* Yhteistyössä Visit Ilmajoki
”Nähdä Ilmajoki ja kuolla” oli päivän slogan, kun joukko bloggaajia kokoontui aurinkoisena lauantaiaamuna Ilkan patsaan luona Ilmajoen keskustassa. Sloganissa voi aistia aavistuksen eteläpohjalaista trossaamista ja tokihan meille pian selvisi, että Ilmajoella on paljon näytettävää muualta tuleville. Päivän aikana luvassa oli sekä yhteistä ohjelmaa, että omavalintaisia paikkoja, jotka olimme valinneet etukäteen meille lähetetystä ohjelmasta.
Ilmajoen musiikkijuhlat tarjoaa oopperaa Kyrönjoen rannassa
Seisomme Kyrönjoen rannassa ja katsomme kun jokirantaan nousee Ilmajoen musiikkijuhlien näyttävät lavasteet. Paikalla joukko ahkeria kyläläisiä on ahertanut aamuvarhaisesta talkoovoimin lavasteiden kimpussa. Eikä kyseessä todellakaan ole mikä tahansa kyläjuhla, jonka lavasteita tässä kasataan. Ilmajoen musiikkijuhlat on Ilmajoen ihme, yli 40 vuotta vanha juhla, vuoden 2017 festivaaliksi valittu tapahtuma, joka vuosien saatossa on tuottanut yhteensä 16 huippuluokan oopperaa. Tänä vuonna lavalla nähdään Mannerheim, jonka nimikkoroolissa loistaa Waltteri Torikka. Jos olet oopperan ystävä, uskon että tämä tapahtuma on elämys jo yksin puitteiltaan. Itse en ole milloinkaan ollut oopperassa, mutta lämpenen ajatukselle alkukesän kauniista illasta tässä miljöössä, kun ooppera raikaa ja takana virtaava Kyrönjoki kantaa sen sävelet läpi koko lähitienoon.
Lue Ilmajoen musiikkijuhlista enemmän tästä.
Ilkan kenttä, jonka alueella musiikkijuhlat on vaikuttanut vuosikymmenestä toiseen, on tämän päivän ihmisille muistutus väkevästä historiasta, joka vie nuijasodan aikakaudelle. Jaakko Ilkka, nuijasodan johtaja ei palannut taistelukentältä voittofanfaarien säestämänä, mutta rahvaan silmissä hän oli sankari. Hän nousi puolustamaan kansaa sen ajan vallanpitäjiä vastaan ja hänen muistolleen on kentän laitaan pystytetty näyttävä kivirakennelma, josta on vaikea sanoa mitä se muistuttaa, mutta sankaria kunnioittaen siitä löytyy selvästi harkittuja pieniä yksityiskohtia.
Samalla alueella on Ilmajoen museo, jonne meillä ei ikävä kyllä aika riittänyt, mutta rakennus on varsin mielenkiintoinen ulkoakin. Luulin sitä ensin kirkoksi ja se onkin rakennettu Ilmajoen vanhan kirkon piirrustusten pohjalta. Kirkko on aikanaan seissyt samalla paikalla kuin museo nyt. Jos mietit miksi rakennus näyttää tutulta, löytyy syy ehkä sen tornista. Se nimittäin on rakennettu Naantalin kirkon tornin mukaan. Sitä tarina ei kerro miksi näin tehtiin.
Ilmajoen musiikkijuhlat nousee Kyrönjoen rantaan talkootyönä.
Kunnianosoitus nuijasodan sankarille.
Museo on rakennettu Ilmajoen vanhan kirkon kaavoilla.
Yli-Lauroselan kaksifooninkinen pohjalaistalo edustaa pohjalaista tyylitajua
Yli-Lauroselan talomuseo on mainio paikka piipahtaa kahvilla ja ihailla samalla perinteistä eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Nykyään museona toimivan pohjalaistalon historia ulottuu aina 1600-luvulle, josta alkaen Lauroselan tilaa on asutettu. Päärakennus on 1800-luvulta. Pihapiirissä on lutti, paja, sauna, puuliiveri, navettarakennukset ja ulkohuussit. Päärakennuksen huoneet on sisustettu ilmajokelaisin esinein ja mukana on myös talon alkuperäistä kalustoa.
Perinteistä vanhaa talonpoikaistunnelmaa pääsee Yli-Lauroselassa aistimaan kesäkuusta elokuun puoliväliin, jolloin museo ja kahvila ovat auki. Toukokuusta syyskuuhun täällä voi järjestää myös perhejuhlia. Kirsikkana kakun päällä löytyy talosta pakopelihuoneet. Pakopeli FindOut on tunnin mittainen aktiviteetti, joka herättää henkiin talon vanhat tarinat. Asiasta enempi täällä.
Yli-Lauroselan komea kaksifooninkinen pohjalaistalo.
Koskenkorva museo – trahteeria, majoitusta, saunomista ja vahvaa historiaa viinatehtaan kainalossa
Vaikka itse olenkin absolutisti, tottakai minua kiinnosti mistä tuo maankuulu viisasten juoma on peräisin ja niin valitsin vierailukohteeksi Koskenkorva museon. Enpä olisi voinut enempää yllättyä siitä mitä kaikkea yhdellä tontilla on tarjolla. Koskenkorva museo vie sinut aikamatkalle alkoholin historian eri vaiheisiin Suomessa aina kotipolton aikakaudesta nykypäivään. Kansallisjuoma valmistuu tehtaassa tien toisella puolella. Museossa toimii kahvila anniskeluoikeuksin sekä matkamuistomyymälä. Koskenkorvan Trahteeri toimii myös erinomaisesti erilaisten juhlien tai kokousten pitopaikkana.
Kun kerran Koskenkorvan alkulähteillä oltiin, tarjottiin meille tottakai maisitiaisia. Itse olin varautunut tyytymään lasilliseen vettä, mutta mitä vielä! Minulle kaadettiin lasiin ehtaa salmiakkikossua. Alkoholittomana. Kyllä, luit oikein. Tehdas on lanseerannut hiljattain alkoholittoman salmiakkikossun, joka sopii nautittavaksi samaan tyyliin kuin terästetty versiokin. Enemmän kuin sellaisenaan nautittuna, uskoisin juoman toimivan mainiosti esimerkiksi leivonnassa, kuorrutuksissa tai erilaisissa jälkiruuissa.
Saunaillan vietto on täällä helppoa kuin heinänteko. Koskenkorvan Trahteerista löytyy neljä saunaa sekä minikylpylä, jossa voi pulahtaa vaikka Gin Tonic-vaahtokylpyyn. Viihdesaunan voit vuokrata kaveriporukalla vaikka lätkämatsin ajaksi, sillä saunassa on tv ja jääkaappi käden ulottuvilla. Pihasaunojen läheisyydessä on vilvoittelua varten palju ja kylmäkaivo. Aitoon kiuassaunaan mahtuu kerralla 30 henkilöä löylyihin. Saunominen tapahtuu siveellisesti sekasaunassa, kun päälle vedetään saunatrikoot, jotka ovat malliltaan samanlaiset kuin painitrikoot. Järvimaisemaa ei täältä löydy, mutta kylpemisen lomassa voi istua pellonlaidalla paljussa ja katsella edessä lainehtivia viljavainioita, joiden sato on kautta aikojen lähtenyt raaka-aineeksi tien toiselle puolelle.
Majoitusta on tarjolla vanhassa vilja-aitassa. Petipaikkoja on tarjolla ryhmille etukäteen varattuna ja Trahteerissa pidettävien tilaisuuksien ja juhlien yhteydessä. Tutustu Koskenkorva museoon ja Trahteerin palveluihin täällä.
Näitä on ilmeisesti tarvittu joskus muinoin viinan valmistuksessa.
Absolutisti kiittää alkoholittomasta kossusta!
Siellä sitä kansallisjuomaa valmistuu.
Saunomisen makuun pääsee neljässä eri saunassa.
Palju on kuulemma myös epävirallinen neukkari. Siellä on pidetty monta hyvää kokousta.
Tässä aitassa haluaisin majoittua.
Ilmajoen Kestikartano – juhlia, majoitusta ja hyvää ruokaa vanhassa lakkitehtaassa
Juhlien järjestäminen Ilmajoella on helppoa, siihen kun tuntuu löytyvän monta historiallista paikkaa. Yksi niistä on Ilmajoen Kestikartano, jossa nautimme erittäin maistuvan lounaan. Lounasta on tarjolla arkisin maanantaista perjantaihin.
Kestikartanon juuret vie 1800-luvun lopulle, jolloin paikka oli ison tilan päärakennus. Vuonna 1920 tila siirtyi Ahon suvulle ja vuosikymmenien ajan paikassa toimi Pohjanmaan lakkitehdas. Vuonna 1935 Aho rakennutti itselleen uuden asuinkartanon, joka nousi samalle tontille lakkitehtaana toimivan päärakennuksen viereen. Tila säilyi Ahon suvulla ja vuonna 1971 Jussi Aho vaimonsa kanssa aloitti ravintolatoiminnan, joka jatkui paikassa vuoteen 1990 saakka.
Ilmajoen Kestikartanon nimellä paikka on tunnettu vuodesta 2009 ja nykyiset yrittäjät Päivi & Miika ovat pyörittäneet Kestikartanossa ravintola- ja majoitustoimintaa vuodesta 2012. Hostelli löytyy vanhasta asuinkartanosta, jonka Aho rakennutti itselleen asuinkartanoksi. Vanha historiallinen kartanomiljöö antaa ainutlaatuiset tilat hostellille. Koko porukka huokailimme ihastuksesta, kun teimme kierroksen upeasti entisöidyssä rakennuksessa ja kauniisti sisustetuissa huoneissa. Tutustu Kestikartanon palveluihin tästä.
Hostelli sijaitsee vanhassa kartanossa tarjoten historiallisen miljöön majoittua.
Jari Mäki West Ranch – pala Amerikkaa keskellä suurta lakeutta
Päivä jatkui vierailulla Jari Mäki Ranchilla. Tänne meille oli järjestetty kyyti vanhalla amerikkalaisella sheriffin autolla. Kun auto kaartaa Jari Mäen tiluksille, on kuin oltaisiin keskellä Texasia. Pihaan johtavan tien varrella hevosaitaukset on tehty valkoisesta lankkuaidasta. Pihapiirissä on Vapaudenpatsas ja Texasilaisia öljypumppuja.
Jari Mäki Oy on amerikkalaisuuteen ja amerikkalaisiin tuotteisiin erikoistunut yritys, jonka päätoimiala keskittyy amerikkalaisten autojen, varaosien ja varusteiden maahantuontiin ja myyntiin sekä huoltokorjaamotoiminta, jossa huoltoa ja korjausta on tarjolla kaikille jenkkiautomerkeille. Laajalta pihamaalta löytyy myös näyttelyhalli, jossa on näytillä niin amerikkalaisten kuin suomalaisten presidenttien edustusautoja. Tunnin kestävä opastettu kierros hallissa maksaa 2 euroa. Erikoisautoja on myös vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin.
Sisällä myymälässä on myynnissä kantrivaatteita, bootseja ja kaikkea mitä nyt vain amerikkalaisuuteen ja Yhdysvaltoihin viittaavaa ihminen voi etsiä. Aidot intiaanien tekemät korut saat mukaasi aitoustodistuksella varustettuna. Asiakaskunta on vakiintunutta ja siihen kuuluu paljon myös julkisuudesta tuttuja henkilöitä ja myymälässä on kokonainen seinä täynnä kuvia kohtaamisista heidän kanssaan. Kehyksissä seinällä on myös edesmenneen suuren taiteilija Kari Tapion Gretsch-merkkinen kitara, joka oli taiteilijan soitin hänen useimmilla keikoillaan.
Kaikki tämä on saanut alkunsa jo Jari Mäen lapsuudesta. Silloin hän seurasi tiiviisti amerikkalaisia elokuvia ja tv-ohjelmia. Ensimmäinen matka Yhdysvaltoihin 1979 oli piste i:n päälle ja lopputuloksen voi nähdä täällä, Koskenkorva Ranchilla, keskellä suurta lakeutta. Tutustu paikkaan tästä.
Elämysten Kyrönjoki
Elämyksiä täynnä oleva päivä Ilmajoella päättyy risteilyyn jokilaivalla Kyrönjoessa. Jokilaiva Jaakko Ilkan kyydissä kuulee miehistöltä mielenkiintoisia tarinoita mm. joen merkityksestä seudun asukkaille. Tarinoita kuunnellessa voi nauttia kahvia, teetä ja maistaa mokkosia, pieniä paikallisia pannukakkuja. Jokilautalla onnistuu tilauksesta erilaiset juhlat, retket ja kokoukset. Risteilylle voi tilata mukaan myös haitarinsoittajan tunnelmaa luomaan.
Kyrönjokea on Ilmajoella osattu hyödyntää muutenkin kuin vain oopperan kauniina näyttämönä ja jokilaivaristeilyillä. Karamellitehdas Namituvasta voi kysellä erilaisia vesiaktiviteetteja kuten pallojuoksua tai flyboard-lentelyä.
Päivä Ilmajoella oli täynnä mielenkiintoista historiaa ja nähtävää. Joka paikkaan ei edes ehditty. Kun kaipaat tekemistä kesäreissulla Etelä-Pohjanmaalla, älä ohita Ilmajokea. Minulla on se etu, että se on lähellä. Voin lähteä uusintareissulle milloin vain!
Seuraa blogia: Facebook / Twitter / Instagram
12 Comments
Ajattelin, ettei Ilmajoki ole tuttu, koska olen hipaissut sen pintaa georetkellä Seinäjoelta. En muista, onko ulkoilualueella nimeä, mutta se on Kyrkösjärven tekoaltaan vieressä. Ilmajoen puolella on huikea luonnon muovaama rykelmä kiviä.
Sitten muistin Koskenkorvan tehtaat ja sitä kautta se, että Ilmajoki oli osa suomalaista keskitysleirijärjestelmää, tosin silloin niitä kutsuttiin työleireiksi tai jotain. Sellaisesta pääsi ”nauttimaan” varsin kevyin perustein, olihan Suomessa irtolaislaki. Toisin sanoen, jos olit vähänkään kuljeskeluun ja laiskotteluun taipuvainen, eikä kiinnostanut Raamattu, niin löysit itsesi pian kutomasta mattoja kangaspuilla. Näin oli Hangossa, mutta Ilmajoella oli oma tehtävänsä leiriverkostossa. Kun Hanko suoritti vaatehuollon ja matot ja vastaavat, Ilmajoen vastuulla oli ruokahuolto. Kuulemma oli niin, että naiset täyttivät kuorkkarin lavan samalla kun mies istui ohjaamossa. Ilmajoen leiri kuitenkin rakensi Koskenkorvan tehtaat, mikä tuotti ikiliikkujan: vangit rakentavat viinatehtaat ja viinatehtaat tuottavat lisää vankeja järjestelmään.
Myöskin Lännentiellä olen ollut kääntymässä. Ihmettelin sitä vähän ja pidin esimerkkinä pohjalaisesta hulluudesta.
Olen monta kertaa kertonutkin, että kumppanini Peetu, jonka suku on Jalasjärveltä, oli Ilkan etäinen jälkeläinen ja sanoi vihaavansa vaistomaisesti Flemingejä. Sitten minä taas, no, minä olen Flemingien serkku. Yksi minun sukulaiseni näki tuon ajan miehen unessaan, kun hän aprikoi omaa sukutaustaansa ja oli kysynyt mieheltä, oliko tämä merirosvo, johon hän oli vastannut kieltävästi. Sitten kun hän näki kuvan Flemingistä, niin hän oitis muisti, että tuo oli se mies, joka hänelle oli tullut uneen.
Alkoholitonta salmaria voisin kokeilla. Minua pidetään absolutistina, mutta en ole. Sanotaanko niin, etten näe alkoholin tuovan lisäarvoa millekään juomalle.
Kiitos kommentista Stacy! 🙂 Ehkä hyvin toimiva tuo vangit Koskenkorva-leirillä systeemi!
Pohjalaisesta hulluudesta on varmasti paljonkin esimerkkejä näillä seuduilla 😀 Ja tuo salmari oli hyvä juttu, vaikka en minä sitä semmosenaan tuon enempää joisi. Mutta varmasti siitä voisi kehitellä monenlaisia variaatioita ruuanlaittoon. 🙂
Olipas mielenkiintoinen päivä ja hyvin erilaisia aktiviteeetteja täynnä.
Gin tonic vaahtokylpy jäi nyt mietityttämään 😂
Ei muuta kuin kylpyyn Koskenkorvalle! 😀 Kiitos kommentistasi! 🙂
Olipa kiva päästä kurkkaamaan teidän päivänne kulkuun. Minun piti valitettavasti jättää Ilmajoen reissu tällä kertaa välistä, vaikka tarjolla olisi ollut kaikkea kiinnostavaa! Tuo alkoholiton salmiakkikossu on mainio uutinen 🙂
Harmi ettet päässyt. Päivä oli oikein onnistunut. Ja alkoholiton salmari mainio juttu! 🙂 Kiitos kommentistasi!
Kyllä on Suomi täynnä vaikka mitä hienoa juttua. Harmi vaan, että ohi kulkiessa ei välttämättä näitä osaa etsiä. Kiitos siis sinulle, että tuot nämä meillekin näkyviksi. Kossumuseoon voisin mennä ilman muuta seuraavalla kerralla, kun ja jos Ilmajoelle eksyn🤩
Sehän se ongelma on monella pienemmällä paikkakunnalla ja miksei suuremmillakin, että vaikka mitä nähtävää ja hienoja juttuja löytyy, mutta suuri yleisö ei niistä tiedä. Siksi tarvitaan meitä matkabloggaajia. 🙂 Tuo kossumuseo oli oikeasti tosi mielenkiintoinen ja upea kokonaisuus kaikkine saunoineen ym. Kiitos kommentistasi!
Tälle reissulle olisin halunnut osallistua!
Monissa maistajaisissa olen ollut kuskina. Ei siinä sitten auta, kun sylkeä jalot juomat pois. Hauskaa, että ovat tehneet alkoholittoman version salmarista.
Tämä oli mukava päivä ja Ilmajoki yllätti mitä kaikkea siellä on.
Tuo, että kieltäytyy jaloista juomista aiheuttaa usein yllättävän paljon hämmennystä, niin juoman tarjoajassa kuin seurueessa. 😀 Onneksi näitä alkoholittomia juomia alkaa jo löytyä ja salmari on kyllä hyvä veto, kuulemma aika paljon hilpeyttäkin herättänyt tultuaan markkinoille. Kiitos kommentistasi!
Ohoh, päädyin ihan uteliaisuuttani avaamaan kirjoituksesi! Iskäni on käynyt Ilmajoella maatalousoppilaistoksen joskus kasikytluvulla. Ei ole tainnut hän mainita, että tuo suomalaisten jalojuoma valmistuu melkoisen lähellä, mahtanut hänellä olla villit opiskelijavuodet Ilmajoella. 😉 Pakko myöntää, etten ole itse Ilmajoella muistaakseni edes vieraillut!
Heh, voi olla että opiskelijabileissä on hyödynnetty paikallisia tuotteita 😉 Kiitos kommentistasi!