Suomen suurin matkablogiyhteisö
Eurooppa

Kotor on Montenegron helmi

sunnuntai, 31 heinäkuun, 2022

Lähdimme juhannusaattona pienelle Balkanin kiertomatkalle, jossa meillä oli neljä pääkohdetta: Dubrovnik Kroatiassa, Kotor Montenegrossa, sekä Durrës ja Tirana Albaniassa. Lensimme Finnairin suorilla lennoilla Dubrovnikiin, josta matkustimme vielä samana päivänä bussilla Montenegron puolelle Kotoriin. Kotor on pieni kaupunki, joka sijaitsee Montenegrossa Adrianmereen kuuluvan Kotorinlahden rannalla. Kotor on myös yksi Montenegron suosituimmista matkakohteista, mutta ei mielestäni liian turistinen – ainakaan vielä.

Kotor on täydellinen kohde Balkanin kiertomatkalla

Kotor on täydellinen stoppi pidemmälle tai lyhemmälle Balkanin kiertomatkalle. Norwegian lentää suoraan Helsingistä Tivatin kentälle, joka sijaitsee vain 8 kilometrin päässä Kotorista, minkä lisäksi Kotoriin pääsee kätevästi bussilla esim. Dubrovnikista. Mielestäni Kotorin kokee hyvin noin kolmessa päivässä, vaikka siellä varmasti viihtyisi myös pidempään. Enemmän aikaa kannattaa varata, jos aikoo tehdä päiväretkiä myös muihin lähistöllä oleviin kaupunkeihin (esim. Budva, Bar), joihin pääsee kätevästi Kotorista joko bussilla tai vuokra-autolla. Me viivyimme Kotorissa kolme yötä, mikä oli mielestäni sopiva aika tällä reissulla.

Kotorin tunnelma ei ollut mielestäni niin turistinen, kuin esimerkiksi Budvan tai Barin tunnelma ohikulkumatkan perusteella. Kotorissa kuitenkin pysähtyi havaintojeni mukaan noin kerran päivässä suuri risteilijä, josta suuret turistiryhmät tulivat viettämään päivää kaupunkiin. Myös ajankohta saattoi vaikuttaa mielikuvaan turistien määrästä, sillä olimme liikkeellä kesäkuun lopussa, eli ennen kaikista kovinta turistisesonkia.

Yövyimme Airbnb:ssä aivan rannan tuntumassa, mutta itse asiassa emme Kotorin, vaan Dobrotan puolella. Dobrota on oma kaupunkinsa, joka on ymmärtääkseni (eli Wikipedian mukaan) osa Kotorin kuntaa (”municipality”). Kotor ja Dobrota muodostavat yhden yhtenäisen alueen, ja käytännössä kaupungin vaihtumista ei huomaa. Sen lisäksi, että meidän Airbnb oli aivan rannan läheisyydessä, oli siitä vain noin 10 minuutin kävelymatka Kotorin vanhaan kaupunkin. Matka sekä bussiasemalta että vanhasta kaupungista Airbnb:lle taittui osaksi kaunista rantakatua pitkin (yllä olevissa kuvissa). Kotorista Dobrotan suuntaan kulkevalla rantakadulla on myös hyvä ravintolatarjonta.

Kotorin rannat ovat kapeita ja kivisiä, mutta viihtyisiä ja aika rauhallisia, ainakin kesäkuussa. Uimiseen olisi ollut hyvä olla mukana kengät, sillä vesirajassa olevat kivet pistelivät hieman jalkapohjia. Rantakadulla oli myös paljon speed boat -retkien myyjiä, jotka olivat oikeastaan ainoita ”kadunvarsikaupustelijoita” koko kaupungissa, muutamia ravintoloiden sisäänheittäjiä lukuunottamatta. Me emme käyneet veneretkellä (vaikka sitä hetken harkitsimmekin), mutta yksi aktiviteettivaihtoehto sekin Kotorin lomalla.

Hurmaava vanhakaupunki

Rannan lisäksi Kotorissa on kaunis ja mielenkiintoinen, UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva vanhakaupunki. Vanhaankaupunkiin kannattaa tutustua niin päivä- kuin ilta-aikaankin, sillä tunnelma siellä on eri vuorokaudenaikoihin hieman erilainen. Vanhankaupungin ”katolle”, eli muurien päälle pääsee, kun suuntaa vanhan kaupungin pääsisäänkäynnin jälkeen vasemmalle, kävelee ns. päätyyn saakka ja nousee portaat ylös. Portaiden yläpäässä on suuri terassialue (seuraava kuva), josta avautuu maisemat kaupungin ylle. Portaissa oli muuten myös vessat, maksulliset tietenkin, mutta todella siistit.

Nämä tornit ovat matkamuistokaupan myyjän mukaan Kotorin vanhankaupungin tunnetuin maamerkki.

Vanhastakaupungista lähtee myös virallinen reitti Kotorin historialliselle linnoitukselle, joka tunnetaan mm. nimellä Kotor fortifications. Linnoitus on yksi Kotorin tunnetuimpia ja suosituimpia nähtävyyksiä. Linnoitus on jo hyvin rappeutunut, mutta maisemat ylhäältä ovat todella kauniit. Ylös päästäkseen pitää kiivetä noin 1350 porrasta, ja kuulemani mukaan ylös pääsee virallisen lisäksi myös epävirallisia ja näin ollen maksuttomia reittejä. Valitsimme virallisen reitin, jonka pääsymaksu oli paikalliseen hintatasoon nähden hieman suolainen, 8 €/hlö.

Halusimme nähdä kaupungin pimeän laskeuduttua, joten lähdimme kävelemään kun aurinko alkoi laskeutumaan. Myös kuumuuden takia ylös kiipeäminen on suositeltavaa joko todella aikaisin aamulla, tai illalla auringon laskeuduttua. Matka ylös kesti noin 45 minuuttia kuvaustauot mukaan lukien. Suurin osa matkasta taittui kivisiä portaita pitkin, mutta portaat ovat aika epätasaiset sekä kapeat, jolloin vastaantulijoita väistääkseen pitää välillä siirtyä portaiden vieressä menevälle kiviselle polulle. Tämän vuoksi lenkkarit oli mielestäni sopiva jalkinevalinta, ei siis sandaalit.

Lähdimme laskeutumaan alas pian pimeän tulon jälkeen, ja pimeyden vuoksi otimme puhelimien taskulamput avuksi. Eräällä levikkeellä ohitimme pysähtyneitä ihmisiä, jotka lähtivät noin 6-8 henkilön letkana seuraamaan meitä – ilman omia taskulamppuja. Ihmettelimme ääneen toisillemme, että eikö heillä muka ole puhelimia mukana, sillä oli jo todella pimeää. Alas päästyämme meitä lähimpänä kävellyt mies kiitti meitä valon näyttämisestä. Hänellä olisi itsellään ollut myös puhelin ja taskulamppu, mutta hän sanoi, että on parempi liikkua porukassa.

Kotorin kissat

Kotor on vanhankaupungin lisäksi tunnettu suuresta kissapopulaatiosta, ja matkamuistoliikkeistä sai oikeastaan minkä tahansa perinteisen matkamuiston kissan kuvalla koristeltuna. Kodittomien kissojen hallitsematon lisääntyminen on valitettavasti suuri ongelma Kotorissa, siitäkin huolimatta, että vapaaehtoiset vievät kissoja steriloitaviksi. Meidänkin Airbnb:n pihassa asui noin 10 kissaa, joista yksi oli tuore emo, jolla oli ehkä noin luovutusiässä olevia pentuja. Samassa rakennuksessa asunut hostimme kertoi, että he ruokkivat pihassa asuvia kissoja aina sen aikaa, kun ovat Montenegrossa, eli toukokuusta syyskuuhun. Tämän jälkeen he lähtevät kotiin Serbiaan ja kissat jäävät oman onnensa nojaan, ellei muut alueen asukkaat ruoki niitä.

Minulla kävi sääliksi noita laihoja kissoja joten päätin kysyä hostilta, voisiko hän antaa kissoille ruokaa, jos kävisimme ostamassa. Tämä toki kävi hostille, joten kävimme viimeisenä aamunamme Kotorissa ennen Albaniaan lähtöä vielä ostamassa kissoille ruokaa.

Tämä kissa tarkkailee illan menoja vanhassakaupungissa

Tämä kissa taas loikoili matkalla ylös linnoitukselle

Lisäksi erään kerran kun lähdimme ulos asunnosta, kuulin kummallista rapinaa oven vieressä olevasta pusikosta. Pusikkoon vilkaistuani huomasin, että siellä on pieniä kilpikonnia! Paikalle sattunut host kertoi, että kilpikonnat tykkäävät tomaatista, joten pitihän meidän käydä hakemassa jääkaapista aamupalalle tarkoitettu tomaatti ja viedä se kilpikonnille syötäväksi. Kissat ja kilpikonnat näyttivät elävän sulassa sovussa ja jakoivat saman varjoisan lepopaikan. Välillä kissat kävelivät kilpikonnien päältä, ja välillä kilpikonnat kissojen päältä.

Onko Montenegro jo sinulle tuttu kohde?

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin maanantai, 1 elokuun, 2022 at 08:54

    En ole Montenegrossa vielä käynyt, mutta kohde kyllä kiinnostaa kovasti. Juurikin Kotor ja sitten muutama luontokohde, jossa haluaisin kovasti käydä. Oikeastaan Balkanilla ylipäätään on useampi kiinnostava kohde, jonne olisi mukavaa tehdä roadtrip.

    • Reply Hannamari Männistö-Lätti tiistai, 2 elokuun, 2022 at 20:54

      Meitä olisi kiinnostanut luontokohteista erityisesti Durmitorin kansallispuisto, mutta siellä vierailu ei valitettavasti mahtunut tällä kertaa matkaohjelmaan. Balkanille jäi kyllä vielä paljon nähtävää, ja autolla ajaminenkaan ei ollut niin paha rasti kuin ehkä etukäteen peloteltiin!

    Leave a Reply