Vuoden ensimmäisessä postauksessa ajattelin avata teille hiukan sitä millainen matkailija olen. Tästä päästään luontevasti myös siihen millaisia matkahaaveita olen tehnyt tätä alkanutta vuotta silmällä pitäen. Vaikka tällä hetkellä matkakalenteri ammottaa vielä tyhjyyttään, päässä käy jo armoton surina millaisilla maisemilla tämän vuoden loma-albumit kuvitetaan.
Alkuvuosi on aina hiljainen
Jostain syystä matkailuvuoteni käynnistyy usein vasta keväällä. Niin ihanaa kuin olisikin piristää itseään talven synkimpinä kuukausina matkalla, tulee se vuoden ensimmäinen matka tehtyä usein vasta joskus huhti-toukokuulla. Näin käy todennäköisesti myös tänä vuonna. Kyllähän minä nytkin haaveilin alkuvuoden matkasta. Katselin halpoja lentoja ensin Gdanskiin, sitten Tukholmaan. Eikä ole täysin poissa laskuista etteikö joku tälläinen pieni pyrähdys toteutuisi tässä talvikuukausien aikana. Etenkin kun taskussa polttelee yksi käyttämätön risteilylahjakortti.
Muutama vuosi sitten tein ystävän kanssa tammikuussa matkan talviseen Tukholmaan.
Tahdon kylmästä lämpimään
Ehkä tämä selittää sen miksi ostoskoriin ei tarttunut lentoja tammi-helmikuulle Gdanskiin tai Tukholmaan. Pääsääntöisesti haluan matkustaa sellaisiin kohteisiin joissa on lämmin. Kyllä minä vilpoisempaankin kohteeseen voin matkustaa ihan vain matkustamisen ilosta, mutta ei voi kieltää etteikö moni matkakohde jäisi odottamaan listalle keväisempää ajankohtaa mikäli kohteessa odottaisi toppahousukelit.
Tälle vuodelle olen haaveillut irtiottoa kylmästä lämpimään huhti-toukokuulle. Kohdevaihtoehtona vahvoilla on Tunisia. Se olisi minulle sellainen nostalgiamatka. Tunisiaa on kiittäminen kroonisesta matkakuumeestani. Sinne toteutui ihka ensimmäinen ulkomaanmatkani vuonna 1988. Myös Italia keikkuu tämän vuoden suunnitelmissa. Saapasmaasta käy oikeastaan mikä alue tahansa.
Kylmästä lämpimään on tehty monta ikimuistoista matkaa. Tämä kuva on Kreetalta vuonna 2013.
Rakastan aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja
Yleensä kai ihmiset ovat joko aamu- tai iltavirkkuja, mutta minä olen molempia. Pärjään hyvin 5-6 tunnin yöunilla, mikä mahdollistaa tietenkin sen, että keikun illalla hereillä viimeiseen asti, käveleskelen kaupungilla tai istun tuijottamassa pimeään iltaan hotellin parvekkeella. Ja vastaavasti olen aamulla yleensä ensimmäisten joukossa ihailemassa nousevaa aurinkoa ja siemailemassa aamun ensimmäistä kahvikupillista samalla kun aamu hiljakseen valkenee.
Haaveilen tänä vuonna matkasta, jolla voisin ihailla aamun ensimmäisiä auringonsäteitä aamulenkillä merenrannalla, kun vastaan tulee vain muutama muu aamuvirkku lenkkeilijä. Katsoa kun kalastajat punovat verkkojaan, joku aikainen aamu-uimari kauhoo meren aalloissa ja paikalliset ovat nousseet ahkeroimaan uuteen päivään.
Näin kauniisti nousi aurinko Gran Canarialla vuonna 2013.
Minulla on taipumus päätyä samoihin paikkoihin aina uudelleen
Tämän vuoksi olisin varsin kehno maabongari. Käytyjä maita minulla ei ole taskussa huimia määriä, koska olen usein tehnyt lomamatkoja samoihin tuttuihin maisemiin, joissa olen jo joskus aikaisemminkin käynyt. Eipä siinä mitään, miksi sitä ei matkustaisi paikkaan joka jätti kaipuun palata takaisin. Jos tähdet ovat kohdallaan, tänäkin vuonna listalle päätyy sellainen kohde, jossa olen jo käynyt. Sen vastapainoksi yritän kuitenkin tehdä jonkun sellaisenkin matkan, joka vie minut uuteen maahan, uusiin maisemiin. Tässä kohtaa voisi toimia esimerkiksi se Gdansk tai muu Euroopan kaupunkikohde.
Rodoksella on tullut käytyä pari kertaa ja se voisi hyvin olla myös tämän vuoden matkaohjelmassa.
Kävelen lomaviikon aikana kymmeniä kilometrejä
Minä otan mielelläni lomakohteen haltuun kävellen. Riippuen tietenkin kohteesta ja matkan luonteesta, mutta yleissääntönä voi pitää sitä, että minun matkoillani kävellään ja paljon. Kävellen tulee kiinnitettyä huomiota asioihin, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta. Myös kuvaaminen on paljon helpompaa, kun matkaa taittaa kävellen. Ihanneloma minulle olisi joku patikointimatka, mutta koska suosin myös valmiita matkapaketteja, on patikointi- ja vaellusmatkat usein niin hintavia, että samalla rahalla tekee useamman ihan perusreissun ilman kummempaa etukäteen suunniteltua ohjelmaa. Onneksi nykyään monissa kohteissa saattaa esimerkiksi matkanjärjestäjän ohjelmassa olla pieni päiväpatikkaretki.
Vaellusmatka Italian Dolomiiteilla vuonna 2015.
Lomalla Rethymnonissa hotelli järjesti pienen päiväpatikan lähiympäristöön.
Oma maa mansikka
Niin paljon kuin rakastankin matkoja, jotka vievät minut Suomen rajojen ulkopuolelle, niin ai että minä olen ihastunut myös tähän armaaseen kotimaahan. Tosin täytyy myöntää, että matkailu täällä Suomessa painottuu minulla kesäkuukausiin. Viime kesänä kävin ensimmäistä kertaa Kolilla ja samalla reissulla näin monta ihanaa kesäkaupunkia. Samanlaisen reissun haluan tehdä myös tulevana kesänä ja suunnaksi olen ajatellut ottaa jälleen Kolin. (mitä minä sanoin siitä samoihin paikkoihin päätymisestä) Tällä kertaa mutkittelen perille hiukan eri reittiä.
Minulla on ollut tapana kesäisin tehdä myös pieniä päiväretkiä sellaisen matkan päähän kotoani, ettei reissu välttämättä vaadi yöpymistä. Tämä harrastus jatkukoon edelleenkin myös tulevana kesänä. Kauniina kesäpäivinä, kun tuntuu siltä, että olisi mukava lähteä käymään jossain, on ihana arpoa lähiseudulta joku kaupunki, jonne lähtee seikkailemaan. Lähestulkoon jokaisella paikkakunnalla on jotain nähtävää, jokin suurelta yleisöltä piilossa oleva helmi.
Kolin kauniit maisemat tekivät suuren vaikutuksen.
Orisbergin ruukin maisemissa vierailin kesällä 2017.
Lappajärvi on yksi kauneimpia paikkoja Pohjanmaalla.
Onhan sinulla jo seurannassa blogin somekanavat. Niitä seuraamalla pääset mukaan tämän vuoden seikkailuihin.
28 Comments
Tuo käveleminen reissuissa osuu ja uppoaa meikäläiseenkin. Istumatyöläiselle se on melkein jo yksi ehto saada reissullansa liikkua. Joulun reissulla joka päivä askelia kertyi 10 000 – 25 000! Tunisia kuulostaa hyvältä matkahaavelta mutta myös Rodos. Kotimaassakin on nähtävää se on totta. Itse haaveilen majakkasaarista ja Punkaharjusta. Me ollaan niin erilaisia reissaajia. Jotkut haluaa vallata uusia maisemia ja jotkut niitä samoja paikkoja. Itse en ole (tai ehkä niin) löytänyt vielä sitä paikkaa, minne sydän halajaisi uudelleen. Tai on yksi Comojärvi.
Itsekin teen istumatyötä suurimman osan päivästä ja pakko kyllä vapaa-ajalla päästä liikkumaan. Hurjia määriä teillekin askeleita kertyi jouluisella matkallanne!
Punkaharju on kyllä sellainen paikka täällä Suomessa, jossa haluaisin joskus käydä. Yksi etappi kesän retkille ehkäpä. 🙂
Kiitos kommentistasi! 🙂
Tunnistan itseni tuosta lämmönkaipuusta. Siedän kuumaa todella hyvin, mutta kylmää en juuri lainkaan. Jos pakkasta on enemmän kuin 10 astetta, pysyttelen mieluiten sisällä. Siinä kohtaa sää ei enää ole pukeutumiskysymys, kun hengittäminen alkaa käydä ikävän tuntuiseksi. Minulla ei ole astmaa tai muuta hengityssairautta, mutta silti pakkasilma tuntuu pahalta. Sen sijaan yli 40 asteen lämmössä voin hyvin lähteä kiertämään kaupunkia koko päiväksi. Kunhan välillä pääsee vaikka kahvikupposen (kuumana tietysti!) ääreen viilentymään ja vettä on saatavilla tarpeeksi, ei tuollainen kuumuus tunnu missään.
Tuttuihin ja kivoihin kohteisiin palaamisessa ei ole mitään vikaa. Tykkään itsekin palata jo aiemmin kivaksi toteamaani kohteeseen. Tosin olen myös yleisutelias ja haluan nähdä uusia paikkoja. Maabongaria minusta ei kuitenkaan saa. Yritän tasapainoilla näiden kahden ääripään välillä.
Minullakaan ei muuten ole varattuna matkoja, paitsi yksi Tallinan konserttimatka alkukesälle. Tosin tuollainen yhden yön pikalähtö ei vielä oikein tunnu matkalta. Laivakin lähtee kävelymatkan päästä kotoa. Yleensä seuraavan matkan lennot on jo varattu ennen edelliselle lähtemistä, mutta nyt on tosiaan tällainen varaukseton tilanne päällä. Ehkä viikon päästä tilanne on jo toinen.
Sama juttu, siedän kuumuutta hyvin ja saan aina osakseni ihmettelyä asian johdosta, että etkö sä paistu. Vastaukseni on yleensä että, tämä on just passeli keli. 😀 Ja kahvia tottakai kesä kuumallakin. Ja kun aurinko menee mailleen, niin äkkiä pitkähihainen pusakka päälle, mun tulee kylmä. 😀
Pitäisi itsekin tehdä joku reissuvaraus, olisi taas mitä odottaa. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Kiva postausidea ja mukavia pointteja lukea! Mäkin matkustan pääasiassa kylmästä lämpimään, kävelen kohteessa valtavia kilometrimääriä ja rakastan aikaisia aamuja, tosin usein käy niin, että olen alussa väsynyt ja nukun paljon tavallista pidempään, kunnes ehkä loma loppua kohtia jaksan herätä itselleni tyypilliseen aikaan. 🙂 Viime vuonna kävi muuten niin, että tässä vaiheessa vuotta näytti tosi hiljaiselta, mutta sitten maalis- ja toukokuusta tuli vuoden kiireisimmät reissukuukaudet. Täytyy toivoa samaa tälle vuodelle. 🙂
Kieltämättä itselläkin on usein alkuloma sellainen, että se menee vähän kuin elpyessä. Lähestulkoon aina lähden lomalle hyvä ettei suoraan työpaikalta, niin ennen lomaa ei juurikaan ehdi palautua. 🙂 Toivotaan mukavaa ja reissurikasta tätä vuotta. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Koskaan ei todellakaan tiedä mitä eteen tulee, siksi kannattaa olla kalenterissa muutama viikko vapaatakin. Minäkään en tunnustaudu maabongariksi, mutta veri vetää aina uusiin kohteisiin, joku selittämätön vetovoima niissä vain on.
Joskus olisi tosiaan hyvä olla hiukan ylimääräistä lomaa otettuna, jotta pääsisi jollekin äkkilähdölle. Monesti on niin että bongaa kivan matkan mutta ei ehdi järjestellä töitä ym. että pääsisi reissuun. Kiitos kommentistasi! 🙂
Minulla käy usein samalla tavalla, suunnittelen ja ajatuksissa haaveilen alkuvuoden matkasta lämpimään. Usein ensimmäinen matka toteutuu kuitenkin vasta huhti- toukokuussa. Tänä vuonna tosiaan jo maaliskuussa. Jei !!!
Samoin matkustan mielummin lämpimiin maihin kuin kylmään.
Ihania suunnitelmia sinulla näköpiirissä 🙂
Sinä onnellinen, sulla matka varattuna! 🙂 Kyllä täältä talven keskeltä pitää lämpimään päästä jos kerran jonnekin lähtee. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Minäkin kävelen aina tosi paljon reissuilla. Olen ihan samaa mieltä, että kävellen näkee kaikista eniten. Ja ne aikaiset aamut on reissussa ihan parasta myös, vaikka periaatteessa tykkään nukkua.
Lämpimään on mukavin matkustaa, mutta se on haastavaa, kun lämpöä saadakseen on matkustettava meidän talvikaudella melkoisen kauaksi. Olin joulukuussa Krakovassa ja kyllähän kieltämättä kylmä sää rajoitti tekemistä. Ei nuo Euroopan kaupungit ihan parastaan tarjoa talvella. Kevät taas on siihen ihan parasta aikaa.
No tuo juurikin, jos oikein kunnolla lämpimään haluaa niin kauas on talvikuukausina mentävä. Ja ne ei sitten välttämättä ole mitään pidennettyjä viikonloppumatkoja, jotka taas olisi muuten helppo toteuttaa. Toki monet Euroopan kaupungit ovat kauniita talvella ja kevätkin tulee siellä melko aikaisin. 🙂 Kiitos kommentistasi.
Kiva postaus, monessa kohtaa samaistuin! Huomaan, että monesti reissatessani johonkin kohteeseen missä on talvi, mietin mielessäni ”tänne on kyllä tultava uudestaan kesällä!” Mutta niinhän se on, harva kohde on täydessä pontentiaalissan talvella 🙂
Olen myös huonohko maabongari (olkoonkin että koko konsepti on mielestäni hieman kyseenalainen), sillä minulla on tapana menettää sydämeni vähän jokatoiselle kohteelle. Parin vuoden sisällä vieraillut Portugali, Filippiinit, Sisilia ja New York noin muutaman mainitakseni houkuttelisivat uusintavisiitille milloin vain. Koen että näistä jokaisesta tuli nähtyä niin pieni osa, että enhän minä tunne kohdetta vielä ollenkaan riittävän hyvin!
Haluan myös panostaa Suomi-matkailuun tänä vuonna. Lomatilanne näyttää aikaisempia vuosia huonommilta, joten nyt jos koskaan on hyvä aika perehtyä kotimaan retkeily- ja vaellustarjontaan johon riittää pelkkä viikonloppu.
Ihanaa reissuvuotta sinulle!
No sama homma täällä, minun sydämeni jää joka paikkaan jossa käyn 😀 Mutta tokihan se kertoo, että matkat kuin kohdevalinnatkin on silloin olleet onnistuneita. Kiitos kommentistasi! 🙂
Tunnistan paljon samoja juttuja: tykkään myös kävellä paljon reissussa ja palaan nykyään useammin tuttuun paikkaan kuin haluan bongata uutta. Minä taas en ole aamu- enkä iltaihminen – haluan ajoissa nukkumaan ja samoin köllötellä sängyssä aamulla pitkään – mutta näistä on usein vähän pakko tinkiä jos haluaa johonkin matkalla ehtiäkin 😅
Tykkään kyllä vanhoista tutuista kohteista. Ehkä jotenkin hullusti kuvittelen että olen jonain päivänä nähnyt niistä kaiken, kun tarpeeksi monta kertaa käyn. 😀 Se on kyllä totta, että jos reissussa oikein pitkään nukkuisi, eihän sitä ehtisi mitään. Monesti etelässä tulee niin aikaisin jo pimeääkin.
Kiitos kommentistasi! 🙂
Aikaiset aamut kuulostaa tosi ihanilta, niissä on kyllä jotain niin spesiaalia! Itse missaan ne aina näin aamu-unisena! 😀 Reissuissa tulee kyllä käveltyä kiitettävän paljon! 🙂
Aikaiset aamut ovat ihan parhaita! 🙂 Vaikka joskus tekisi mieli vähän nukkuakin pidempään, en taitaisi malttaa. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Minäkin haluan talvella mielummin lämpöön. Mietin kyllä Euroopan kaupunkikohteitakin mutta moni kohde ei talvella oikein loista ja kylmässä ei huvita niin paljoa kävellä katselemassa kaupunkia kuin esim keväällä tai syksyllä.
Juurikin näin, kohteista saa enempi irti kun suuntaa sinne keväällä tai syksyllä. Toki ainahan voi keskittyä museoihin tai vaikka shoppailuun, mutta kaupungilla haahuilu on vain jotenkin kiehtovampaa. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Täällä kanssa tulee otettua matkakohteet useasti haltuun kävellen, etenkin kaupunkikohteissa helposti päivää kohden tulee 10-20 kilometriä. Jotenkin kävellen näkee niin paljon paremmin paikat ja löytää sellaisia paikkoja, joita välttämättä bussin / taksin tms kyydistä ei löydä.
Oi, Tunisia kiinnostaa mielenkiintoiselta!
On totta, että kävellen näkee ja löytää enemmän. Voi poiketa välillä polulta ja palata takaisin. Ihan parasta! 🙂 Kiitos kommentistasi!
Musta on myös vuosien saatossa sukeutunut aamuihminen ei sillä tavoin (enää) että suoraan yökerhosta markkinoille, vaan että aikasin nukkuun ja aamua fiilistelemään heti kun vaan saa selän irti sängystä. Oi tuollaisesta haavelen nytkin auringonnousua omalla terdellä katsellen ja aamukahvia siemaillen uuh. Onneksi oma reissutyyli saa olla just se mikä itselle kulloinkin sopii. Käydä just niissä paikoissa missä viihtyy vaikka kymmeniä kertoja. Miksipä ei jos se tekee onnelliseksi 🙂 Muiden matkatapoihin ei tarvii itseään vertailla, paitsi joskus ideoita ja inspiraatiota hakien! Mukavaa reissuvuotta 2019!
Juurikin niin, on ihanaa kun on vapaus matkustaa missä ja milloin haluaa ja millä tyylillä kulloinkin huvittaa. 😀 Ihan parasta. Kiitos kommentistasi ja mukavaa reissuvuotta myös sinulle. 🙂
Minullakaan ei ole yhtään matkaa tiedossa alkuvuodelle ja juuri nyt kaipaisin lämpöä ja valoa. Viime vuonna oli sama juttu ja meillä matkat painottuivat kesälle ja syksylle. Tammikuu olisi varmasti edullista matkustusaikaa, mutta jotenkin en saa heti joulun jälkeen ostopäätöstä tehtyä.
Tammikuussa on monesti edullista ja hyviä tarjouksia. Täytyisi oikein päättää, että ensivuoden tammikuulle laitan reissurahat jemmaan ja saan aloittaa vuoden jollain kivalla reissulla. 🙂 Kiitos kommentistasi!
Heippa, kiva kirjoitus ja toivottavasti pääset kohta puoliin jonnekkin lämpimään. Terkut Saksan alpeilta, lunta on tullut reilusti.
Oi, alpit on ihanat ja lumi tekee varmasti maisemista uskomattomat! Vaikka en talvi-ihminen olekaan niin hiukan aina haaveilen, että saisin jossain nauttia niistä upeista lumisista maisemista, vaikka vain ihan hetken verran ja sitten ampaista jonnekin lämpimään. 😀 Kiitos kommentistasi!