Browsing Tag

Slovenia

Sekaisin, sanaton ja sokaistunut Sloveniasta

Euroopan roadrippiämme on kestänyt nyt noin puolitoista viikkoa ja jo ollaan ehditty näkemään mitä maagisempia paikkoja (lue täältä Eurotourin postauksia lisää) – tähän mennessä vaikuttavimpana paikkana Slovenia. Pidettiin alkuviikosta majaa Bohinj-järvellä kolmisen päivää, eikä se tietenkään riittänyt mihinkään, mutta antoi niin paljon sielulle lämpöä, että takuuvarma uusintareissu Sloveniaan on tehtävä lähiaikoina. Reissussa kun ollaan edelleen melko tovi, en ehdi kirjoittaa yksityiskohtaisempia postauksia kohteista, mutta Sloveniasta minun oli pakko tulla heti kertomaan lyhyesti. Sillä menin siellä aivan sekaisin, sanattomaksi ja suorastaan sokaistuin kaikesta sen kauneudesta. Ehkä kuitenkin eniten yllätyin itse itsestäni – lue alta, mitä tarkoitan.

Slovenia muutti jotakin minussa

Slovenia mykisti minut täysin, monellakin tapaa. Luonnollisesti Bohinj-järven upea ja rauhoittava olemus, äärimmäisen mukava ilmasto ja luonnonvehreys saivat olon rauhalliseksi kuin hempeämielisessä unessa, jossa kaikki soljuu kivasti omalla tahdillaan. Kuitenkin sen lisäksi huomasin itsessäni täysin uusia piirteitä.

Minä nimittäin olen siitä ehkä poikkeava suomalainen, että en tykkää mökkeilystä yhtään. Suorastaan vihaan mökillä oloa. Hyttyset syövät minua kuin ruoste veteen heitettyä rautatankoa, inhoan hikistä ja lähmäistä mökkioloa ja minua ällöttää sateinen ja tunkkainen metsäilma (tiedän, olen friikki). Tämän päälle yleisesti minua alkaa helposti väsyttää pilvinen ja sateinen sää, ja olen herkkä kaikenlaisille hajuille.

Sloveniassa kaikki kuitenkin oli toisin. Pienessä Savican kylässä, Bohinj-järven kupeessa majoittauduimme perislovenialaiseen homestay-tyyppiseen Airbnb-majoitukseen. Huoneemme oli kuin vaaleapuinen 70-luvun tunkkainen alppimaja, jossa lakanat olivat eriparia, eikä huoneessamme ollut kotimajoitus- tyyppisesti suihkua tai vessaa – normaalisti ihan järkyttävät mökkivibat siis, mutta ei Sloveniassa. Hyttysiä ei pyörinyt ympärilläni juuri lainkaan, jonka lisäksi patikoin tyytyväisenä Mostnican rotkossa keskellä ukkossadetta, hyvinkin hikisessä ja kosteassa ilmassa – eli siis siellä superinhokissani, eli sateisessa metsässä. Kaikki iltapäivät ja illat Bohinjilla oli todella raskas ja väsyttävä ilma, mutta minua ei pänninyt sekään yhtään. Kaiken lisäksi majatalomme emännän isä kasvatti karjaa pihan laitumilla, ja joka aamu parvekkeen oven avatessa sieraimet täytti kunnon tuore ja paksu lehmänpaskan haju. Siellä minä söin onnellisena aamiaista paskankäryssä, ja sen sijaan, että se olisi ällöttänyt minua, minä suorastaan vedin syviä henkosia tortunkatkuista vuoristoilmaa keuhkoihini.

En kuitenkaan tiedä, tuleeko minusta Slovenia-kokemuksen jälkeenkään kaiket kesäpäivät mökillä viettävää eräjormaa, jättävätkö hyttyset minut rauhaan lopullisesti tai voiko minusta kuoriutua yksi heistä, jotka vannovat sateen jälkeisen metsän tuoksuun ja tunnelmaan. Aika varma olen kuitenkin siitä, etten missään muualla tule nauttimaan yhtä paljon lehmänpaskan tuoksusta – se jos mikä, voi tapahtua vain ja ainoastaan Bohinj-järvellä Sloveniassa.

Onko siellä muita Sloveniaan hurahtaneita? Lähtisitkö sinä yllä oleviin maisemiin ja tunnelmiin? 🙂