivat myös meidän eriväristen roskispönttöjen kuskaamisesta pihatien varteen, reissun ajalle sattuu poikkeuksellisesti jopa kaksi roskien keruupäivää. Ja jos kastelisivat ulkokukat samalla, juuri sain laitettua uudet siniset hortensiat ja jonkun sinisen kukkapuun tuohon ovenpieleen, olisi ihan jees jos eivät heti kuolisi kuivuuteen.

Jääkaappi olisi kiva tsekata pilaantuvien ruokien varalta, vaikka ei kai siellä nyt suurta vahinkoa pääse käymään muutamassa päivässä.

Lasten kanssa on mietitty, mitä ruokia kaivataan tällä hetkellä Suomesta. Esille ovat nousseet ainakin karjalanpiirakat, piimä, mannapuuro ja maksalaatikko. Mä haluan ihan ehdottomasti mämmiä sokerilla ja vaahtoutuvalla vaniljakastikkeella (ilman vaahdotusta!) ja paahdettuja Ruispaloja Oivariinilla ja Oltermannilla. Muutamat rasiat salmiakkia voitais koittaa tuoda paluupostissa mutta muuten mieliteot on aika vähäiset.

Kaiken pakkauspohdinnan keskellä päiväni valopilkku oli tänään Armin, joka totesi spontaanisti kesken ruuanlaiton, kun juteltiin Suomen vierailusta, että

”Me ollaan äiti Saksassa. Täällä on tosi kiva olla. On tosi kiva kun meillä on niin kiva koti”

Hieman ehkä kuulen omia sanojani tässä, mutta kyllähän tuo silti ihanalta kuulosti!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Heini 5.4.2017 at 09:30

    Niin tutun kuuloista! Ihanaa viikonloppulomaa teille Suomeen! Mä en suostu juurikaan tuon pakkaussirkuksen takia lähtemään Suomeen alle 2 viikoksi. Meillä on muutaman viikon kuluttua edessä muutto Ruotsiin, jospa sieltä tulisi tehtyä vähän lyhyempiäkin reissuja Suomeen. Ja pakko vielä mainita, että mulle on tulossa kanssa special lähetys mämmiä ja vaniljakastiketta ensi ma vanhempien mukana tänne Prahaan, njam ?

  • Reply Valkkis / https://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 5.4.2017 at 22:02

    Voi mä niin ymmärrän ton, se on tosiaan ihan sama sitten onko 4 päivää vai 2 viikkoa, kun ihan samat kamat joutuu raahaamaan 😀

    Mutta voi että, Ruotsiin!! Wau, onneksi olkoon! Ja ensinnäkin, tsemppiä muuttoon…! On vielä sen verran tuoreessa muistissa, että annan vain yhden neuvon: aloita ajoissa 😀

  • Reply Riikka / Vihreän saaren emäntä 5.4.2017 at 22:18

    Mukavaa pääsiäisreissua teille! Ja maukkaita karjalapiirakoita 🙂

    • Reply Valkkis / https://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 8.4.2017 at 20:53

      Kiitos! Just vedin iltapalaksi vielä mämmiä niin kyllä täällä kelpaa 🙂

    Leave a Reply