Dolomiittien vuoristo Pohjois-Italiassa oli kesän Euroopan roadtripimme ehdottomasti mieleenpainuvimpia kohteita, enkä keksi paikasta mitään muuta kuin kehuttavaa. Dolomiiteilla luonnon ylistäjä saa rytmihäiriöitä ympäröivän luonnon kauneudesta, patikoija on pelkkää sydänsilmä-emojia ja valokuvausta harrastavalla kameran laukaisunäppäin kuluu sumeaksi, sillä kuvia saa olla räpsimässä aivan koko ajan.
Dolomiitit eivät ole pelkästään vuoristonsa kivilaadun puolesta uniikki paikka maailmassa, vaan paikan kauneus on oikeasti lähes ilmaisullinen mahdottomuus, ja se täytyy itse kokea ymmärtääkseen taas vähän enemmän tämän maapallon ällistyttävyydestä. Eli jos et ole vielä eksynyt tuonne Pohjois-Italian luonnontimanttiin, alapa kyhätä reissusuunnitelmia ja vähän äkkiä! Lupaan olla vuoden syömättä sipsejä jos joku Dolomiiteille minun suosituksestani lähtenyt pettyy paikkaan. Ja tämän kovemmaksi ei betsit oikeasti mene, joten näin paljon olen valmis riskeeraamaan Dolomiittien puolesta.
Ja jottei pää ala ihan tärisemään stressistä Dolomiittien reissusuunnitelmia tehdessä, kokosin viisi must-vinkkiä Dolomiiteille suuntaavalle – tsekkaa ne alta!
Dolomiittien TOP 4
1. Pordoi Pass & Sass Pordoi 3000 metrin korkeudessa
Pordoi Pass on pyöräharrastajien kiemurateinen ja jyrkkänousuinen hardcore-reitti Dolomiittien vuoristossa. Uskooko joku, että minä pyöräilin ihan muina muijina pyöränretaleellani tuon reitin ylös? Joo, en minäkään, eli autolla oli mentävä. Kuitenkin jopa autolla korkeuseroja sisältävän kengännauhamaisen reitin puksuttaminen oli pyörryttävää, ja aivan sääliksi kävi niitä hulluja, jotka reittiä pyöräilivät ylämäkeen. Alamäkeen porukka menikin pyörillä kovempaa kuin me autolla, eli jos rahkeita riittää (ja kuntoa), ei muuta kuin hyppy vartalonmyötäisiin pyöräilyshortseihin ja munamankelin selkään Dolomiittien reissulla! Munamankeli– nimityskin antaa aivan konkreettisen muistutuksen merkityksestään noilla reiteillä pyöräilijälle, uskoisin. 🙂
Kun pääset Pordoi Passin ylös asti, siintää edessä Val di Fassa ja Sass Pordoin panorama-hissi, jossa saa vajaan parin kympin maksulla menopaluulipun 3000 metriin (oikeasti 2950 metriin, mutta tässä kohti pyöristämättä jättäminen alkaisi vain ketuttamaan) Sass Pordoin vuorien huipulle. Sass Pordoin päälle on rakennettu iso terassi ja ravintola, mutta todellinen paikan taianomaisuus piilee siinä, että vuorilla voi lähteä haikkailemaan aivan minne lystää. Vielä kesäkuussakin huipulla oli lunta ja meillä liukkaat Niket jalassa, joten ihan hirveän pitkälle ei itse päästy etenemään.
Huonosta kenkävalinnasta huolimatta Sass Pordoi oli aivan seko-hullu-älytön juttu mehukkuudessaan, ja koko setti utopistisilla näkymillään ja tunnelmallaan meni upeimpien reissujuttujen kärkikahinoihin itselläni. Vuorien päällä, panorama-maisemissa tallustellessa tuntui kuin olisi teleporttautunut tuon muutaman hissiminuutin aikana jonnekin vieraalle planeetalle tai vähintäänkin kuuhun!
2. Yövy pienessä Dolomiitti-kylässä
Dolomiitit on täynnä mitä söpöimpiä laaksoja, hiihtokyliä ja paikallisten harjakattoisia asuinalueita. Jokaisesta minimaalisenkin kokoisesta kylästä löytyy vähintään kaksi kukkakauppaa, eikä se ole ihme, sillä kaikki parvekkeiden reunukset ja kaiteet joka ikisessä rakennuksessa on koristeltu maisemiin sopivilla kukkasilla. Minusta oikeasti tuntui kylissä pysähdellessä, että aivot alkaa sulaa siitä kaikesta söpöydestä ja ihanasta tunnelmasta. Jotta fiilikset pystyy maksimoimaan, kannattaa ehdottomasti yöpyä näissä kylissä mahdollisuuksien mukaan. Itse vietimme yön Kastelruthin kylässä Etelä-Tirolissa, ja aamulla puiset parvekkeen pariovet avatessa täytyi hieraista silmiä kaksi kertaa: Dolomiitti-vuoria, kukkuloita, vihreän eri sävyisiä peltoalueita ja heinikkoa, jossa pulleat lampaat määkivät. Ja meidän naapurimajatalon koira, joka jolkotteli hymy huulillaan (oikeasti) tien vierellä – kai nyt, kun se asuu tuollaisissa maisemissa!
3. Lago di Braies
Instagram-järvenäkin tunnettu Lago di Braies oli uskomattoman nätti. Meillä kävi vielä todella hyvä tuuri sen suhteen, että saimme olla lähes kaksin järvellä – niin onnekkaita ei suurin osa järvellä vierailevista ole, sillä Braiesin lätäkkö on heittämällä Instagramin tunnetuin järvi ja normaalitilassa kuhisee turisteja. Suosittelen Braiesia aivan ehdottomasti, mutta jos turistimassat mietityttää, löytyy Dolomiiteilta paljon muitakin kauniita järviä, esimerkiksi Lago di Carezza.
Lue lisää superkauniista Lago di Braiesista!
4. Haahuile!
Aivan kuten kaikkialla muuallakin, antaa päämäärätön haahuilu usein reissun parhaimmat kokemukset. Ajele Dolomiiteilla rauhakseen, jalkaudu kyliin ultrasöpöihin kahviloihin sumpille, bongaile näteimpiä vuoristokirkkoja, lähde patikoimaan haikkaustraileille tai nappaa piknik-kori käpälään ja suuntaa kuvankauniisiin laaksoihin lounaalle. Dolomiiteista ei luonto hirveästi paremmaksi voi enää muuttua, ja kaiken kukkuraksi Dolomiittien ollessa pääasiallisesti talvikohde, saa vuoristomaisemista nauttia kesäaikaan rauhassa ilman tungosta!
Tätä et tiennyt: Itävallan läheisen sijainnin vuoksi Dolomiiteilla monet kylien nimet, katukyltit ja paikalliset ovat saksankielisiä. Ensimmäisenä iltana pizzalla istuessa paikalliskylän ravintolassa ympärillä kaikui pelkkä saksa, ja kyseisen kielen kuuluessa inhokkeihini, mutisin itsekseni, että tätäkö se on kun tulet Italiaan ja luulet kuulevasi italiaa… Grazie, perkele. Mutta edes huutosylkemiseltä kuulostava saksa ei pilaa Dolomiittien ainutlaatuista tunnelmaa!
Joko olet ehtinyt Dolomiiteille? Tykkäsitkö? Jos et, sitä ei sitten lasketa tohon sipsi-lupaukseen…
Lue lisää Euroopan roadtripistämme täältä, tai:
Me lähdetään kiertämään Eurooppa omalla autolla
Eeppinen Euroopan roadtripimme
Päivä kanssani Prahassa
Kun hevosenpaska sekoitti pääni Sloveniassa
Postikortti Itävallasta
Seuraa minua Instagramissa, Facebookissa ja Blogit.fi– sivustolla, jotta saat uusimmat postaukset reaaliajassa luettavaksesi! 🙂
