4 x mitä tapahtui Guatemalassa

Väli-Amerikan puolimatkassa sijaitseva ikuisen kevään Guatemala on luontoihmisen paratiisi. Lähes neljäkymmentä maan tulivuorta pitävät huolen, että melkein aina horisontissa seisoo pyramidin muotoinen läjä, ja osa niistä tupruttelee vielä savua ja laavaakin toisinaan. Kokosin omasta 9 kuukauden takaisesta matkastamme neljä ikimuistoista ja ehkä erikoistakin asiaa Guatemalasta!

1. Átitlanjärvi ja oudot unet

Átitlanjärven sanotaan omaavan uniin ja ajatuksiin vaikuttavia voimia syvän järven ja kauas maan uumeeniin ulottuvien laavakammioidensa vuoksi. Monet kertovatkin näkevänsä erityisen kummallisia unia järven lähistöllä yöpyessään, ja jotkut raportoivat peräti kokonaisten ajatusmallien muuttumisesta.

Minä en muista, näinkö kummallisia unia, mutta nukuin ainakin sangen sikeästi. Oli järvellä sitten taikavoimia tai ei, on se aivan mykistävän kaunis ja sen tunnelma ihan omaa luokkaansa. Tulivuorien ja taivaansinisen järven kontrastiin ei kyllästy koskaan!

2. Kömpelöt coatit ja hämähäkkiapinat

Átitlanjärven Panajachelin kupeessa on Atitlanin luontoreservaatti, josta löytää pienen canopy-reitin sekä upean vesiputouksen. Reservaatissa elää myös hämähäkkiapinoita ja coateja (Guatemalassa nimellä pizote) eli eräänlaisia puussakiipeäviä pesukarhuja. Molemmat ovat tosi söpöjä, mutta myös vähän pelottavia, sillä ainakin nuo kyseiset pesukarhut voivat tehdä hyvinkin pahaa jälkeä jos ne tuntevat olonsa uhatuksi. Coatit vaikuttivat puissa kiipeillessään todella kömpelöiltä ja hupsuilta, ja ne meinasivat koko ajan tippua oksilta tai astuivat niiden ohi – siksi minulla ei ole edes kuvaa niistä, sillä tarkkaavaisuuteni meni siihen, että pelkäsin sellaisen tippuvan niskaani!

3. Flores ja skorpionipelko

Flores oli ihan nätti pikkupaikka lähellä Belizen ja Meksikon rajaa. Olimme varanneet eräästä järvenrantahotellista huoneen, mutta heti kirjautuessamme sisään hotelliin, sain jonkin omituisen pakkomielteen skorpioneista. Guatemalassa elää jonkin verran skorpioneja – myös niitä myrkyllisiä – ja elokuun ollessa sademääriltään melko kostea, skorpionit toisinaan tunkeutuvat asuntoihin sisälle värjöttelemään kovan sateen uhatessa. Eniten skorppareita tapaa juurikin järvien läheisyydessä.

Pistin Antin tarkastamaan huoneemme perusteellisesti: molempien sänkyjen alta, kylppäristä, kaapeista ja jopa vuodevaatteista, ettei niissä kiemurtele peräänsä heiluttavia pikkuskorpiooneja. Tavallaan pelkoani helpotti se, että kaikki ikkunat oltiin vuorattu tiheällä puutarhaverkolla, mutta toisaalta taas se muistutti minua siitä, että miksi todennäköisesti verkko oltiin ikkunoihin alunperin laitettukin – no niitä skorpioneja varten! Olin muutenkin jo ihan helisemässä, mutta sitten vielä huomasin, että muutamat huonenaapurit olivat asetelleet keskellä päivää paksuja pyyhkeitä oven alustoihin peittääkseen sen pienen kolon, mikä jää oven ja lattian väliin. Minä en keksinyt tuolle ilmiölle mitään muuta järkevää selitystä, kuin että pyyhkeet olivat raon edessä siksi, ettei huoneisiin mene skorpioneja!

Tuossa hotellissa nukuttu yö oli aivan karmiva, ja nukuin kokonaisuudessaan ehkä tunnin. Milloin näin painajaisenpätkää Suomeen asti rinkassamme matkustavasta jättiläisskorpionista, tai tyynyliinani sisältä löytyvästä ärhäkästä skorpioniperheestä. Asiaa ei auttanut varmaankaan se, että googlettelin näitä kyseisiä tarinoita (ja niitä on liian paljon) maailman heikoimman wifin äärellä juuri ennen nukkumaanmenoa. Lopulta pyysin Antin nukkumaan omalle paikalleni seinän viereen, sillä olin lukenut, että skorpionit voivat kiivetä jopa betoniseinää pitkin, ja ajattelin, että jospa sitä rennommin ummistaisi silmänsä kun ei itse ole ihan seinässä kii, hehe.

4. Kuvankaunis Antigua

Antigua on Guatemalan entinen pääkaupunki, ja se on kuin ulkoilmamuseo: joka kulmassa tönöttää jotakin historiallista rakennusta, monumenttia tai maanjäristysalueen vuoksi niiden raunioita. Antigua on myös valokuvaajan unelma, sillä suurin osa taloista on söpöin pastellivärein maalattuja, ja horisontissa pönöttää useammankin tulivuoren siluetit. Aina varhain aamuisin, ennen kun sumuiset pilvet olivat ehtineet leijailla tulivuorien eteen, näkyi Fuego-tulivuoren nokasta tupruttavan vankkaa savupilveä. Erityisen spesiaaliksi näyn teki vaelluksemme aktiiviselle Pacaya-tulivuorelle, josta voit lukea lisää täältä. Lähtisin Antiguaan koska vain uudelleen!

Siinä neljä mieleenjäänyttä seikkaa Guatesta! Oliko listalla tuttuja paikkoja – joko olet käynyt Guatemalassa? 🙂


Seuraa minua myös InstagramissaFacebookissa ja Blogit.fi- sivustolla, niin saat postaukset reaaliajassa käsiisi! ?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Sunna lauantai, toukokuu 26, 2018 at 19:45

    Voi ihana ihana ihana Guatemala, tuonne on päästävä takaisin. Vietettiin siellä reilu vuosi sitten yli kaksi viikkoa, mutta eihän se riittänyt mihinkään. Kävin kaikissa muissa mainitsemissasi paikoissa paitsi tuolla Atitlanin luonnonsuojelualueella, ja näyttää aivan hurmaavalta. Enpä muuten tiennyt, että koatit on vaarallisia – jos olisin tiennyt, niin en olis räpsinyt niistä kuvia ihan niin läheltä.

    Jos Guatemalan turvallisuustilanne olisi vähemmän shady, haluaisin lähteä tulivuorille seikkailemaan enemmänkin. Ehkä joskus.

    • Reply Frida Ingrid lauantai, toukokuu 26, 2018 at 20:48

      Ihanaa, että on muita Guateen ihastuneita! 🙂 Muistankin, että oon sun Guatemala-postauksia lukenut! Me ei oltu kuin puolitoista viikkoa muistaakseni ja siinä ei kyllä mitään ehtinyt näkemään myöskään. Onneksi aina voi mennä uudelleen, vaikka kuten totesitkin, Guatemalan turvallisuustilanne on aika kyseenalainen.

      Ja ei kai ne koatit niin hirveän vaarallisia ollut, mutta muistan, että ainakin tuolla reservaatissa oli joitakin kylttejä, että niillä on kauheat torahampaat ja purenta, ja eivät pelkkää käyttää niitä jos niitä alkaa ketuttaa liian lähelle tulevat ihmiset. 😀

      Kiitos kommentista! 🙂

  • Reply Stacy Siivonen perjantai, kesäkuu 1, 2018 at 05:19

    Loppujen lopuksi et nähnyt yhtään skorpionia? Minä en ole nähnyt yhtään, enkä tiedä, onko se hyvä vaiko huono.

    • Reply Frida Ingrid perjantai, kesäkuu 1, 2018 at 09:55

      Hehe, en nähnyt – kuvittelin näkeväni kylläkin 😀

      Kiitos kommentista! 🙂

  • Reply Eeva / Eevagamunda-blogi lauantai, kesäkuu 2, 2018 at 14:49

    Hurmaavan näköisiä maisemia! Etenkin Antigua näyttää ihanan rosoiselta ja värikkäältä. Väli-Amerikka ja Guatemala kiinnostaa kovasti, mutta turvallisuustilanne mietittyttää. Mitkä oli sun fiilikset siellä?

    • Reply Frida Ingrid lauantai, kesäkuu 2, 2018 at 23:59

      Antigua oli juurikin rosoinen ja värikäs, ihana kaupunki! 🙂 Tuolla reissulla oltiin Guatemalassa, Meksikossa ja Belizessa, eikä missään tuntunut oikeasti turvattomalta, enkä tuntenut oloani kertaakaan millään lailla uhatuksi, tai että olisi pelottanut. Se ei tietysti tarkoita, etteikö monessa paikassa Lattareita vaara voisi lymytä ihan arkisissakin tilanteissa. Kolumbiassa on sanonta, että ”no dar papaya”, joka kirjaimellisen sisältönsä lisäki taitaa tarkoittaa myös maalaisjärkeä. Sillä, ettei anna papaijaa, eli syytä joutua rikoksen uhriksi, on suuri merkitys. Toisin sanoen niin kauan kun tietää, missä kulkee, minne on menossa ja mitä missäkin voi tehdä, eikä ole kännissä tai liity huumeisiin tai muuhun vastaavaan millään tavoin, on jo ihan hyvät kertoimet, ettei satu yhtikäs mitään. Mulla on mm. guatemalalaisia kavereita, ja kyllähän ne aika hurjia juttuja on kertonut, mutta kuitenkin tasoa ”vain kerran olen joutunut aseellisen ryöstön uhriksi” jne. 😀 Mutta edelleenkin, en tuntenut oloani missään, kertaakaan uhatuksi, ja me liikuimme kuitenkin esim. Antiguassa myöhään illasta ja oltiin viihteellä Meksiko Cityssä, ihan pienessä pierussa jopa – tosin paikallisten seurassa. Ja tietysti sullakin espanjan kielen taidosta on ihan jättimäinen hyöty, turvallisuusmielessäkin ja että pysyy asioista perillä. 🙂 Sanoisin, että reppu vain selkään ja menoksi! 🙂

      Kiitos kommentista!

      • Reply Eeva / Eevagamunda-blogi maanantai, kesäkuu 4, 2018 at 18:56

        Näin juuri! Olen itsekin sitä mieltä, että jos on maalaisjärkeä ja ottaa asioista etukäteen selvää, pärjää oikeastaan paikassa kuin paikassa. Vaikka maailman eri kolkkia on koluttu, espanjalainen poikaystäväni karsastaa kovasti tuota seutua (luultavasti, koska Lattareiden tapahtumista uutisoidaan täällä Espanjassa tosi paljon maiden kiinteän yhteyden takia). Kielestäkin meillä olisi tosiaan paljon apua, joten pitää vain alkaa yrittää käännyttämään sen päätä 🙂

        • Reply Frida Ingrid maanantai, kesäkuu 4, 2018 at 23:01

          Samoilla linjoilla. 🙂 Tietysti toisissa maailmankolkissa on enemmän vaaran uhkaa kuin toisissa. En näe kyllä mitään syytä olla menemättä Lattareihin jos veri sinnepäin vetää. 🙂 Ja varsinkin kun puhutte molemmat espanjaa, ei teillä ole huolen häivää siellä! 🙂

  • Reply Anna-Katri / Adalmina's Adventures lauantai, kesäkuu 2, 2018 at 23:01

    Siis apua, koin itsekin ihan saman sillä Atitlan-järvellä yöpyessäni vedin sikeitä putkeen 12 h mikä on itselleni todella erikoista sillä yleensä herään pienempäänkin ääneen ja varsinkin auringonnousuun. Guatemala on kyllä kiehtovan monipuolinen matkakohde, siellä riittää nähtävää ja koettavaa. Ja huh niitä maisemia varsinkin Atitlan-järjellä!

    • Reply Frida Ingrid sunnuntai, kesäkuu 3, 2018 at 00:01

      Hahaa, noniin eli pitää paikkansa siis Atitlanin maagiset voimat! 😀 En yhtään kyllä ihmettele vaikka olisikin taikavoimia sillä paikalla, niin maaginen se oli. 🙂

      Kiitos kommentista! 🙂

  • Reply Anna K. lauantai, kesäkuu 2, 2018 at 23:22

    On ollut haaveissa ja näiden kuvien jälkeen vielä enemmän. Varsinkin noissa Atitlan-järven kuvissa luonto on upea! Mun unet on muutenkin niin sekoja, että olis kiva tietää, että mitä siellä mahtaisi tapahtua, varmaan uisin unissani, kotona vain kävelen. 😀
    Kyllä, toivottavasti tuonne vielä joskus!

    • Reply Frida Ingrid sunnuntai, kesäkuu 3, 2018 at 00:02

      No niin, ei muuta kuin Guatemalaan mars! 🙂 Haha, ilmeisen moni oikeasti kokee outouksia unien suhteen siellä järvellä, joten sinun tapauksessasi se varmasti kävisi toteen myös! Kokeilemalla se selviää. 😉

      Kiitos kommentista! 🙂

    Vastaa käyttäjälle Anna-Katri / Adalmina's Adventures Cancel Reply