Vaikka Suomessa ollaan viime viikot oltu takatalven kourissa, uskallan silti haaveilla tulevasta kesästä ja uusista seikkailuista, joita toivon mukaan on luvassa paljon. Ennen uusia seikkailuja käänsin katseeni viime kesään ja kaivoin kuva-albumien kätköistä kuvat eräästä elokuun  päivästä, jolloin suuntasimme tyttärieni sekä ystäväni kanssa pienelle road tripille lähimatkailun merkeissä. Ehkäpä joku bongaa tästä itselleen kivan käyntikohteen tulevana kesänä.

Esittelen tässä yhden road trippimme kohteen, joka mielestäni ansaitsee tulla nähdyksi. En tarkalleen ottaen edes muista miten itse löysin paikan. Kai minä googlettelin netissä mitä nähtävää on Virroilla, sillä sinne aioimme suunnistaa tuona aurinkoisena elokuun päivänä, kun kaipasimme jotain kivaa tekemistä. Joskus minulla on tapana vähän summanmutikassa valita kartalta kylä tai kaupunki ja sitten lähteä etsimään mitä sieltä löytyy.

Kotikaupungistani Lapualta Virroille vie legendraarinen kantatie 66, josta jo Raittisen veljekset aikanaan lauloivat. Tuota tietä lähdimme matkaan ja Alavuden ohitettuamme käännyimme kohti Killinkoskea. Killinkoski on kylä Virroilla ja siellä sijaitsee vanha, idyllinen tehdasmiljöö, jonka historia on mielenkiintoinen. Uskoisitko, että täällä on aikanaan valmistettu mm. Suomen ensimmäiset makaronit?

 

 

Killinkosken historia pähkinänkuoressa

Killinkosken tehdasalueen historia vie 1800 -luvun viimeisille vuosikymmenille, jolloin kylään saapui Oulusta kotoisin oleva Petter Gustaf Holm, joka totesi Killinkosken seudun sopivan erinomaisesti teolliseen käyttöön. Eipä aikaakaan, kun Holm pyöräyttää liiketoimintansa käyntiin ja kylässä aloittaa toimintansa Killinkosken ensimmäinen tehdas, Virtain Kehruu- ja kutomatehdas vuonna 1886. Tehtaasta tuli alueelle merkittävä työllistäjä ja sen ensimmäiset vuodet olivat menestyksekkäitä. Tehtaan omistaja P.G.Holm kuitenkin sairastuu vakavasti ja tehdas ajautuu lopulta konkurssiin jatkaen kuitenkin toimintaansa uusien omistajien myötä.

Holm toipuu sairaudestaan ja perustaa alueelle Suomen ensimmäisen makaronitehtaan. Joitakin vuosia Killinkoskella valmistuvat makaronit hyvällä menestyksellä, mutta lopulta Helsingissä aloittanut Karl Fazerin perustama makaronitehdas syö pienen Killinkosken tehtaan markkinaosuuden ja niin Killinkosken makaronitehdas lopetetaan kannattamattomana.

Yritteliäs ja idearikas Holm ei lannistu, vaan matkustaa Göteborgiin tutustumaan nauhatehtaaseen ja pian pienessä Killinkosken kylässä aloittaa P.G.Holmin kolmas yritys, nauhatehdas. Holmin sairaus kuitenkin uusiutuu ja niinpä hän pestaa nauhatehtaan johtoon vaimonsa sisaren Edith Rönnqvistin, joka lienee Suomen ensimmäisiä naisjohtajia. Rönnqvistin rinnalla tehdasta johtaa Carl Neu, jonka ansiosta tehtaan tuottamien nauhojen laatu paranee ja tehdas menestyy. Rönnqvist ja Neu menivät aikanaan myös naimisiin.

Holmin ensin perustamasta tehtaasta, kehruutehtaasta, on uusien omistajien käsissä tullut kannattava ja se muuttuu myöhemmin massatehtaaksi. Tehdas on alueen merkittävä työllistäjä ja sen myötä Virtain väkiluku kasvaa ja  koko Virtain kylä nykyaikaistuu. Jossain vaiheessa tehtaan omistus vaihtui jälleen ja se millä tavalla tehtaan osakkeet tällä kertaa vaihtoivat omistajaa on jopa vähän surkuhupaisa tarina. Tehtaan omistaja oli lomamatkalla Lontoossa ja päätyi pelaamaan uhkapeliä, jossa hän laittoi panokseksi tehtaansa osakkeet. Kuinka ollakaan hän hävisi pelin ja tehtaan omistus siirtyi ranskalaiselle saippuatehtailijalle. Massatehdas olisi vaatinut suuria investointeja, jotta sen toiminta olisi pysynyt kannattavana ja niinpä tehtaan toiminta loppui vuonna 1954. Se oli kyläläisille suuri isku.

 

 

Tehdasalue tänä päivänä

Vanhalla tehdasalueella voi miltei kuulla historian lehtien havinan.  Entisaikojen elämisen sykkeen.  Niistä ajoista muistuttaa yhä edelleen toiminnassa oleva Pohjoismaiden suurin nauhatehdas Inka Oy, joka jatkaa P.G.Holmin nauhateollisuuden perinnettä. Lisäksi aluella toimii lukuisia näyttelyitä ja museoita. Me tutustuimme kierroksellamme mm. Suomen kameramuseoon, nauhateollisuusmuseoon ja nostalgiset lelut kokoelmaan sekä taidenäyttelyyn. Alueella on myös kirpputori ja kahvila.

Kierros Killinkosken vanhalla tehdasalueella on jotenkin vaikuttava. Että täällä, pienessä maalaiskylässä, periaatteessa ”keskellä ei mitään” tulee yhtäkkiä vastaan tälläinen kokonaisuus, jossa on näin paljon nähtävää yksien seinien sisäpuolella. En minä sitä sano, että tätä nyt vartavasten kannattaa lähteä katsomaan jostain toiselta puolelta Suomea (vaikka miksi ei), mutta kohtuullisen automatkan päässä Tuurissa sijaitsee mm. Keskisen kyläkauppa ja uskon että alueen suurempia tieosuuksia käytetään, kun ollaan matkalla esim. Powerparkkiin, niin suosittelen poikkeamaan matkalla Killinkoskella. Vanha tehdasalue on loistava pysähdyspaikka jos vain tietää paikan olemassaolon. Minä en tiennyt ennen viime kesää.

 

Seuraa blogia: Facebook / Instagram