Hausfrau testaa: Ruokakaupat Saksassa

Ruokakaupassa käynti. Lapsiperheen pakollinen toimenpide valitettavasti lähes päivittäin. Suomessa haaveeni oli päästä rytmiin ”joka toinen viikko Prisma-keikka, joka toinen viikko Lidl-keikka”. Ja siinä välissä tarvittava tuoretäydennys lähikaupasta. Totuushan on, ettei tuohon taidettu koskaan päästä, mutta ajatuksena se oli kuitenkin tavoittelemisen arvoinen.

Nyt kun kaikki kaupat ovat täällä vielä uusia, eikä voi silmät ristissä vaeltaa tuttujen hyllyjen välistä ja napata kaikki tutut tuotteet mukaan, on kaupassa joutunut ramppaamaan lähes päivittäin. Ja siihen joutuu todella keskittymään ihan eri tavalla. Kauppalista on tällä hetkellä ihan ehdoton, muuten mukaan tarttuisi todennäköisesti vain puolet tarvittavista jutuista ja miljoona ”oi mikäs tää on” -heräteostosta.

Ollaan käyty nyt näiden muutaman viikon aikana eniten meidän lähimmässä kaupassa eli Edekassa, joka on tarkemman tutkimisen ja vertailun myötä paljastunut vastaamaan lähinnä hyvinvarusteltua K-supermarkettia tai jopa Stockan herkkua. Sekä tarjonnaltaan että myös hinnaltaan. Juttelin juuri erään lähistöllä asuvan suomalaisäidin kanssa, ja todettiin yhdessä, että jos tarvitsee 400g paketin jauhelihaa, kannattaa mennä suosiolla toiseen kauppaan.

Käytiin ihan alkupäivinä myös Lidlissä, mutta se oli jotenkin todella, todella nuhjuisen oloinen. Suomen Lidlit näki sen jälkeen ihan eri valossa, siellä on panostus aivan eri tasoa. Tai sitten oltiin jotenkin huonoon aikaan tai huonona päivänä liikenteessä, enpä tiedä. Mutta toisaalta, eipä täällä kukaan ole Lidliä kaupaksi suositellut, että ehkä mielikuvamme ei ollut ihan tuulesta temmattu.

Aldi Süd ja Real,- ovat saaneet suosituksia, ja näistä ensimmäisessä ollaan käyty kerran. Mutta se oli ehkä vielä syyhkymmän oloinen kauppa kuin tuo Lidl. Kuulin kyllä, että lähistölle on avautunut uusi täysin remontoitu Aldi, joten täytyykin käydä katsastamassa se jossain kohtaa.

Eilen illalla lähdin Reetan kanssa kaksin autolla lähimpään Realiin, joka on todella lähellä suomalaista Prismaa. Jopa tuoteosastojen sijoittelu oli hyvin samanhenkinen, joten asiointi ei ollut kovin vaikeaa vaikka uusi kauppatuttavuus tämä olikin. Harmittavasti en kuitenkaan löytänyt Miehelle Aasiaan sopivaa adapteria sähkölaitteita varten, kohta tulee kiire sen suhteen…

Real

Kerrankin kaupassa oli myös tarjolla tarpeeksi suuret kärryt sellaista lapsiperheen viikkotankkausta varten. Reetta jaksoi ihmeen hyvin nököttää kärryissä mukana, joten kiertelin ihan rauhassa kaikkia hyllyvälejä läpi. Melkein kuin omaa aikaa? Heh, no ei sentään, mutta silti rentouttavampaa, kuin sykkiä ahtaissa hyllyväleissä lastenrattaiden kanssa kori toisella käsivarrella ja komentaa samalla Arminia pois sieltä ja pois täältä ja katso eteesi kun kuljet!  Entschuldigung!

Olen tähän mennessä oppinut, että hevi-osastoilla ei tarvitse punnita kasviksia, mutta kannattaa ottaa sellainen hedelmä, jossa on tarra. Monia hedelmiä ja vihanneksia kun on usein tarjolla montaa eri merkkiä, ja jos tarraa ei ole, joudut kassalla selvittämään tädille, onko tämä nyt Chiquita-banaani vai joku bio-banaani. Helpompi siis vaan valkata se tarra.

Olen myös yrittänyt opettaa lapsia eurooppalaisille tavoille syöttämällä heille jotain muuta kuin puuroa aamuin illoin, mutta vahva toive on edelleen: ”Puuroa!”  Onneksi muuttokuormassa oli yksi avaamaton paketti (nyt saa nauraa) Nalle-puuroa, ja se alkaa pikkuhiljaa olla loppumassa, joten suuntasin myslivälikköön toiveissani löytää jonkinlainen puurohiutalepaketti. Aika hiljaista oli, eniten kaurahiutaleita muistuttava luomu-pussukka tarttui kuitenkin mukaan, ja pääsee keittotestiin pian. Neljän viljan puuro, we miss you!

Sitten en tiedä, kiinnitänkö erityisesti huomioita valtavaan valmispussivalikoimaan nyt ihan randomisti, vai onko täällä todella yleisempää käyttää tällaisia pussijuttuja kuin Suomessa? On keittoa, kastiketta, gratiinia ja vaikka sun mitä. Katsokaa vaikka!

pussiainekset

Lisäksi sitten vielä se viimeisin pulssinnostattaja eli kassahihnat. Tai siis kassahihnan puute! Muistatteko, kun Lidl rantautui Suomeen joskus 2000-luvun alkupuolella, ja siellä ei ollut ostoskoreja? Ja ne kassahihnatkin olivat eurooppalaiseen tyyliin vain lyhyet kassapöydät? Voi sitä kiroilun määrää, kun Suomi-poika lähti halpojen hintojen perässä ostoksille ja joutui opettelemaan ihan uuden toimintatavan! Kassaneiti vaivaantuu, asiakas hermostuu ja jono pitenee. Ajatuksena olisi ollut nostaa tuotteet kärrystä hihnalle, sitten nostaa ne kassan piippauksen jälkeen samantien takaisin kärryyn, maksaa, ja siirtyä sivummalle pakkaamaan.

Niinhän siinä kävi, että vanhat koirat eivät oppineet uusia temppuja ja Lidl joutui muuttamaan kassapöytänsä suomalaiseen tyyliin pitkiksi hihnoiksi viiden vuoden väännön jälkeen. Itse koen tämän kassahihnattomuusasian nyt täällä jotenkin ihmeen epämiellyttäväksi, ja olenkin pikkuhiljaa pyrkinyt hiomaan kauppataktiikkaani, jotta ostostelun loppukoitoksesta selviäisi ilman hikikarpaloita.

Askel yksi: Kauppakassit valmiiksi! Muutaman kestokassin olen jo meille hankkinut, ja pikkuhiljaa alan muistaa ottaa ne mukaan myös kauppaan. Askel kaksi: Mieti missä järjestyksessä lykkäät ostokset hihnalle ja asettele kassit valmiiksi auki kärryihin, jotta ostokset on mahdollisimman helppo nostaa niihin. Jengi on täällä ihan pro tässä. Askel kolme: Yritä miettiä miten hitossa saat viikon ruokaostokset hihnalle niin, että olet samaan aikaan pakkaamassa niitä kärryyn. Tätä mä en ole vielä saanut ratkaistua muuten, kuin että kauppakäynnillä olisi hyvä olla kaksi aikuista mukana, jotta homma toimisi sulavasti. Nyrkkisääntönä siis: mitä enemmän lapsia mukana ja mitä vähemmän aikuisia, sitä pienemmät kertaostokset.

ostokset

Ehkä näin parin viikon jälkeen ei kannata kiveen kirjoittaa näitä ohjeita, mutta nämä ovat ne ensitunnelmat. Hyviä kauppahetkiä itse kullekin!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Katriina 16.2.2017 at 00:03

    Tottakai Saksasta saa Nalle- neljän viljan hiutaleita. Pitää vain etsiä oikesta paikasta , nimittäin Finnkiosk´ista (löytyy netistä). Muuten pitää keittää puurot itse tai katsoa löytyykö vauvanruokahyllystä sopivaa Babybrei.

    • Reply valkkis 16.2.2017 at 21:14

      Kiitos, täytyy tsekata nämäkin 🙂

  • Reply Make 16.2.2017 at 07:46

    Saksalaiset kaupat opettavat prosesseja, kun joudut miettimään pakkaamisen ja muutenkin Saksa opettaa tehokkuutta. Missä muualla on sanonta liukuportaisiin: oikealla seistään, vasurilla mennään..

    • Reply valkkis 16.2.2017 at 21:14

      Tehokkuus kunniaan! 🙂

  • Reply Jonna / Lempipaikkojani 16.2.2017 at 10:49

    Me käydään useimmiten Lidlissä (tai siis mies hoitaa meillä yksin isommat kauppakeikat) ja sitten välillä Kauflandissa. Lidliä tulee suosittua siitä syystä, että sieltä saa kaiken tosi nopeasti, isoissa marketeissa menee ihan vaan haahuiluun tosi paljon aikaa. Arkenä haen usein nopeasti pyörällä tai kävellen täydennyksiä Pennystä tai Rewestä. Ja lisäksi tietyt jutut pitää hakea läheiseltä maatilamymälästä ja joskus asioidaan myös viikkotorilla. Puurohiutaleita kannattaa etsiä myös luomuhyllyiltä ja sitten esimerkiksi Rossmannin tai DM:n luomuruokahyllyisstä löytyy myös puuroaineksia useitakin vaihtoehtoja. Itse ostan monet luomutuotteet juurikin Rossmannista. Puurona meillä kyllä syödään lähinnä riisipuuroa (lapset) ja kaurapuuroa (minä). Minä teen ihan vaan mikropuuroa ja se onnistuu ihan tavallisista kaurahiutaleista, joita myydään joka kaupassa. Tarkistaa vaan, että pussin kyljessä lukee Zarte.

    • Reply valkkis 16.2.2017 at 21:13

      Kiitos taas vinkeistä! Enpä olisi keksinyt lähteä hakemaan puurojuttuja, puhumattakaan luomusta, Rossmanilta tai DM:stä. Molemmat löytyy tästä meidänkin läheltä, mutta olen mieltänyt ne lähinnä kosmetiikka- ja kodintarvikeliikkeiksi. Ja ainakin Penny ja Kaiser’s on myös vielä testaamatta!

  • Reply Liiteri 16.2.2017 at 12:04

    Syy siihen miksi se Lidlin lyhyt kassa ei Suomessa toiminut on muovipussi. Jos ostokset pakkaa laatikkoon kuten minä aina ennen Lidlissä tein niin homma toimii. Kassalla vaan laatikko kärryyn ja lappaminen suoraan laatikkoon. Saksassa tosin hausfrau-kulttuuri on harjaannuttanut naiset tehokkaisiin ostoksiin.

    • Reply valkkis 16.2.2017 at 21:08

      Usein noita laatikoita täällä näkeekin. Ja muutenkin paljon innovatiivisia ostostenkantamismenetelmiä kuin tavallinen muovikassi.

  • Reply Mari Sveitsistä 3.3.2017 at 12:12

    Piti tulla kommentoimaan tätä ruokakauppa hommaa, kun olen itse ”ostos-turisti”. Käyn siis kerran kahdessa viikossa Saksassa Edekassa ostoksilla täältä Sveitsin puolelta. Samat ostokset maksaa täällä Sveitsin puolella kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän…Edeka vastaa tasolta Sveitsin Cooppia, mutta ei mielestäni yllä Stockan Delin tasolle. Täälläkin on myös Aldi ja Lidl, mutta ne on kyllä paljon kalliimpia kuin Saksassa. Esim litra maitoa 1,20€, 500g jauhelihaa 7€ ja 500g kanan rintafilettä 9€. Doven suihkusaippua 3€. Täällä on törkeen kallista! Saksan eteläraja on viikonloppuisin ihan täynnä Sveitsiläisiä turisteja, jotka tulevat ostamaan hyllyt tyhjiksi. Lauantaisin ei kannata edes yrittää Kauflandiin kun ei saa autoa parkkiin ja hyllyt ovat tyhjiä iltapäivään mennessä…Tämä on siis meininki Saksan Waldshutissa tai Laufenburgissa.

    • Reply Valkkis / https://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 5.3.2017 at 22:36

      Mielenkiintoista! Aikamoista kyllä, miten voi olla non kovia eroja hinnoissa. No, onhan tuota rajashoppailua muuallakin toki. Mikähän on tilanne Saksan muiden naapureiden kanssa?

    Leave a Reply