* Teatteriliput tarjosi Koljonvirta teatteri ja Rauhalahti teatteri
Kesäteatterit ovat Suomen suven suola
Kun ajelee Suomen kesässä, pienissä ja vähän suuremmissa kylissä tai kaupungeissa, lähes jokaisesta löytyy kesäteatteri. Joistakin kaupungeista montakin! On suurempaa ja pienempää teatteria, harrastelijapohjalta ja täysin ammattilaisteatteriin verrattavaa toimintaa. Itse olen innokas kesäteatterissa kävijä ja jopa itsekin joskus nuorena tyttösenä olen oman kotikyläni kesäteatterilavalle astunut monissa eri rooleissa. Voi miten lämmöllä muistelenkaan niitä aikoja! Kesäisellä suomiretkelläni sain kutsun kahteen eri kesäteatteriin ja olin aivan innoissani tilaisuudesta päästä katsomaan näiden teattereiden upeat esitykset!
Täällä Pohjantähden alla
Iisalmessa Koljonvirta teatterissa pyörii tänä kesänä upea Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Teoksen historian tietäen voisi ajatella päätyvänsä katsomaan hyvinkin raskasta Suomen historian raaimpia vaiheita käsittelevää esitystä. Ammattimainen käsikirjoituksen sovitus ja ohjaus kuitenkin näkyy näyttämöllä ensihetkistä alkaen. Aihe on toki surullinen, raskas ja vaikeasti käsiteltävä. Taidokkaissa käsissä esitys on saatu mukavasti eteenpäin soljuvaksi tapahtumarikkaaksi kertomukseksi siitä, mitä elämä Suomessa on joskus ollut.
Näin iso ja tunnettu tarina vaatii valtavan panostuksen ollakseen onnistunut. Ei voi kuin ihailla sitä sitoutumista millä tämä monikymmenpäinen joukko on omistautunut tämän tunnetun trilogian tekemiselle. Esityksen on ohjannut ja dramatisoinut Antti Heikkinen. Olen varma että tästä miehestä kuullaan vielä. Apuohjauksesta ja tuotannosta vastaa Ismo Apell, teatterialan ammattilaisia. Mukana on myös huomattavan iso määrä lapsia eikä katsoja voi olla miettimättä miten paljon työtä ja asialle omistautumista on tarvittu, jotta lapset ymmärtävät millaista Suomen historian osaa he esittävät. Että nämä asiat, sota ja kuolema olivat Suomessa arkipäivää sata vuotta sitten.
Tarina etenee vauhdilla kuvaten Koskelan suvun voimakkaita mieshahmoja, joista etenkin nuorta Akseli Koskelaa näyttelevä Santeri Niskanen tekee koskettavan roolin. Trilogiassa sivutaan myös Kivivuoren perheen elämää. Lisämausteensa asioihin tuo persoonallinen ruustinna Ellen Salpakari. Eletään sotavuosia ja asiat keskittyvät sodan tuomien kauheuksien ympärille. Tarinaa keventää kuvaukset sen ajan ihmissuhteista, naapurisovusta, kateudesta ja tottakai mukana on myös ripaus räiskyvää rakkautta sekä pettymyksen katkeria sävyjä.
Kun muutaman tunnin kuluttua esityksen viimeiset vuorosanat on lausuttu yleisön antaessa voimakkaita aplodeja, ei voi kuin ihailla ja ihmetellä sitä miten taitavasti kaikki on tehty ja toteutettu. Ei yksistään se, että tunnetun ja rakastetun kirjailijan yksi menestyneimmistä romaaneista on taitavasti tuotu tänne keskelle Pohjois-Savon kumpuilevia järvimaisemia, vaan kaikki se mitä tämän tekemiseen liittyy, vetää katsojan hiljaiseksi.
Nämä näyttämöllä nähdyt lapset. Miten valtavan iso asia heille on päästä esiintymään. Kuulen tarinoita ujosta pikkupojasta, josta kesäteatteri on tehnyt rohkean, itseensä luottavan esiintyjän. Kuulen perheestä, jossa kaikki ovat mukana tämän esityksen tekemisessä. Mikä hieno yhteinen harrastus! Kuulen lapsesta, jonka on ollut vaikea oppia lukemaan. Nyt hän on voittanut itsensä ja opetellut kaikki vuorosanat ulkoa! Kyllä tässä kohtaa kulkija nostaa hattua ja kumartaa syvään tälle porukalle! Nämä ihmiset täällä roolihahmojensa takana tekevät oman aikansa historiaa. Jos vielä ajatellaan sitä millainen ponnahduslauta kesäteatteri voi olla monelle näyttelijän alulle sytyttäen kipinän teatteriin ja myöhemmin ehkä tarjoten kesätyöpaikan teatterialan opintojen lomassa, niin kyllä suomalainen kesäteatteriväki on aplodinsa ansainnut!
Kuopion Rauhalahti teatteri esittää koskettavan musiikkikomedian Pertti
Iisalmesta matkani jatkui Kuopioon Rauhalahti teatteriin, jossa luvassa oli ainutlaatuinen, koskettava musiikkikomedia Pertti. Pertti on kertomus hiljaisesta pojasta, josta tuli koko kansan Spede. Kun minun ikäryhmäni eli lapsuuttaan ja nuoruuttaan, ei ollut netfliksiä tai internetin tarjoamia lukuisia muita tapoja tuoda tv-ruutuihin elokuvia ja viihdettä. Luojan kiitos oli Spede, Pertti Pasanen! Kaikki muistavat Uunon ja kumppanit, Speden pelit, Hynttyyt yhteen, Kymppitonnin ja mitä kaikkea tämä viihdemaailman ihmemies tuotti kansaa hauskuuttaakseen.
Pertti on taidolla ja tunteella toteutettu komedia, kunnianosoitus aikansa legendalle Spedelle. Tarina kuvaa hiljaisen Pertin lapsuusvuosia ja varttumista pikkuhiljaa nuoreksi mieheksi kaikkine mutkaisine käänteineen. Menestyksen ensiaskeleita, pohdintaa mitä on tosiystävyys ja voiko sen ostaa rahalla. Rakkautta, perheenperustamista. Uraa ja rahalla saatavaa mukavuutta sekä lopuksi sitä mikä on menestyksen hinta. Tarinaa on höystetty riemukkaalla spedemäisellä musiikilla sekä ripauksella mustaa huumoria, kun Pertti lopulta joutuu vastakkain kuoleman kanssa. Liian varhain omasta mielestään ja ihan liian varhain kaikkien Pertin ja Speden tunteneiden mielestä. Mutta niinkuin kaikki suuret legendat, niin myös Spede elää kansan sydämissä ikuisesti. Hänen kuolemattomat sketsit, vitsit ja letkautukset. Hänen mitä uskomattomimmat keksintönsä! Huumori, joka kantaa yli sukupolvien.
Miten suuriin saappaisiin astuu hän, joka päättää tehdä Speden elämästä kesäteatteriesityksen. Kuopiossa, Rauhalahti teatterissa nuo saappaat on täytetty parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan vain sanoa, etten osaa paremmin kuvailla miten hienosti tämä työryhmä, käsikirjoittaja Antti Heikkinen, dramatisoinnista ja ohjauksesta vastannut Ismo Apell, tuotanto Iitu Apell ja koko työryhmä näyttelijöineen ja taustahenkilöineen on suoriutunut tästä vaativasta esityksestä, jonka käänteitä varmasti tutkaillaan ja pohdiskellaan suurennuslasin kanssa.
Rauhalahti teatterin pihapiirissä on mahdollisuus ihastella kokoelmaa Speden keksintöjä ja niitähän riittää. Lavalla nähty golf-auto on sama yksilö, jolla Pertti ajeli Tahkolla ollessaan.
Molemmat kesäteatteri esitykset, jotka sain käydä katsomassa vakuuttivat minut siitä, että kesäteatterit ovat todellakin Suomen lyhyen kesän rikkaus, kappale kauneinta Suomea. Nämä ihmiset tekevät tätä täydestä sydämestään, antavat palan itsestään, omistautuvat ja sitoutuvat asialle niin, että katsojakin sen aistii. Vilpittömästi, täydestä sydämestäni sanon, menkää katsomaan nämä esitykset! Menkää ihmiset kesäteatteriin! Niitä on Suomen suvi täynnä!
Näiden esitysten aikataulut ja tarkemmat infot näytöksistä löydät täältä:
Täällä Pohjantähden alla – Koljonvirta teatteri, Iisalmi
Pertti – Rauhalahti teatteri, Kuopio
Minun matkani Suomen suvessa jatkuu. Pysy mukana seuraamalla blogia sen somekanavilla!
Edellisestä kesäteatteri käynnistä on kulunut ihan liian pitkä aika! Kesäteatteri on kyllä listalla tänäkin vuonna, mutta saas nähdä miten käy. Mielenkiintoisia esityksiä olet käynyt katsomassa. Männä viikolla ollaan tehty päiväretkiä lähiympäristöön ja olen yllättynyt kuinka monessa paikassa on kesäteatteri.
Saman havainnon olen tehnyt, että kesäteatteri löytyy miltei jokaiselta paikkakunnalta, mitä ihmeellisimmistä paikoistakin jopa! 🙂 Kesäteatterit ovat kyllä mukvaa viihdettä! 🙂 Kiitos kommentistasi!
Täällä Pohjantähden alla onkin aika iso toteutus kesäteatteriin. Toisaalta ainakin näyttämöillä on yleensä tilaa!
Itseäni olisi tänä vuonna kiinnostanut Tampeella Puhtaat valkeat lakanat ja melkein jo varasinkin liput, mutta kun olimme ajatelleet siellä junalla poiketa, niin junaliput saman viikon viikonloppuun olivat mielestämme turhan arvokkaita ja päätimme sittenkin skipata sen. (Mietimme asiaa jo aikaisemmin ja silloin tsekkasin junalippujen hinnat ja jos ne olisi ostanut vaikka 2 viikkoa aikaisemmin, niin olisi vielä saanut säästöhinnoilla, eli ex tempore matkailu ei ”kannata”.)
Voi tuo on niin totta, että ellei ajoissa ole junalippujen kanssa niin äkkiä tulee suomilomalle hintaa. Itsellä myös moni reissu tyssää siihen että extempore ei kannata lähteä.
Ja kyllä etukäteen mietin miten noinkin iso näytelmä kuin Täällä Pohjantähden alla on ”saatu mahtumaan” kesäteatterilavalle, mutta hienosti oli toteutettu.
Kiitos kommentistasi!
Jaan ihastuksesi kesäteatteriin. Harmi tosin, että esitykset ovat aina enemmän tai vähemmän sään armoilla. Viimeksi olen useina kesinä vieraillut Kirakan kesäteatterissa Perniössä, koska oma Virpi-siskoni on näytellyt siellä kesä toisensa jälkeen. Hyvää jatkoa!
Se on totta, että kesäteattereissa ollaan aika paljon sään armoilla. Toki monessa teatterissa alkaa olla jo katettu katsomo, mutta itse kun kerran osuin sateen yllättäessä erääseen näytökseen, niin kyllä vain sateen kohina hiukan haittasi kuuluvuutta.
Kiitos kommentistasi! 🙂