Matkablogeissa näkee aina silloin tällöin listauksia Unescon maailmanperintökohteista. Itsekin olen kirjoittanut listaa jo käydyistä kohteista ja ainakin mielessäni miettinyt niitä maailmanperintökohteita, joissa haluaisin ehdottomasti käydä. Miettiessäni niitä Unescon kohteita, joissa olen käynyt, huomasin, että omalle käytyjen kohteiden listalleni on tullut muutama uusi kohde. Niinpä päätin päivittää listani ajantasalle. Aikaisemmin olen kirjoittanut postauksen, johon olen koonnut seuraavat 13 kohdetta, joissa olen vieraillut.
- Tunisia – Soussen medina
- Kypros, Pafoksen kaupunki
- Kreikka – Rodoksen keskiaikainen kaupunki
- Espanja – Barcelonassa Antoni Gaudin työt (paitsi Colònia Güellin kirkko). Espanjan kohteista olen käynyt myös Barcelonassa sijaitsevassa Sant Paun sairaalassa.
- Ranska – Seinen jokivarsi ja Versaillesin palatsi
- Italia – Dolomiitit ja Rooman historiallinen keskusta
- Latvia – Riian historiallinen keskusta
- Viro – Tallinnan vanha kaupunki
- Ruotsi – Skogskyrkogården
- Suomi – Suomenlinna
Vaikka tykkään ”keräillä” Unescon maailmanperintökohteita en minä silti mitenkään erityisesti suunnittele matkojani niiden mukaan. Joskus vasta itse matkakohteessa havahtuu tarkistamaan onko lähistöllä mitään Unesco kohdetta ja jos on ja se tuntuu mielenkiintoiselta, niin käytettävissä olevan ajan puitteissa voin mennä tutustumaan kohteeseen. Joissakin kohteissa olen käynyt vähän huomaamattanikin. Esimerkkinä tästä vaikkapa Vatikaani.
Vatikaani, Italia 2014
Vierailin Roomassa vuonna 2014 ja Rooman vierailuun kannattaa yhdistää vierailu myös Vatikaanivaltiossa, joka on maailman pienin itsenäinen valtio. Sen pinta-ala on 44 hehtaaria ja väkiluku alle tuhat ihmistä. Rooma liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon ensimmäisen kerran vuonna 1980 ja laajennettiin vuonna 1990 Pyhän istuimen ekstraterritoriaalisiin kiinteistöihin ja Pyhän Paavin basilikaan. Näin oli Vatikaani liitety Unescon maailmanperintöluetteloon.
Vegueta, Las Palmas Espanja 2013 ja 2014
Olen käynyt Gran Canarialla Las Palmasissa kaksi kertaa ja vasta hiljattain tajusin, että Las Palmasin vanhakaupunki Vegueta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vegueta on Las Palmasin vanhin osa ja se tunnetaan kauniista, siirtomaa-aikaisesta arkkitetuuristaan. Unescon maailmanperintölistalle Vegueta pääsi vuonna 1990 juurikin historiallisen arkkitehtuurinsa ansiosta.
Nizza, Ranska 2016
Vuoden 2016 syyskuussa tieni vei Ranskan Rivieralle, kuvankauniiseen Nizzaan ja sen rantabulevardille Promenade des Anglaisille. Joskus käy niin, että jokin Unescon maailmanperintöluetteloon päätynyt kohde on päätynyt sinne sen jälkeen, kun olet jo vieraillut kohteessa. Näin on käynyt minulle Nizzan kohdalla. Kun vuonna 2016 astelin Nizzan katuja, kujeskelin rantabulevardilla ja ihastelin paikan kauneutta, ei se silloin vielä kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. Nizza pääsi Unescon listalle vuonna 2021.
Tämä herätti minussa sen kysymyksen, että voinko minä liittää Nizzan käytyjen Unesco kohteitteni listalle, jos se ei ole kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon silloin, kun olen siellä vieraillut. Eihän tähän mitään sääntöä ole olemassa ja toisaalta ne Nizzan ominaisuudet, joilla se on valittu Unescon listalle, ovat olleet olemassa jo vierailuni aikoihin joten mainittakoon Nizza tässä käytyjen Unesco kohteitteni listalla.
Nizzassa ilmasto on leuto ympäri vuoden ja se tekee siitä suositun talvilomakaupungin. Tämä Alppien juurella nököttävä kaunis merenrantakaupunki on vuosisatojen ajan vetänyt puoleensa niin sanottuja talvipakolaisia eli ihmisiä, jotka haluavat viettää talvikuukaudet lämpimässä, leudosta ilmastosta nauttien. Nizza on tullut tunnetuksi erityisesti ylemmän luokan, vanhojen aatelissukujen ja julkisuuden henkilöiden suosimana talvilomakohteena, jonne tullaan kaikkialta Euroopasta. Tämä tekee Nizzasta myös hyvin kosmopoliittisen kaupungin.
Turkki, Göremen kansallispuisto ja Kappadokian kalliot 2018
Göremen kansallispuisto on luonnonsuojelualue Nevşehirin maakunnassa Turkin keskiosassa. Unescon maailmanperintöluetteloon alue on merkitty yhdessä Kappadokian kallioiden kanssa vuonna 1985. Göremen kansallispuisto ja Kappadokian kalliot sijaitsevat upeassa maisemassa, joka on kokonaan eroosion muokkaama. Aikanaan alue syntyi tulivuoren purkauksista, mikä tekee alueesta ainutlaatuisen. Alue muodustuu kallioon kaiverretuista asunnoista, pyhäköistä ja kokonaisista maanalaisista kaupungeista.
Näihin ainutlaatuisiin maisemiin tieni vei vuonna 2018. Matka oli täynnä upeita maisemia. Aikanaan tulivuoren purkauksista syntyneitä vuorenhuippuja, ”keijupiippuja”, laaksoja, kyliä ja kaupunkeja, joissa ihmiset asuivat kallioihin hakatuissa asunnoissa. Kappadokiassa maisema on vertaansa vailla.
Vuosi 2019 oli mukava matkailuvuosi. Onneksi silloin en tiennyt, että matkailuun olisi tulossa muutaman vuoden tauko johtuen kansainvälisestä pandemiasta, joka pysäytti maailman ja asetti matkailulle haasteita vielä pandemian laannuttuakin. Vuoden 2019 matkoilla käytyjen Unesco kohteitteni listalle päätyi muutama erittäin hieno kohde.
Amalfin rannikko, Italia 2019
Amalfin rannikko Italiassa on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon joulukuusta 1997 alkaen. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä alue on heittämällä yksi maailman kauneimmista paikoista. Näin uskallan väittää jopa tällä melko vaatimattomalla matkustuskokemuksellani.
Amalfin rannikon ainutlaatuinen kauneus ja luonnon monimuotoisuus ovat syynä myös siihen, että paikka on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon. Alue on suurelta osin merestä kohoavaa kalliota, jonka rinteille alueen asukkaat ovat esihistoriallisista ajoista alkaen sopeuttaneet asuntonsa, viljelyksensä, toimeentulonsa.
Tämä alue maailmassa on paikka, jonne matkustaisin milloin tahansa uudelleen ja vaikka kuinka useaan eri kertaan.
Pompeji, Italia 2019
Tuolla vuoden 2019 Italian matkalla käytyjen Unesco kohteitteni lista kasvoi useammalla eri kohteella. Amalfin rannikon lisäksi listalleni päätyi Pompeji. Unescon maailmanperintöluetteloon Pompeji on listattu vuonna 1997 yhdessä Herculaneumin ja Torre Annunziatan arkeologisten alueiden kanssa. Näistä olen käynyt siis ainoastaan Pompejissa.
Kun Vesuvius purkautui vuonna 79, se hautasi alleen Pompejin, joka hautautui paksuun vulkaaniseen tuhkaan. Kaupunkia on kaivettu esiin 1700 -luvun puolivälistä alkaen. Pompeji säilyi Vesuviuksen purkautumisen aiheuttamista tuhoista huolimatta uskomattoman alkuperäisenä tarjoten tämän päivän ihmisille täydellisen kuvan muinaisesta roomalaisesta kaupungista.
Napolin historiallinen keskusta, Italia 2019
Kun lomailin Amalfinrannikolla vuonna 2019 vietin yhden päivän seikkaillen Napolissa. Myöhemmin mm. tässä blogissa kuvasin päivää sanoilla ”Minä ja Napoli, ei rakkautta ensisilmäyksellä”. Eikä se todentotta ollut. No nyt on aikaa kulunut ja aika kultaa muistot. Vaikka päiväni Napolissa oli lähinnä selviytymistarina paahtavassa kuumuudessa sokkeloisille kujille eksymisestä, on muisto Napolista silti positiivinen. Lähtisin uudelleen milloin tahansa.
Napoli on suuri satamakaupunki, jonka historia on yhtä värikäs kuin kaupunki itse. Sen juuret ulottuvat sen perustamiseen 800 -luvulla eaa. Myöhemmin se perustettiin uudelleen Neapoliksi vuonna 470 eaa. Napoli on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja, joka on ajan saatossa pystynyt säilyttämään kaupunkirakenteessaan elementtejä sen vaiherikkaasta historiasta. Napoli huokuu historiaa ja omaleimaista tunnelmaa. Unescon maailmanperintöluetteloon se on kuulunut vuodesta 1995.
Teiden kansallispuisto, Teneriffa, Espanja 2019
Vuoden 2019 marras-joulukuun vaihteessa lähdin lomailemaan Kanariansaarille, Teneriffalle. Pari Unesco kohdetta tuli tälläkin reissulla bongattua. Mainittakoon niistä ensimmäisenä Teiden kansallispuisto. Ostin matkanjärjestäjältä valmiin retken, hyppäsin hotellin edustalla bussiin ja niin alkoi jo toinen tulivuoren valloitus vuodelle 2019.
Teide on Espanjan maaperän korkein huippu kohoten 3718 metrin korkeuteen. Lyhyesti sanottuna, Unescon maailmanperintöluettelon kriteereistä vapaasti suomennettuna Teide on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007 ja se edustaa rikasta ja monipuolista kokoelmaa vulkaanisia piirteitä upeassa maisemassa.
Olihan Teiden kansallispuisto toki upea. Kun aikaisemmin tuona vuonna 2019 kiipesin Italiassa Vesuviukselle ja meinasin paahtua kuumuuteen, niin Teidellä tunnelma oli päinvastainen. Ilma oli niin ohutta, että ajoittain tuli huono olo ja sen lisäksi siellä oli niin kylmä, että meinasin paleltua. En siis ihan kauheasti nauttinut olostani Teiden huipulla (tai siinä korkeudessa mihin hissillä on mahdollisuus nousta) ja lähdinkin aika nopeasti alas, mutta tulipa valloitettua jo toinen tulivuori vuodelle 2019.
Garajonayn kansallispuisto, La Gomera, Espanja 2019
Laurisilvametsä, joka kasvaa keskellä La Gomeran saarta Kanariansaarten saariryhmässä Espanjassa, on ainutlaatuinen, rehevä luonnonalue. Oppaamme kutsui metsää ”Peikkometsäksi” ja kieltämättä usvaisena päivänä tuo metsä antoi hiukan sen kaltaisen kuvan, että rehevän kasvillisuuden seassa tai polun ylle kaartuvien puiden oksilla olisi voinut nähdä keijun tai metsänpeikon hahmon.
Garajonayn kansallispuisto sisältää hyvin säilyneen esimerkin Laurisilvasta ja liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1986.
Silbo Gomero, vihellyskieli La Gomera, Espanja
La Gomeran maiseman muodostavat jylhät vuoristoiset maisemat, rotkot ja ikivanhat aarniometsät. Tästä johtuen entisinä aikoina liikkuminen La Gomeran saarella on ollut haastavaa. Ei siellä lähdetty vain käymään naapurikylässä jollain pikkuasialla, vuoristomaisemassa liikkuminen vei aikaa.
Entisajan ihmiset olivat kekseliäitä. Koska viestin kulkeminen oli aikakausi ja saaren maasto huomioonottaen hidasta, syntyi saarelle oma kieli, vihellyskieli Silbo Gomero. Saaren asukkaat viestivät toisillee viheltämällä. Mitään kovin hentoista vihellystä ei kieli tokikaan ole, vaan kunnon vislaus, joka kuului hyvinkin kauas. Historiankirjojen mukaan paikallisten tiedetään viestineen toisilleen viheltämällä jo 1400 -luvulla.
Nykypäivänä saarella on kattava tieverkosto ja siellä toimivat samat älylaitteet kuin muuallakin maailmassa. Enää ei siis tarvitse viestiä vislaamalla. Niin merkittävä Silbo Gomeron vihellyskieli kuitenkin saarella on, että vielä tänä päivänäkin se on kouluissa pakollinen oppiaine. Myös Unesco on huomioinut kielen merkityksen listaamalla sen maailmanperintökohteeksi vuonna 2009. Unescon mukaan Silbo Gomero on ainutlaatuinen kommunikaatiokieli maailmassa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
Alla pieni videonpätkä siitä miltä Silbo Gomero kuulostaa.
Jos nyt oikein laskin ja olen muistanut kaikki kohteet, joissa olen vieraillut, on omalla käydyt Unescon maailmanperintökohteet -listallani nyt 22 kohdetta. Edelleenkin kannan huonoa omaatuntoa siitä, että Suomen Unesco kohteissa olen vieraillut harvakseltaan. Pyrin jälleen kerran korjaamaan asian.
Seuraa blogia: Facebookissa ja Instagramissa
18 Comments
Kiva kuulla sinustakin! Hienoja kuvia ja upeita unesco alueita. Tätä lukiessa pohdin, että jossain vaiheessa pidin unescoalueista listaa. Nyt esim Japanin matkalla näin niin monta Unescokohdetta, että sekosin jo laskuista!
Kiitos kommentistasi. Voi Japanissa varmasti Unesco kohteita tuli bongattua. Ehkä joskus listaat ne postaukseen. 🙂
Olin juuri kuumailmapallolennolla Phoenixissa, Arizonassa. Lentäjämme sanoi, että Phoenixissä noustaan ilmaan maailman toiseksi eniten, ykkönen on Kappadokia.
Täytyy sanoa, että nuo kuumailmapallot olivat kyllä upea näky. Ja itsehän en siis edes lennolla ollut, vaan otimme parin retkiseurueeseen kuuluvan kanssa taksin aamuvarhaisella ja pyysimme päästä parhaimmille näköalapaikoille katselemaan kuumailmapalloja. En minä sitä sano ettäkö se olisi voittanut itse kuumailmapallolennon, mutta upea kokemus sekin oli. 🙂
Kiitos kommentistasi.
Tämä tosiaan on loputon keräilykohde. Olimme pääsiäisenä Krakovassa ja vierailimme Wieliczkan suolakaivoksessa, jossa tuli ilmi 12 ensimmäistä maailmanperintökohdetta. Jo pelkästään niissä käyminen olisi aikalailla mahdoton urakka, sillä muutama niin hankalasti saavutettava paikka oli mukana. Iso suositus Suomen kohteille, niissä tosiaan kannattaa pyrkiä käymään.
Tämä Unesco kohteiden bongailu on mukavaa niin kauan kun se pysyy rentona. Joissakin paikoissa tosiaan on niin paljon Unesco kohteita, että kaikissa käyminen kävisi jo työstä, ei lomasta 😀 Ja sekin, että joskus ovat hankalan matkan päässä.
Täytyy ihan oikeasti kesällä ottaa nuo Suomi kohteet listalle. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Tässä näkee, kuinka vanhoja kuvia voi hienosti hyödyntää, varsinkin kun ovat näin hyviä. Ja nautin lukea sujuvakielistä kerrontaasi. Itse olen matkustanut niin vähän, että en ole laskenut Unesco-kohteitani. Pitäisikin ottaa aikaa ja selvittää asia, koska varmaan niitä kuitenkin on tullut. Nyt on kovasti alkanut kiinnostaa tuo Amalfin ranta!
Kiitos paljon, mukava kuulla positiivista palautetta!
Ja totta, tämä on loistava tapa käyttää vanhoja kuvia, niitä kun muutama tuolta koneen kätköistä löytyy 😀 Toki näistäkin kuvista on varmasti osa ollut esillä muissakin teksteissäni.
Unesco kohteita on mukava seurata, että missä on tullut käytyä. Silloin kun itse aloitin pitämään näistä jonkinlaista lukua, olin hämmästynyt miten monta kohdetta listalleni oli päätynyt vähän kuin huomaamatta.
Ja mitä tulee Amalfin rannikkoon, niin voin vain suositella lämpimästi! Aikaa sinne kannattaa varata, sillä nähtävää on paljon ja liikkuminen siellä kaoottisessa liikenteessä ottaa aikaa, vaikka välimatkat eivät sinänsä pitkiä siellä olekaan. 🙂
Unescon maailman perintökohteet on kyllä yleensä aina mielenkiintoisia mutta en ole jostain syystä alkanut niitä keräilemään (vaikka vähän kaikkea muuta keräilenkin). Niitä on niin paljon, että olisi kyllä ihan mahdottomuus nähdä ne kaikki. Suomen kohteet kyllä haluan nähdä ja aika monta on jo nähtynäkin. Ja aika monta samaakin on mitä sinulla.
Totta, Unesco kohteita on niin mielettömän paljon ja osa niin vaikeasti saavutettaviakin, että ainakaan minä en koskaan tule niitä kaikkia näkemään. Mutta kiva näitä on ynnätä yhteen missä kaikkialla on tullut käytyä. Kiitos kommentistasi! 🙂
Upea keräilykohde 🙂 Suomenlinna on itselläni ykkönen näistä kaikista. Joka kesä käydään siellä. Tosin myös kekrijuhlissa syksyllä sekä talvella. Ollaan haettu sieltä asuntoakin.
https://villananna.vaikuttajamedia.fi
Suomenlinnassa olen käynyt vain kerran ja ihastuin kyllä todella. Jos kesäreissu Helsinkiin vie, niin ehdottomasti Suomenlinna kuuluu vierailukohteisiin. Kiitos kommentistasi! 🙂
Tämä oli mielenkiintoista luettavaa! 🙂 En itse unescon kohteita kerää, mutta aina on mukava havahtua kun sellaisessa kohteessa on. Pitäisi joskus jopa vilkaista sitä listaa! 😀 mutta yllättävän monessa sitä on tullut käytyä ja pitäisi joskus jopa katsoa missä kaikissa on tullut käytyä. Kiitos siis tästä inspiraatiosta, musta Unescon kohteissa on usein sitä jotakin omaperäisyyttä! 🙂
Itse tykkään listata ylös kaikkea mahdollista, siksipä varmaan näistä käydyistä Unesco kohteistakin tykkään tehdä postauksia. Ja totta, Unesco kohteet ovat monesti omaleimaisia kohteita. Ei muuta kuin tekemään listaa ja kirjoittamaan postausta missä kaikissa kohteissa olet käynyt. 🙂
Unescon maailmanperintökohdestatus on kyllä jonkinlainen tae siitä, että kohteessa kannattaa vierailla. Me emme varsinaisesti suunnittele matkojamme näiden maailmanperintökohteiden ympärille, mutta tapaamme kyllä tsekata, että osuuko niitä kohtuuetäisyydelle reitin varrelle ja silloin yritämme niissä poiketa. Ihan tarkkaa listaakaan en ehkä ole pystynyt enää pitämään, kun aloitin listojen ruksaamisen vasta aika myöhään matkailu-urallani, mutta kyllä niitä jo yli 200 on. Mutta kaukana siitä, että ne loppuisivat, sillä eikös niitä nykyisin ole jo pitkälti yli 1000!
Huikea määrä sinulla Unesco-kohteita koossa! Mutta joo tosiaan, eivät varmasti kesken lopu 😀 Itsellänikin juuri se ajatus, että niissä käyn, jotka reitin varrelle sopivasti osuu, mutta en sen kummemmin ala reissujani suunnitella Unesco paikkojen mukaan 🙂
30. Jotkut on niin kuin Struven ketju tai Sammallahdenmäki. Toisissa taas on ihan aidosti nähtävää. Vihellyskieli ei ole kyllä minun suosikkini.
Vihellyskieli on kyllä erikoinen ja yllättävän kova ääni 😀 Kiitos kommentistasi!