Browsing Tag

URHEILUTAPAHTUMAT

Aasia Singapore Urheilutapahtumamatkailu Yleinen

”Leave me alone, I know what I’m doing” – F1 Night Race

tiistai, lokakuu 15, 2019

Otsikkona on lause, joka aiheutti hilpeyttä takanamme istuneissa Aussituristeissa. Joku saattoikin jo tuosta otsikosta hoksata mistä tässä tekstissä on kyse, nimittäin Singaporen F1-osakilpailusta.

Singaporen GP järjestettiin 20-22.9. Singapore Marinan alueella. Kyseessä on F1-kauden ainoa yökilpailu, eli kilpailu, joka käydään pimeän aikaan. Lisäksi kyseessä on katukilpailu, eli kilpailua ei ajeta erillisellä moottoriurheiluradalla vaan kaupungin kaduilla jotka on suljettu kilpailun ajaksi. Lippujenostoprosessista kerroinkin jo aiemmin tässä blogitekstissä.

Singaporen GP eroaa myös sillä tavalla useasta muusta GP:stä, että kyseessä ei ole ainoastaan formulakisat vaan suuri tapahtuma sisältäen kattauksen maailmanluokan artisteja – vai miltä kuulostaa, että pääset samalla noin 200€ lipulla katsomaan F1-kisan harjoituksineen ja aika-ajoineen, muutaman oheiskilpailun, sekä Swedish House Mafian, Gwen Stefanin, Musen, Red Hot Chili Peppersin jne. keikoille…? Kaikki F1-osakilpailut eivät ole tämän kokoluokan tapahtumia, näin äkkiseltään mietittynä samankaltainen voisi ehkä olla USA:n Texasissa taas nyt lokakuussa käytävä osakilpailu. Oikeastaan, olisi parempi puhua formulaviikonlopusta kuin pelkästä osakilpailusta.

Meidän paikkamme olivat hyvät. Kun katsot tämän kuvan (kuva 2.) katsomon perälle, näät tummanvihreän sektorin ja sitä ennen vaaleanvihreän sektorin. Me olimme tuossa vaaleanvihreässä sektorissa rivillä 62, eli ehkä 10 riviä alas katsomon yläreunasta. Autot ajoivat kuvan oikeassa reunassa näkyvää tietä pitkin ohitsemme niin, että ne ikään kuin kiersivät katsomomme ympäri. Kuvassa radan vieressä oikealla näkyy myös yksi screeneistä, josta pystyi seuraamaan kisan tapahtumia.

Kerroin kesällä kokemukseni Seefeldin hiihdon MM-kisoista, joka oli minulle ensimmäinen urheilun suurtapahtuma johon osallistuin. Formulaviikonloppu oli kokemuksena hyvin erilainen. Jos Seefeldissä ihmiset tulivat juttelemaan ja näyttämään peukkua meille suomalaisille, niin Singaporen GP:ssä meillä mukana ollut Suomen lippu ei herättäny minkäänlaista reaktiota kenessäkään. Ainoat ihmiset jotka tulivat meille juttelemaan takanamme istuneet Aussit, jotka tykkäsivät myös Valtteri Bottaksesta (sekä Kimi Räikkösestä, joka oli heidän mielestään erittäin hauska tyyppi). Lisäksi juttelimme Aussien vieressä istuneiden japanilaisten kanssa mutta kävi hyvin pian ilmi, että he eivät ymmärrä lajista mitään – tämä kiteyttääkin hyvin turistien laadun Singaporen GP:ssä, sillä läheskään kaikki eivät olleet formulafaneja saatika ymmärtäneet lajista mitään. Myös samalla penkkirivillä meidän kanssa istuneista belgialaisista ja hollantilaisista osalla ei ollut mitään käsitystä lajista, sillä toiset kertoivat heille sääntöjä. Mielestäni on kuitenkin mahtavaa, että formulat tapahtumana herättävät muidenkin kun lajin seuraajien mielenkiinnon. 🙂 Paikalla oli Aasialaisten (Singaporelaiset, Japanilaiset, Kiinalaiset..) lisäksi tietenkin paljon Hollantilaisia, minkä lisäksi esimerkiksi Ausseja ja Brittejä oli paljon. Suomalaisia taas oli mielestäni yllättävän vähän.

Kaikki kolme päivää olivat suhteellisen pitkiä, sillä ensimmäinen ohjelma alkoi kahden-kolmen aikoihin ja viimeinen esiintyjä lopetti vasta puolenyön aikoihin. Tapahtuma-alueella ei suinkaan tarvitse olla koko aikaa, vaan voit ihan hyvin tulla katsomaan yhden tapahtuman, poistua alueelta ja tulla takaisin. Esim. me kävimme katsomassa perjantaina ensimmäiset vapaat harjoitukset, minkä jälkeen oli tauko ennen toisia vapaita harjoituksia jolloin kävimme pois tapahtuma-alueelta. Kuitenkin, myös tapahtuma-alueella oli monta hyvää paikkaa oman penkin ulkopuolellakin missä viettää aikaa. Me esimerkiksi istuskelimme joen rannalla ihailemassa kaupungin valoja (kuva 3.) ja viereisestä ”baarista” sai juomaa. Alueelta löytyi myös mm. F1 fan storeja josta sai ostettua tiettyjen kuljettajien ja tallien fanitavaraa, ”tatuointi”pisteitä, ruoka- ja juomakojuja, baareja, joidenkin sponsoreiden omia näyttelypisteitä sekä renkaanvaihtokilpailu. Vettä sai omaan pulloon vesipisteistä ja bajamajoja oli tarpeeksi, minkä lisäksi meidän katsomonosassa oli sisävessat. Alueella viihtyi siis hyvin! Toisekseen, pois mennäkseen saattoi joutua kävelemään aika pitkästikin alueen läpi, joten ihan pienen tauon aikana sieltä ei kannattanut lähteä seikkailemaan pois.

Nämä kuvat on otettu ennen kuin itse osakilpailu alkoi ja katsomot eivät olleet vielä täynnä, ainakin meidän katsomonosa oli netin mukaan loppuunmyyty. Muutamia vapaita paikkoja kuitenkin löytyi, sillä osa osti liput vain päästäkseen näkemään jonkun keikan, kuten sunnuntaina Red Hot Chili Peppersin. Pääesiintyjät esiintyivät aina tapahtuman viimeisenä ja siirtymäaika esim. sunnuntain osakilpailun päättymisestä lavalle oli suhteellisen lyhyt, vain noin 15 minuuttia. Me kävimme matkalla vessassa ja täyttämässä vesipullot ja kun pääsimme lavan läheisyyteen, oli keikka jo alkanut. Porukkaa oli paljon, joten jäimme joka ilta joko lavasta katsoen hieman sivummalle tai sitten kauemmas suurimman yleisömassan taakse.

Mitä tästä tapahtumasta sitten jäi käteen? Aivan mahtava kokemus, jonka muistan lopun elämääni! Niin kuin sanottu moneen kertaan, Singaporen GP ei ole ainoastaan formuloita, vaan kokonaisuus sisältäen kaiken sen ympärille rakennettun oheisohjelman. Puitteet olivat upeat enkä keksi mitään moitittavaa järjestelyissäkään. Jos harkitset F1-osakilpailuun paikan päälle matkustamista, harkitse ehdottomasti Singaporen GP:tä! Jotkut moittivat, että Singaporen osakilpailu ei ole kovin mielenkiintoinen, mutta mielestäni tuo tapahtuma on kuitenkin aivan omaa luokkaansa ja kisassakin tapahtui yllättävän paljon. 😉 Vertaile myös F1-lippujen hintoja niin saatat yllättyä, sillä Singapore ei ole todellakaan sieltä kalleimmasta päästä.

Tämä oli viimeinen blogitekstini Singaporen matkasta. Jätä kommentti jos haluaisit kuulla vielä lisää jostain matkaan liittyvästä aiheesta, kerron mielelläni. 🙂

 

Itävalta Urheilutapahtumamatkailu Yleinen

Hiihdon MM-kisat Seefeld 2019 – Urheilutapahtumamatkailun alkeet

torstai, heinäkuu 18, 2019

Suomalainen pariskunta tarjoutui ottamaan meistä kuvan. 🙂

Maisema kaverini kodin terassilta

Kuten ystäväni tietävät, olen suuri urheilun ja erityisesti hiihdon ystävä. Ajatus Seefeldiin vuoden 2019 hiihdon MM-kisoihin lähtemisestä kävi vähän vitsillä mielessäni jo vuonna 2017, kun kävi ilmi, että Itävaltalaisen ystäväni vanhemmat asuvat kaupungissa, joka sijaitsee Seefeldin vieressä. Ihan tosissani aloin miettimään matkaa vasta viime joulukuussa ja uuden vuoden juhlien sijaan käytinkin vuoden 2018 viimeisen päivän illan lentojen etsimiseen, 1.1. päätin vihdoin buukata lennot. Tähän matkaan liittyen kirjoitin jo postauksen siitä, kuinka sain mahtumaan 8 päivän tavarat 8 kilon käsimatkatavaroihin, voit lukea jutun täältä.

Lentojen valitsemisessa olikin sitten miettimistä ja Seefeldin lähimmille kentille menevien lentojen hinnat olivat jo tässä vaiheessa pilvissä. Päädyin valitsemaan AirBalticin lennot Helsinki – Riika – Wien, sillä en ollut aiemmin käynyt Wienissä ja halusin pois tullessa vierailla Wienissä ystävieni luona. Lentojen yhteishinta oli 141,98 €. Wienistä jatkoin junalla Innsbruckiin, johon saavuin puolen yön maissa. Junamatka kesti vajaa 5 tuntia suoralla yhteydellä ja Itävallan junissa ei mielestäni ollut paljoa moittimista. Penkit eivät ehkä olleet yhtä mukavat kuin VR:llä ja paikkavarauksesta piti maksaa hieman ekstraa, minkä teinkin. Lippujen hinnat olivat myös mielestäni aika korkeat, 54,90€/suunta (vrt. VR:n opiskelijaliput).

Meidän lipuilla kisaa pääsi seuraamaan radan varteen, mikä on edullisin vaihtoehto

Seefeldin kylä

Paikan päälle Seefeldiin pääsi monesta suunnasta bussilla, autolla sinne ei saanut ajaa. Bussi oli ilmainen jos sinulla oli lippu kisoihin. Paikan päällä bussi jätti meidät Seefeldin kylän reunalle, eli ensin tuli kävellä kylän läpi päästäkseen itse kisapaikalle. Kylä oli ihana pieni alppikylä täynnä iloisia hiihdon ystäviä ja tunnelma oli jo Seefeldin kylässä aivan mahtava!

Valehtelisin, jos väittäisin ettei Norjalaiset olisi maailman kovimpia hiihtofaneja. Norjalaisia oli nimittäin aivan hirveän paljon Seefeldissä! Heillä oli jopa tuollainen oma ”Norweger Hütte”-ravintola Seefeldin kylässä ja Norjan lippuja oli sijoiteltu aivan kaikkialle. Ei varmaan heitä kauas, jos sanon, että puolet kaikista turisteista oli norjalaisia. Ehkä hieman vähemmän, sillä paikallisia itävaltalaisia oli myös aika paljon. Meitä suomalaisia oli ehkä norjalaisten, itävaltalaisten ja ruotsalaisten jälkeen eniten. Lisäksi paikalla oli muun muassa paljon saksalaisia ja puolalaisia erityisesti mäkihyppyä seuraamassa sekä venäläisiä.

Tapahtuma oli ainutlaatuinen ei paitsi tunnelmaltaan, vaan myös paikalle saapuvien ihmisten osalta, sillä todella moni ei ollut ensimmäistä kertaa hiihdon MM-kisoissa tai suuressa, kansainvälisessä urheilutapahtumassa ylipäätään. Keski-ikä oli aika korkea ja monella oli yllään menneiden vuosien urheilun suurtapahtumiin viittaavia vaatteita tai vähintään jotain muuta rekvisiittaa, kuten pinssejä. Ensikertalaisena tunsin itseni aika keltanokaksi, mutta homman juju kävi erittäin nopeasti selväksi – tänne ei tultu väittelemään siitä, onko Suomi, Ruotsi vai Norja paras, vaan kannustamaan joka maan urheilijoita ja pitämään hauskaa! Ilmapiiri oli niin uskomaton, ja meistä ”suomalaisista” (siis minä ja Itävaltalainen ystäväni) tykättiin kovasti. Ennen miesten 15 kilometrin kisaa norjalaiset tulivat kättelemään sopiakseen, että Iivo voittaa ja Norjan Sundby on toinen. No, ehkä norjalaisilla oli tässä vaiheessa jo niin monta mitalia, että heille oli ihan sama kuka voittaa. Kun Iivo tuli maaliin vielä toisella sijalla, niin minua alettiin onnittelemaan – siis ympärilläni olleet muun maalaiset ihmiset alkoivat onnittelemaan minua, sillä olen Suomesta. Kuulin myös, että maalialueella oli raikunut ”Iivo”-huudot ei pelkästään suomalaisten, vaan myös ruotsalaisten ja norjalaisten toimesta. Mitaliseremoniassa suomalaiset pitivät eniten ääntä, vaikka norjalaisia oli siellä(kin) eniten.

Ensikertalaisena opin paljon uutta tästä matkailun muodosta (jos näin nyt voi sanoa), joten tässä muutama vinkki hiihdon MM-kisoihin tai mihin vain muihin suuriin urheilutapahtumiin matkustaville:

  • Tarkista mahdollisuus lentää hieman kauemmas tapahtumapaikalta ja ottaa juna lentokentältä tapahtuman lähettyville. Itse olen tyytyväinen reittivalintaani, sillä junan ikkunasta avautui upeat maisemat. Junan hinnat olivat kuitenkin tällä kertaa sen verran korkeat, että joku toinen reittivaihtoehto olisi voinut olla jopa edullisempi, mutta monessa tapauksessa tämä varmasti säästää rahaa.
  • Hiihtokisoissa älä mene seisomaan ladun varrelle alamäkeen. Tämän vinkin kuulin valitettavasti liian myöhään, eli viimeisen paikallaolopäiväni päätteeksi kokeneilta suomalaismatkustajilta, vaikka tämähän siis käy ihan järkeensä – alamäessä ei yleensä kauheasti kamppailla ja hiihtäjästä kerkeää nähdä vain vilauksen. Ihmekkös, että siinä alamäessä oli aina tilaa? 😀
  • Jos käytät non-stop-bussia, hyppää kyytiin sen lähtöpysäkiltä. Lähtöpysäkki ei ollut meille ihan lähin, mutta jos olisimme yrittäneet kyytiin vasta toiselta tai kolmannelta pysäkiltä, emme olisi todennäköisesti mahtuneet läheskään aina kyytiin. Lähtöpysäkiltä taas pääsimme joka kerta kyytiin eka yrittämällä.
  • Älä heiluta kättä pysäyttääksesi bussin, koska se on tapa Suomen lisäksi vain muutamissa maissa (hyvä muistaa minne tahansa matkustaessa). Itävallassa bussikuski tulkitsi käden heiluttamisen ”voit mennä ohi”-merkiksi ja ajeli puolityhjällä bussilla eräidenkin norjalaisturistien ohi. Norjalaiset näyttivät siltä, että tämä ei ollut eka bussi mikä meni ohi. 😀
  • Ota käteistä mukaan! Itselleni ei toki ollut uusi juttu, että Keski-Euroopassa käytetään edelleen käteistä, mutta kisa-alueella kortti ei käynyt yhtään missäänJos olisin ollut kisan järjestäjä, niin olisin ehkä infonnut tästä etukäteen, sillä suurin osa turisteista tuli pohjoismaista missä käteinen on nykyään harvinaisempaa.
  • Osta tapahtumaliput hyvissä ajoin etukäteen, mikäli et aio jättää lippujen ostamista tapahtumapaikalle (mikä voi olla riski). Hoksasin nimittäin vasta lippuja ostaessani, että ainoa lippujen toimitustapa oli postitus. Kisoihin oli enää muutama viikko, joten tilasin liput varmuuden vuoksi Itävaltaan ystäväni osoitteeseen, jonne ne tulivatkin nopeasti.
  • Ole rohkea ja avoin juttelemaan sekä suomalaisten, että myös muun maalaisten turistien kanssa. Voit oppia paljon kokeneemmilta kisaturisteilta ja kuulla mielenkiintoisia tarinoita heidän aiemmilta matkoiltaan. 🙂

Sattumalta nähtiin myös kuningas Harald, olimme nimittäin kävelemässä pois kisapaikalta kun kulkuväylä katkaistiin Haraldin vuoksi. Oikeasti en nähnyt mitään ja kuvan sain nostamalla käden ylös ja ottamalla summassa kuvan, jolloin myös selvisi, kuka siellä oikein on. Päästettiin suosiolla Norjalaiset ihan aidan viereen.

Yksi olympiakultamitalistikin käveli vastaan, Sami Jauhojärvi. 🙂

Itävalta Matkojen suunnittelu

8 päivää, 8 kiloa – matkustaminen pelkillä käsimatkatavaroilla

maanantai, heinäkuu 8, 2019

Olen erittäin mukavuudenhaluinen matkustaja tiettyjen asioiden suhteen ja aiemmin mukavuudenhaluuni on sisältynyt myös se, että otan ruumalaukun mukaan. No, olen selkeästikin kehittynyt matkailijana sekä pakkaajana, sillä kahden viime vuoden aikana en ole ottanut kertaakaan ruumalaukkua mukaan Euroopan sisällä tapahtuville matkoille ja olen käynyt ainakin Budapestissä, Kööpenhaminassa, Berliinissä, Krakovassa ja Itävallassa useammassa eri kaupungissa. Matkat ovat olleet kestoltaan 4-8 päivää.

Itävallan reissusta erikoisen kuitenkin tekee sen, että reissun pituus oli kahdeksan päivää (maanantaista maanantaihin) ja käsimatkatavaroihini sisältyi omasta mielestäni aika paljon kaikkea, kuten toppatakki, laskettelukypärä, kypäräkamera, toppahanskat, muut lasketteluvaatteet (pl. toppahousut jotka sovin lainaavani Itävaltalaiselta ystävältäni), muutamat arkivaatteet, shampoot ja meikit, lääkkeet ja lääkerasvat, tuliaisiksi muumimuki ja pari suklaalevyä, sekä painavimpana tietokone + laturi, sillä teen osa-aikaisesti etätöitä. Kaikki nämä mahtuivat painorajan, 8 kg, sisään ja laukkuni jopa punnittiin Helsinki-Vantaalla ennen koneeseen nousua (huom! Tässä vaiheessa taskuissa oli passi, lompakko ja vesipullo). Olen niin ylpeä tästä suorituksesta, että haluan jakaa sen myös teidän kanssanne. 😀

Ennen matkaa pohdin pitkään, saanko oikeasti kaiken mahdutettua käsimatkatavaroihin, sillä lensin AirBalticilla ja olin kuullut, että he ovat tarkkoja painorajojen kanssa. Aikatauluni oli kuitenkin tiukka ja en halunnut ottaa riskiä, etten kerkeä laukun odottelun vuoksi viimeiseen Innsbruckin junaan Wienin kentällä, joten päädyin matkustamaan pelkillä käsimatkatavaroilla. Tutustuin myös ensimmäistä kertaa erilaisiin laskukaavoihin, kuten kuinka monta paitaa per päivä kannattaa pakata mukaan (esim. Meriharakka-blogin Pirkko on jakanut oman laskukaavansa).

Kuinka sain nämä kaikki mahtumaan käsimatkatavaroihin ja erityisesti mistä karsin?

  • Valitsin käsimatkatavaralaukuksi mittojen sisään menevän Adidaksen urheilukassin, joka painaa yli puoli kiloa vähemmän kuin lentolaukku.
  • Henkilökohtaiseksi, pienemmäksi kantamukseksi valitsin kevyimmän repun minkä vain löysin. Ensin ajattelin ottavani mukaan Marimekon Eppu-repun, mutta vaihtamalla Eppu-repun kevyempään reppuun säästin toisen lähes puoli kiloa. Nyt olin säästänyt jo yli kilon painossa vaihtamalla laukut kevyempiin.
  • Pakkasin vain sen, mitä varmasti tarvitsen. Esim. meikit painavat paljon, joten meikeistä otin mukaan vain meikkivoiteen, pohjustusvoiteen, puuterin ja aurinkopuuterin, kulmakynän ja ripsivärin. En siis varautunut mihinkään hienompaan laittautumiseen ja myös korut jäivät kotiin. Kaikki kosmetiikka, shampoo ja hoitoaine, lääkkeet ja rasvat mahtui yhteen litran Minigrip-pussiin, eli en ottanut myöskään meikkipussia mukaan.
  • Otin mukaan vain yhdet hyvät kengät, eli kuljin koko reissun Timberlandin vaaleanpunaisilla tasapohjaisilla kengillä (näkyy ekassa kuvassa).
  • En ottanut mukaan käsilaukkua vaan kuljin kaikkialla reppu selässä.
  • Laitoin lentojen ajaksi päälle kaikista painavimmat ja tilaa vievimmät vaatteet, kuten laskettelutakin, kaulahuivin ja collegepaidan. Toiseksi takiksi pakkasin mukaan Peak Performancen Helium-takin, joka painaa alle 300g ja mahtuu todella pieneen tilaan (näkyy ekassa kuvassa).
  • Suosin kaikessa matkakokoa tai ainakin pienempää kokoa, shampoot yms tietenkin pieniin pulloihin, lisäksi esim. Marshallin kuulokkeiden sijaan otin mukaan iPhonen nappikuulokkeet, jotka vievät huomattavasti vähemmän tilaa.
  • Jätin suoristusraudan kotiin, sillä majoituin ystäväni luona joten lainasin sitä häneltä. Myös hammastahnan ostin vasta Itävallasta.

Tadaa! Tämän laukun sisällä on kaikki muu, paitsi reppuun laitetut Minigrip-pussiin pakattu kosmetiikka, tietokone + laturi, matkaeväät, passi ja lompakko.

Laukkujeni paino jakaantui suurinpiirtein 5 kg kassi ja 3 kg reppu. Summatakseni pakkaamiseni, niin sain kaiken tarpeellisen mukaan, mutta jouduin tinkimään tyylistä. Pääosassa oli kuitenkin hiihdon MM-kisoissa vietetty aika, joten sinne soveltuvat vaatteet olivat mielestäni ykkössijalla ja esim. kaupunkitakki, kaupunkikengät ja käsilaukku jäivät kotiin. Lisäksi lainasin toppahousut kaverilta ja ostin hammastahnan vasta paikanpäältä (se ei yksinkertaisesti mahtunut enää mukaan 😀 ) sekä jouduin perässä vedettävän lentolaukun sijaan kantamaan kassia kädessä, mikä oli hieman epämukavaa. Olisin kyllä saanut vielä enemmän painoa pois jättämällä kotiin vaikka kypäräkameran ja laskettelukypärän, jonka otin siksi, että siinä on teline kypäräkameralle, ja vuokraamalla kypärän paikanpäältä Itävallasta. Sain kuitenkin kaiken tarpeellisen ja vähän enemmänkin mahtumaan mukaan! 🙂

Huom! Tämä lista ei kerro esimerkiksi sitä, minkä verran pakkaan vaatteita mukaan tai millaisissa purkeissa otan nesteet mukaan, mutta voisin palata siihen myöhemmin.

Millainen pakkaaja sinä olet? Matkustatko mielelläsi pelkillä käsimatkatavaroilla? Onko sinulla jokin raja, minkä pituisille matkoille otat yleensä jo ruumalaukun mukaan?

Matkojen suunnittelu Singapore Yleinen

Seuraavaksi Singapore – mutta miksi?

tiistai, kesäkuu 25, 2019

Concrete jungle where dreams are made of – New York, yksi ehdottomista lempikaupungeistani!

Olen matkustanut jo jonkun verran, joten tunnen omat matkailumieltymykseni aika hyvin. Matkakohteita valitessani en ole vielä tähän mennessä kertaakaan valinnut kohdetta esimerkiksi sen mukaan, että löysin sattumalta hyvän tarjouksen tai koska siellä on lämmintä ja aika halpaa (vaikka nämä kaikki kolme asiaa usein vaikuttavat matkakohteen valintaan). Esimerkiksi viime vuonna olisin halunnut matkustaa kesälomareissulla Romaniaan, mutta koska töiden puolesta ajankohdaksi valikoitui heinäkuu ja Romaniassa on tuolloin yleensä aivan älytön helle, ja koska lentolippujen hinnat olivat valehtelematta pilvissä toukokuussa kun varasimme matkaa, valikoituikin kohteeksi Berliini. Jos haluat tietää enemmän taustoistani, suosittelen lukemaan ensin esittelytekstini, johon pääset klikkaamalla tästä.

Sen sijaan, seuraavaa matkaa suunnitellessa minulla on usein jo aika selkeä visio siitä, minne haluan mennä. Vaikka haluaisin matkustaa lähes kaikkialle, minulla on tälläkin hetkellä mielessä muutama tietty kohde, joihin haluan seuraavaksi matkustaa.

Seuraava kohde – Singapore! Kuva: Pixabay

Sitten itse aiheeseen. Olen matkustamassa syyskuussa Singaporeen ja yllättävän moni, jolle olen asiasta kertonut, on kysynyt miksi menen sinne ja mitä siellä aion tehdä. Siispä avaan hieman syitä, miksi valitsin juuri tämän kohteen ja millaisia kriteereitä yleensäkin käytän matkaa suunnitellessa;

• En ole matkustanut paljoa Aasiassa, mutta olen haaveillut jo vuosikausia Aasian maista ja esimerkiksi Japani kiinnostaa Singaporen lisäksi. Haluan kuitenkin ”aloittaa” Aasian valloituksen ns. helposta kohteesta, sillä olemme molemmat matkakumppanini (poikaystäväni) kanssa kokemattomia Aasian matkailijoita – olemme käyneet yhdessä Arabiemiraateissa, minkä lisäksi minä olen viettänyt kolme viikkoa Intiassa silloin kun serkkuni asuivat siellä noin 10 vuotta sitten. Singapore on todella kansainvälinen sekä turvallinen kohde matkailijalle, mikä tekee siitä helpon kohteen Aasia-noviiseille.

Finnair lentää sinne suoraan ja haluan välttää lentojen vaihtoasekä säästääkseni aikaa että ollakseni hieman ekologisempi matkaillessani suhteellisen paljon. Olen itse vielä opiskelija (kylläkin jo opintojen loppupuolella oleva ja töitä tekevä sellainen), jolloin myös lentojen hinnoilla on suuri merkitys ja ostimmekin lennot tarjouskampanjan aikaan hintaan 499€/hlö, mikä ei ole mielestäni ollenkaan paha hinta.

Suurkaupungit ja korkeat rakennukset kiehtovat minua sekä meitä poikaystäväni kanssa – tätä en osaa oikein enempää avata, rakastan kävellä kadulla pilvenpiirtäjien keskellä sekä käydä korkeissa näköalapaikoissa. Matka New Yorkiin maaliskuussa 2016 ehkä aiheutti tämän. Tulevaisuudessa aion kuitenkin matkustaa enemmän myös luontokohteisiin.

• Myönnettäköön, tällä oli aika suuri merkitys, nimittäin Singaporen F1-osakilpailu ajetaan syyskuussa ja saimme molemmat poikaystäväni kanssa ajoitettua lomat Singaporen GP:n kohdalle! Olemme lähes fanaattisia F1-faneja, joten kun mahdollisuus pitää lomaa Singaporen GP:n aikaan varmistui, ei tarvinnut enää harkita hetkeäkään minne lähdetään! Seuraamme molemmat myös muuta urheilua, kuten jääkiekkoa ja hiihtoa.

Tässä tärkeimmät pointit, joiden mukaan matkakohde valikoitui tällä kertaa.

Millaisia kriteereitä sinä painotat valitessasi matkakohdetta? Onko sinulla valmis lista matkakohteista joihin aiot matkustaa seuraavaksi?