Belek – golffareita ja rantaelämää
Turkin Kappadokian kiertomatka on edennyt viimeisiin päiviinsä ja matka on vienyt Kappadokian uskomattomista maisemista takaisin Antalyan rannikolle. Kappadokiasta saavuimme Belekiin, joka on pieni, turisteille rakennettu rantakohde Antalyan rannikolla. Yleissilmäys Belekiin paljastaa, että siellä on paljon 4-5 tähden hotelleja, joissa lomailu on helppoa ja mukavaa, kaikki tarvittava kun löytyy useinmiten hotellialueelta. Belek sopii ehdottomasti helppoa ja rauhallista lomaa arvostavalle. Monista alueen hotelleista löytyy uima-altaat, ravintolat ja muut palvelut. Belek tunnetaan golffareiden suosimana paikkana ja monista hotelleista oli kuljetus golfkentille. Pitkä, hienohiekkainen ranta kutsuu auringonpalvojia ja monilla hotelleilla oli varattuna omat rantatuolit asiakkailleen. Iltaelämä Belekissä on hiljaista. Ravintoloita ja shoppailumahdollisuuksia löytyy Belekin keskustasta, mutta jos kaipaa enempi menoa ja meininkiä niin kannattaa lähteä noin 40km päässä olevaan Antalyaan.
Belekissä viettämämme kokonainen päivä oli matkaohjelmassa vapaapäivä ja kukin sai viettää sen haluamallaan tavalla. Kävimme reissukavereiden kanssa kierroksella Belekin keskustassa. Putiikkeja ja basaarikujia, kaikenlaista enemmän ja vähemmän tarpeellista oli tarjolla. Kierreltiin tarjonta läpi ja käytiin syömässä edullinen ja hyvä lounas. Sen jälkeen tuntui, että paikka on nähty.
Ystäväni kanssa kävimme myös rannalla. Sinne oli meidän hotellilta reipas kilometri matkaa. Kävelimme rantaviivaa pitkin ja nautimme auringonsäteistä, jotka silloin tällöin pilvien lomasta pilkistivät esiin. Auringonpalvoja minussa heräsi henkiin ja aloimme tutkia rantatuoleja sillä silmällä, mihin voisimme parkkeerata nauttimaan lämmöstä ja auringosta. Rantatuolit yksi toisensa jälkeen tuntuivat kuuluvan rantaviivaa reunustaville hotelleille ja kuljimme hyvän matkaa etsien mahdollista ”yleistä rantaa”. Lopulta vain kyllästyimme etsimään ja levittäydyimme johonkin ajatellen, että kylläpä tulevat myymään meille lippuja jos tuolit on maksullisia tai ajavat meidät pois ellei niillä saa olla. Mitä vielä! Saimme lekotella tuoleillamme kaikessa rauhassa. Puheensorina ympärillä paljasti, että olimme venäläisten turistien kansoittamilla tuoleilla. Ystäväni lähti ostamaan vettä, koska olimme unohtaneet juomapullot hotelliin. Hetken kuluttua hän palaa pullojensa kanssa ja sanoo, että nämä menee nyt venäläisten piikkiin. Ystäväni oli yrittänyt maksaa pulloja, mutta baarin poika oli katsonut hölmistyneenä ja joku takana olevista valistanut, että nehän kuuluvat hintaan. Selvä homma, se sopi meille! Siinä sitten nautimme elämästä turkoosina välkehtivän meren kimmeltäessä vieressä. Se mikä meidät lopulta ajoi pois rannalta oli sää. Jälleen kerran luonto näytti arvaamattomuutensa. Hetkessä aurinko vetäytyi pilveen ja tuuli voimistui. Rannalla kaikui turkinkielinen kuulutus ja arvelimme sen olevan kehotus tulla pois merestä. Sen verran korkeina alkoivat nimittäin aallot lyödä rantaan. Keräsimme kamppeemme ja lähdimme huitelemaan kohti hotellia.
Viikon rantalomalle tämä kylä olisi minulle liian hiljainen. Päivän piipahdus kiertomatkan yhteydessä oli aivan mukava tapa tutustua kylään. Antalyan rannikko sijaitsee upean Taurusvuoriston kainalossa ja näin ollen maisemat eri puolella Belekiä on usein höystetty terävillä vuorenhuipuilla. Pelkästään niitä ihailemalla kuljeksimme kylätiellä hyvän tovin.
Merenrannalla Belekissä.
Belekiä reunustaa osaksi lumihuippuiset Taurusvuoret.
Viehättävä Antalya ja vanhakaupunki Kaleiçi
Viimeisenä kokonaisena päivänä palasimme Antalyan kaupunkiin, jossa meillä oli ohjelmaan kuuluvat kierrokset nahka- ja kultasepänliikkeissä. Antalyassa on mielenkiintoinen nähtävyys, Düdenin vesiputoukset, jotka ovat yhteydessä samannimiseen jokeen. Kaupungin laidalla yksi putouksista laskee Välimereen, ja tätä kävimme katsomassa erään ryhmäläisen pyynnöstä, vaikka se ei itse ohjelmaan kuulunutkaan. Näiden ohjelmanumeroiden jälkeen saimme muutaman tunnin vapaata aikaa ennen siirtymistä hotelliin. Tuo vapaa-aika kului lähinnä tuliaisostosten merkeissä, mihin Antalyan basaarikujat olivat varsin hyvä paikka.
Kun tuliaiset oli ostettu, ehdimme ystäväni kanssa kierrellä vielä Antalyan vanhassakaupungissa Kaleiçissa ja käydä myös satamassa. Kaleiçin massiiviset kiviseinät ja ikivanhat mutkittelevat kujat viestivät kulkijalle tuulahduksen menneestä ajasta. Aikanaan nämä kapeat kujat olivat yhtä kuin Antalya. Rakennukset ovat osaksi rähjäisiäkin. Osaa kunnostetaan ja joissakin kunnostus tuntuu jääneen kesken. Jotain taikaa maailman vanhoissa kaupungeissa on ja haluan aina mahdollisuuksien mukaan kierrellä niissä mahdollisimman perusteellisesti. Ei Kaleiçi ehkä noussut mitenkään erityiselle sijalle, mutta käymisen arvoinen paikka se silti on.
Düdenin vesiputous laskee Välimereen Antalyan keskustan laidalla.
Antalyan sataman tunnelmaa.
Kaleiçin kujilla on oma tunnelmansa.
Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyi omalla tavallaan ikimistettava lomaviikko Turkissa, Kappadokian kiertomatkalla. Paljon nähtiin ja reissu oli ehdottomasti vähintäänkin hintansa väärti. Ja Turkkiin haluan matkustaa vielä uudelleenkin, kaikenkaikkiaan aika kiehtova maa.
12 Comments
Tuo alun juttu Belekistä oli jotenkin niin tuttua. Jonkunlainen keskusta basaarialueineen, edullista ruokaa ja matkkinafiilisyä uutta sitten se onkin jo aikalailla nähty. Itse en ole Belekissä käynyt mutta monessa muussa Turkin kohteessa kyllä. Ja tuolta minustakin usein tuntuu. Toki törkeintä näillä lomilla onkin ollut se valo ja erityisesti aurinko ja rantaloma,
Antalyan vanhakaupunki on rosoisuudellaan viehättävä mutta aika nopeasti nähty sekin. Edelleen tuo ovikuva hätkähdyttää ovibongaria 😉
Juu Belek tuli nähtyä eikä sinne välttämättä tule vastaisuudessa ainakaan ihan vartavasten mentyä. Antalyasta kyllä tykkäsin, toki melko lyhyt aika siellä katseltiin, että siihen nähden vanhakaupunki oli sopiva paikka piipahtaa tuliaisostosten lomassa. Kiitos kommentistasi.
Enpä ole koskaan nähnyt suoraan mereen laskeutuvaa vesiputousta. Tuntuu, että ne on aina jossain viidakon keskellä tai ainakin jonkun matkaa pois merenrannalta. Hieno!
Minä kävin ensimmäistä kertaa Turkissa nyt syksyllä, ja olin tosi positiivisesti yllättynyt. Olin tosin Istanbulissa, mikä on ilmeisesti täysin erilainen kuin muu Turkki, mutta maa alkoi kiehtoa tuon visiitin jälkeen.
Tuotapa en muuten tullut ajatelleeksikaan, että harvoin vesiputoukset suoraan mereen laskevat. Ymmärsin niin, että näitä putouksia on Antalyassa jossakin puistomaisessa ympäristössä ja ne tulevat joesta, joka sitten tuossa kohtaa yhtyy Välimereen, missä tuo kaupungin laidalla oleva putous on.
Istanbuliin kyllä haluan joskus mennä, on varmasti hiukan erilaista Turkkia kuin nämä rantakohteet. Kiitos kommentistasi! 🙂
Me olemme nähneet Turkista vain Istanbulin. Siellä tuli käytyä ensimmäiseksi ja sen jälkeen Turkin tilanne on muuttunut sellaiseksi, että vaikkei se nyt varmasti maassa turistina olemista haittaisikaan, niin jotenkin tuntuu vastenmieliseltä ajatus lähteä Turkkiin.
Mutta kivalta ja siistiltä kuviesi perusteella tuollakin olisi – jos jossain vaiheessa haluaisi vähän lämpimämpään ja valoisampaan. Tosin se, ettemme rantalomailuakaan harrasta tarkoittaa myös osaltaan sitä, että Turkki oikein tule mieleenkään, ainakaan rantojensa osalta.
Minulla oli myös hiukan tuollainen ajatus ennen tätä reissua, etten ihan ensimmäisenä Turkin matkaa suunnitellut. No tämä matka oli positiivinen kokemus ja jätti sen fiiliksen, että voisi vielä Turkkiin lähteä. Suht varma aurinko ja myöhäälle syksyyn jatkuva lämpö ovat jo isoja houkuttimia omalla kohdallani.
Istanbuliin ainakin täytyy joskus päästä. Kiitos kommentistasi!
Ihan kivaa tuo teidän eksyminen venäläisten lomanviettopaikkaan 🙂
Tuo muistuttaa meidän Pamukkalen kiertomatkaa. Mekin olimme jossain Belekin läheisyydessä ja vielä helmikuussa, jolloin oli kylä melkoisen hiljainen. Antalaya sitten taas oli ihan mielenkiintoinen kaupunki.
Juu kyllä vähän jälkikäteen naureskeltiin, että noinko hyvin sulauduttiin venäläisiksi. 😀 Helmikuu on varmasti Belekissä melko hiljaista, kun ei ole juurikaan rantaelämää. Antalya oli ihan positiivinen tuttavuus! 🙂 Kiitos kommentistasi!
Turkki ei ole ollut omalla matkalistalla kovinkaan kärjessä, mutta nyt kyllä vähän kiinnostuin. Seurasin Bachelorette hömppäsarjaa telkkarista ja siinä oltiin Turkissa tosi upeissa maisemissa. Ehkä on aika karistaa omat ennakkoluulot Turkin suhteen. Sinnehän tehdään vieläpä aika edullisia reissuja.
No itseäni ainakin kiehtoo tuo Turkin edullisuus, mutta kyllä positiivinen yllätys oli se, että jollain tavalla tykkäsin kyllä Turkista ja kiinnostus maata kohtaan heräsi.
Kiitos kommentistasi! 🙂
Olen käynyt Belekissä parikymmentä vuotta takaperin pelaamassa viikon golfia. Samalla reissulla tuli piipahdettua Antalayassa, joka vaikutti varsin viehättävältä kaupungilta. Belek tosiaankin sopii golfiin, mutta muuten lomailuun se olisi ainakin itselle liian rauhallinen kohde.
Belek on kyllä ihanteellinen paikka jos haluaa viettää loman golffaten. 🙂 Antalyassa puolestaan voisin hyvinkin viipyä pidempäänkin. Kiitos kommentistasi! 🙂