Aamu valkeni kuten lomalla kuuluukin: ei mitään aavistusta viikonpäivästä. Sen verran olen kuitenkin kartalla, että tiedän, kuinka paljon aikaa on meidän muuttoon. Siihen on nyt viikko. Ja viikossa pitäisi saada aikasta paljon asioita tehdyksi. Tässä maistiainen yhdestä päivästä  ja tästä tämä tahti varmastikin vain kiihtyy kohti h-hetkeä.

Päivälle oli ohjelmassa useampikin remonttiin liittyvä asia. Jos joku on joskus miettinyt miten tällaisen remontin tekeminen tai organisointi tapahtuu lasten ollessa yhtälailla kesälomalla eli kotona, voin jakaa teille tiedon, että rimaa hipoen. Mutta yli mennään kuitenkin!

Torikauppoja ja aamukävely laattakauppaan

Väliaikaisessa kodissamme, 48m2 kaksiossa on ollut iso Ikean Kallax-hylly sekä tavarasyöppönä että tilanjakajana. Tälle ei kuitenkaan ole tarvetta enää uudessa kodissa, joten laitoin sen myyntiin tori.fi. Sain hyllyn eteenpäin heti kun poistin ilmoituksesta maininnan ”4.krs, ei mahdu hissiin”. Mies ihmetteli miksi ihmeessä olin alunperinkään laittanut tuon tiedon. Hylly noudettiin sovitusti ja lähdin lasten kanssa aamu-ulkoilulle, mies jäi kotiin tekemään töitä.

Remppahommissa ulkoilu voi hyvin tarkoittaa kävelyä läheiseen kaakelikauppaan. Tarkoituksena oli löytää uusi vaihtoehto keittiön välitilaan. Meidän ensimmäisen valittu laatta paljastui sen verran ongelmalliseksi, että tuntui helpommalta vaihtaa koko setti. Jälkikasvu on sen verran suivaantunut jatkuviin vierailuihin remonttiliikkeissä, että ovat nimenneet yhdenkin näistä jo saakelikeskukseksi.

Noin 10 minuutin kävelymatkan aikana kuopus ehti ilmoittaa että hänellä on nälkä (juuri oltiin syöty aamiainen), kylmä (ulkona yli +20c ja aurinkoista), ettei hän jaksa kävellä (kävellyt noin 80m siihen mennessä) ja että hän haluaa syliin (en kanna 5-vuotiasta kuin pakottavassa tilanteessa). Näin hilpeissä tunnelmissa päästiin katsomaan uutta laattavaihtoehtoa keittiön välitilaan, mutta sopivaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan harmittavasti löytynyt ABL-laattojen valikoimasta.

Paluukävely meni jouhevammin ja ihailtiin aikaamme vanhaa kivisiltaa 1890-luvulta…. eikun siis vallattiin sillä oleva Pokémon go -gymi ja jatkettiin pikaisesti matkaa.

Keittiön välitila – pieni mutta pirullinen

Sitten otettiin auto alle ja mentiin Värisilmään. Saatiin myyjä apuun mutta sopivaa ratkaisua ei täältäkään löytynyt, vaikka kurkittiin jo muitakin ratkaisuja kuin pelkkiä laattoja. Värisilmän pokemonit napattuamme otettiin nopea kurvaus vielä viereisen Netraudan kautta. Sieltä löytyi laatta, joka näytti kuuluvan Laattapisteen valikoimaan. Olisin halunnut siitä mattaversion, joten päätin hurauttaa seuraavaksi suoraan heidän myymäläänsä.

Keittiön välitilan kanssa on tullut lähinnä vastoinkäymisiä, ja sama linja toki jatkui nytkin. Valitsemastasi laatasta oli saatavilla useampaa eri värisävyä, jokaista sekä kiiltävänä että mattana. Itsellä oli kiikarissa nimenomaan matta sävy, mutta se vaaleanharmaa väri, jonka olin valinnut oli luonnollisesti ainoa, josta tätä mattaversiota ei ollut saatavilla.

Nappasin silti mukaani kiiltävän laatan mallipalan, nappasin kännykästä piirrettyjä katsovat lapset liikkeen aulasta mukaan ja kurvasin remppakämpälle. Matkalla pikapiipahdus postissa, jonne olin tilannut tytölle syksyksi ulkohaalarin.

Remppakohteessa mallasin uutta laattaa välitilaan ja eihän se sama ollut kuin alkuperäinen, mutta tarpeeksi kiva kuitenkin. Myyty.

Muutama lisätwisti keittiössä

Putkimies huomautti, ettei keittiön altaan asennus onnistunut, epäili vääriä osia. No niinhän ne näyttivät olevan, Stalan allas mutta Blancon putket. Jännä juttu että eivät sovi yhteen. Soitin keittiöasentajalle ja selvitin, kenen hommiin kuuluu nyt reklamoida väärät osat. Hän hoitaa kuulemma, hyvä niin. Muita keittiöstä edelleen uupuvia asioita ovat astianpesukone, vetimien asennus ja muutama sokkeli.

Samalla kun remppakämpällä käy, on aina pakko kiertää joka huone kameran kanssa, jotta kaikki vaiheet ja muutokset jäisivät talteen. Nyt kerkesin nopsasti ihastella valmistuvaa kylpyhuonetta, ai hitsit kun oon tyytyväinen tuohon suihkukulmaukseen! Tuota isoa (60cm x 60cm) tummaa laattaa jännitin, miten hyvin se lopulta sopii  mutta omaan silmään ainakin osuu just eikä melkein.

Koko aamupäivän lapsille useasti luvattu kirjastokäynti oli pakko hoitaa tässä kohtaa ja palauttaa aiemmat jo myöhässä olevat, tietysti osin lukemattomat kirjat. Kasa uusia tilalle, toivottavasti ne löytyvät vielä kuukauden kuluttua.

Nälkäiset lapset piti ruokkia kotona, jossa ei juurikaan ollut mitään lounaaksi sanottavaa mutta sain kuitenkin vatsat täytettyä. Lounaan jälkeen ei enää tarvinnut raahata lapsia sinne saakelikeskukseen  vaan heillä alkoi pyöriä päiväleffa ja minä kurvasin uudemman kerran laattaostoksille.

Sain tsekattua myyjän kanssa oikean laatan, oikean määrän, yhteensopivan sauma-aineen ja vielä mätsäävän silikonin. Maksun hetkellä tajusin, että kirjastoreissun jäljiltä lompakkoni oli lainakirjojen kanssa samassa kassissa – ja kassi kotona!

Onneksi maksu onnistui suoraan laskun perusteella verkkopankissa kännykällä eikä sitä avainlukulistaakaan enää tarvitse, joten sain välitilan tarvikkeet heti mukaan.

Pakettiauto vuokralle ja iltahommiin

Ajoin suorinta tietä kotiin, josta startattiin samantien koko perheen voimin hakemaan vuokrattua pakettiautoa. Koska on kuun vaihde, kaikki autot olivat kiven alla ja hinnat nousseet, mutta vapaa paku löytyi Otaniemestä. Tarkoituksena oli hakea Baukkarista viimeiset puuttuvat terassilaudat ja samalla tyhjentää remppakodin pihalle kasvanut roskaläjä Sorttiin. Espoon puolella jo ollessa terassilaudat haettiin Länsiväylän varresta ja kerrankin kävi tuuri: saatiin nostettua laudat siisteissä neljän pinkoissa lähes suoraan lavalta autoon.

72 lautaa kyydissä ajettiin remppakämpälle ja otettiin alkulämmöt kantamalla lautapinkat talon vierustalla odottamaan seuraavaa terassintekopäivää.

Sortti-asemalle vietävä remonttijätekasa oli saanut kasvattaa kokoaan useamman viikon ja oli jo korkea aika hankkiutua siitä eroon. Joten paku täyteen, kamat kyytiin, ajo Konalaan, jätteiden lajittelu omiin laareihinsa.

Samalla kun heittelin vanhoja eristevillalevyjä lavalle, juttelin keittiöasentajan kanssa integroitujen jääkaapin ja pakastimen ovista. Siinä oli käynyt pieni suunnitteluvirhe, jota en osannut ottaa huomioon (eikä kukaan huomauttanutkaan ennen kuin asentaja nyt). Avatessa kylmäkaapin ovea avautuisi myös niiden yläpuolella oleva kaappi, koska ovi on yksi iso yhteinen levy.

Pienen mietinnän jälkeen totesin, ettei se näin voi mennä, joten korjataan ovet. Taas luvassa siis pieni lisäkustannus ja -viivästys keittiön valmistumiseen. Huoh.

Takaisin remppakämpälle mentiin Mäkkärin autokaistan kautta, ravitseva koko perheen illallinen pihalla remonttilaatikoilla istuen ja sitten heti perään seuraava jätekuorma kyytiin. Saatiin kaikki tarvittava mahtumaan pakuun, joten koko läjään riitti tällä kertaa kaksi kierrosta Sorttiin.

Jos meillä olisi tullut Pelican-varaston avaimet mukaan, oltaisiin voitu helpottaa ensi viikon muuttoprojektia tuomalla jo jotain laatikoita edellisten lisäksi vintille. Sortti ja varasto ovat nimittäin ihan vierrekkäin. Mutta ei ollut avaimia, eikä kovin paljon puhtiakaan. Aikuisilla ainakaan, lapsista nyt puhumattakaan. Ilta oli kuitenkin edennyt jo pitkälle.

Onneksi on loma, niin voi joustaa nukkuma-ajoista paremmalla omallatunnolla. Huomenna jatkuu.

***

Blogini uusimmat jutut näet aina helposti Facebookissa, lisää kuvia ja reaaliaikaisempia stooreja Instagramissa, ja voit seurata minua myös Bloglovinissa ja Blogit.fi:ssä