Monthly Archives

elokuu 2018

Seuraavalle kiertomatkalle kuukauden päästä! + Anna vinkkisi

Suomessa alkaa kesä kääntyä syksyksi ja alitajuntaa hiertää pelko tulevasta. Voi, kuinka ankea syksy aina on sen ensimmäisen pariviikkoisen jälkeen, kun punertavat lehdet vaihtuvat kaljuuntuviin harmaisiin puihin ja sandaalivarpaat märkiin sukankärkiin. Hyytävää tuulta, pistelevää vesisadetta vaakatasossa, Guinnesin maailmanennätykset rikkilyövä, ennenaikainen syyskuun lopussa satava räntä? Bring it on syksy, mua ei haittaa, koska me lähdetään kuukauden päästä keräämään taistelu- ja aurinkoenergiaa syystalven varalle! Ai, minne? Lue alta!

Kahden maan roadtrip: vanhoja suosikkeja ja pitkäaikaisia himotuksia

Keväällä eteläisen Espanjan roadtripimme peruuntui sairastumiseni vuoksi, ja siitä lähtien palava hinku ja kaipuu Espanjaan on kytenyt sisälläni. Yritin sitä tökkiä hiljaiseksi suunnittelemalla meille syysreissua milloin Kanadaan, milloin Balkanille ja milloin minnekin. Siellä taustalla koko ajan kuitenkin huusi mi amor eli Espanja, jonka vikinää riittävän kauan kuunneltuani ehdotin Antille, että mitäs jos villeistä suunnitelmista huolimatta lähdettäisiinkin kiertämään Pohjois-Espanjaa – ja niin me päätettiin lähteä! Kohdevalintaa ei siis todellakaan tarvinnut päätöksen jälkeen enää kauaa sulatella, sillä molemmat tykätään Espanjasta matkailumaana ja oikeastaan pohjoisosat sieltä on meillä enää korkkaamatta. Kaiken kukkuraksi saatiin reissuseuraksi Antin vanhemmat, joille kelpaa vihdoin näyttää sitä Manner-Espanjan taikaa, mistä me aina Antin kanssa jauhetaan!

Syksyinen roadtripimme on kahden maan yhdistelmä, ja koska viime syksynä kierreltiin Ranskan rivieraa, päätettiin napata tälle reissulle Espanjalle kaveriksi Pohjois-Portugali ja sieltä tarkemmin otettuna Porto. Porto on killunut must go- listallamme jo todella pitkän tovin, joten nyt tilaisuuden tultua ei sitä voinut edes harkita jättävänsä reitiltä pois!

10 yön Pohjois-Espanjan ja -Portugalin kiertoreittimme

Salamanca, Espanja

Lennämme siis Helsingistä Madridiin syyskuun loppupuolella, josta hyppäämme heti vuokra-auton selkään. Reitin ensimmäinen stoppi on vanha yliopisto-vaihtokaupunkini Salamanca. Lähes puolitoista vuotta sitten istuessani viimeistä kertaa Salamancan juna-asemalla Madridiin vievään renfeen tunsin haikeuden sijaan helpotusta vaihto-opiskeluni päättymisestä, sillä en pitänyt kaupungista yhtään siellä asuessani. Junan vauhdin kiihtyessä ja kaupunkimaiseman yhä loitontuessa vannoin verisesti, etten koskaan tuohon Turun kokoiseen opiskelijakaupunkiin enää jalallani astuisi.

Mutta niin vain aika kultaa muistot ja jo tovin olen haaveillut visiitistä Salamancaan. On mielenkiintoista nähdä oma vanha asuinkaupunki turistin silmin ja uskonkin, että tulen pitämään paikasta tällä kertaa enemmän, koska tiedän, ettei minun tarvitse jäädä sinne asumaan. Suosikkitapaspaikkani jättiravut ja euron cava ovat tulleet uniini lähiaikoina laittoman monta kertaa, joten on kiva päästä nauttimaan niistä muutenkin kuin unikuolaamalla tyynyyn!

Porto, Portugali

Salamancasta jatkamme suorinta tietä kohti Portugalin rajaa ja Portoa, jossa viihdymmekin muutaman yön verran. Portossa olisi tarkoitus kierrellä keskustaa, syödä hyvin ja käydä pulahtamassa rannikolla merialtaissa. Jos sulla on joku ehdoton tekemis-, syömis- tai näkemisvinkki Portoon, kerro se kommentteihin!

Galicia, Espanja

Portosta ajellaan jälleen Espanjan puolelle Galiciaan. Galiciassa oli alunperin tarkoitus mennä käymään Cíes-saarilla, mutta lautat eivät enää lokakuun alussa kulje arkisin, jonka vuoksi jouduttiin valitettavasti saarisuunnitelmista luopumaan. Galiciassa ei kuitenkaan hienot paikat lopu todellakaan kesken, ja ajellaan rannikon läpi tutkien samalla ainakin ainutlaatuiset Rías Baixas– jokialueet ja A Coruña. Vinkkejä hienoista (mutta helposti saavutettavista) luontokohteista otetaan myös vastaan! 🙂

Asturia, Espanja

Koko reissulta odotan eniten Asturian maakuntaa, sillä se kätkee sisälleen niin valokuvaukselliset kaupunkimiljööt kuin jylhät rannikkomaisemat, hulppeat rannat ja suloiset kalastajakylät. Monta välipysähdystä on jo merkattu karttaan, ja Asturian kohdalla ongelmaksi taitaa muodostua se, ettei aika vain millään riitä kaikissa ihanissa paikoissa pysähtymiseen!

San Sebastián, Espanja

Espanjan ruokapääkaupunki San Sebastián on viimeinen yöpymiskohteemme Pohjois-Espanjassa. Yövymme San Sebusta noin 10 minuutin ajomatkan päässä Getarian kaupungissa, josta käsin teemme päiväreissun San Sebastiániin. Siellä olisi tarkoitus nähdä hienoja maisemia, tallustella Baski-tunnelmissa pikkukatuja ja ennen kaikkea: syödä hyvin! Jos sulla on heittää joku edullinen San Sebun Michelin-paikka joko lounaalle tai illalliselle, kerro heti! 🙂

Rioja Alavesa ja Segovia, Espanja

Ajomatka on melkein viisi tuntia San Sebastianista Madridiin, joten päätimme samalla ottaa muutaman paikan haltuun reitin varrelta. Rioja Alavesa on yksi Pohjois-Espanjan viinintuottaja-alueista, ja tarkoitus olisi pysähtyä siellä syömään lounasta ja ihailemaan viiniviljelmiä. Vielä ennen Madridia pysähdytään Segoviaan tutkimaan Alcazar ja kaupungin jättimäinen akvedukti!

Madrid, Espanja

Reissun viimeinen stoppi on rentoiluviikonloppu Madridissa. Madrid on siitä kiva, että se on itselleni niin tuttu paikka, ettei siellä tarvitse stressata näkemisestä ja kokemisesta. Ah, kauppahallin lounaan jälkeinen kävely Retirossa, lasit viiniä alkuillasta Malasañassa ja rauhallisia aamiaisia La Latinassa sijaitsevan Airbnb-asuntomme parvekkeella. Ehkä vähän syysvaatekaapin päivittämistä Madridin ostoskaduilla, lukemattomia churro-pysähdyksiä pikkukahviloihin ja Madridin tunnelman hengittelyä. Ihana palata Madridiin puolentoista vuoden jälkeen!

Sellainen syysreissu! Miltäs kuulostaa? Jos sulta löytyy salaisia ässiä hihasta koskien tekemistä ja nähtävää erityisesti Portossa, Galiciassa ja San Sebastiánissa, otan ne kiitollisena vastaan kommentteihin! Myös ravintoloita saa suositella! 🙂

Postauksen kaikki kuvat ovat Salamancasta ja Madridista. Lue lisää Espanjasta:

10 unohtumatonta paikkaa Espanjassa

Reseptejä Espanjasta: Churrot ja cavasangria

Oletko suomalainen vai espanjalainen?- testi

Teleporttaus Espanjaan


Lähde mun kanssa ikimatkalle seuraamalla mua Instagramissa (@fridaingridd) sekä Facebookissa (Frida Ingrid) ja Blogit.fi– sivustolla! Näin saat uudet postaukset reaaliaikaisesti luettavaksesi! ?

Venetsia-bingo – 19 kliseetä Venetsiasta

Odotukseni Venetsiaa kohtaan olivat todella korkealla, kun Euroopan roadtripillä kesäkuussa heitimme päiväreissun Gardajärveltä tuonne romantiikkaa tihkuvaan turistirysään. Olin kuullut ja lukenut paljon Venetsiasta, nähnyt upeita Instagram-kuvia ja oikeastaan rakentanut hyvin pitkälti jo ennakkoasenteeni kaupunkia kohtaan – olin varma, että turisteista ja kaupungin kliseistä huolimatta tulisin ihastumaan siihen palavasti.

Ja niin todellakin tapahtui! Venetsia oli kuin pala vaaleanpunaista satua, jossa itsekin halusi ruveta leikkimään roolileikkejä ja miettiä, millaista on joskus ollut kävellä niitä katuja ihan muina herttuattarina muhkean pastellivärisen laahuksen kanssa pitsistä päivänvarjoa pidellen. Tätä mielikuvaleikkiä yritin ihan oikeasti konkretisoida kadulla tallustellessamme, mutta herttuatar-hahmoni nimeltä mainitsematon tallipoika (Antti) ei halunnut kantaa kuvitteellista laahustani… Anyway, kokosin kaikista Venetsiassa kokemistani kliseistä pienimuotoisen Venetsia-bingon. Kuinka monta kohtaa saat merkatuksi omalta Venetsia-reissultasi? Tsekkaa 19 Venetsia-kliseetä alta!

Venetsia-bingo: Venetsian 19 kliseetä

Lierihattuinen Instagram-kuvattava. Venetsia tuntuu olevan varsinainen somettajien ja Instagrammaajien pyhiinvaelluskohde, ja jokaisella nätillä, kuuluisalla tai muuten vain valokuvauksellisella kulmalla seisoo amatööri-photoshootissa liehuhelmainen tyttö – päässään tuulessa lepattava, Instagramin ehkä kliseisin reissukuva-asuste: iso lierihattu.

Kröhöm, itsehän en koskaan kyseisestä hattutemppua käytä matkakuvissani, kuten allekirjoittaneen Instagramista ja tästä postauksesta varmaan huomaattekin…

Laulava gondolikuski. Astellessasi kaksi metriä Venetsian pääsaaren puolelle, näät luultavasti ensimmäisen gondolikuskisi ja hän todennäköisesti laulaa.

Viemärinhaju. Venetsiassa rakennukset ovat vanhoja, jonka myötä viemäriputket myös helposti tukkeutuvia, ja välillä sieraimiin kulkeutuukin kahvin ja pizzan tuoksujen sijaan ihan rehellinen kakka-ödööri.

Amerikkalainen turisti. Amerikkalaisella on kova kiusaus aloittaa Euroopan valloittaminen suosikkikaupunkikohteista, ja Venetsiassa valehtelematta tuntui kolmasosan turisteista olevan Pohjois-Amerikasta. Ei sillä, että asiassa olisi mitään outoa, mutta vastaavaa jenkkienglannin määrää en ole kuullut monessakaan muussa Euroopan kaupunkikohteessa!

Jaksamattomuus kuvata enää kaikkea hienoa. Venetsia on niin loistelias, niin täynnä värejä ja tekstuureja, historiaa ja yksityiskohtia, että auttamatta jatkuva kuvaaminen alkaa väsyttämään jo muutaman tunnin jälkeen. Lopulta tyydyt vain katselemaan maisemia ja tuoksuttelemaan tunnelmia (se viemärinhaju) jatkuvan kuvaamisen sijaan.

Hihkunta, kun löydät aution kanaalisillan. Venetsia on niin täynnä turisteja, että päänähtävyydet ovat ainakin päiväsaikaan turismolihan peitossa. Kuitenkin jopa Venetsian pääsaarelta löytää helposti tyhjyyttään huutavia kanaalisiltoja, kun suuntaa esimerkiksi Cannaregion puolelle.

Tien tai sillan tukkiva turistisumppu. Tämä kohta saattaa täyttyä bingossa jo melkeinpä ennen Venetsian vanhaa kaupunkia. Minusta tuntui, että seisoin paikallaan junnaavassa turistisumpussa ehkä noin puolet Venetsiassa viettämästäni ajasta. Venetsiassa sokkeloiset kadut ja kapeat kaarisillat ruuhkautuvat todella herkästi.

Gelatopallo. Suosittelen korkkaamaan tämän kohdan bingolistalta ihan itsesi toimesta – italialainen gelato on parasta, ja Venetsiassa gelatonimuttelumiljöökään ei ole too shabby.

Selfiekeppi / jalusta / muu vastaava kuvausviritelmä. Hyvin monen näköistä kuvauskalustoa todellakin Venetsian kaduilla riittää, ja kuvaussessiot eivät tunnu olevan ihmisillä mitään yhden-kahden räpsyn luokkaa (okei, ollaan nyt rehellisiä: minulla ne eivät ole koskaan yhden tai kahden räpsyn luokkaa) – varaudu siis päätyväsi tuhansien muiden turistien matka-albumeihin!

Kallis ja keskinkertainen ravintolaruoka. Ennalta minua tästä varoiteltiin, enkä valitettavasti päässyt todistamaan väitettä vääräksi. Söimme rauhallisella sivukujalla, melko kaukana ydinkeskustasta, mutta ruoka oli kallista ja kovin vaatimatonta. Tämäkin on asia, mihin kannattaa ennalta varautua, ellei jaksa metsästää jotakin oikeasti hyvää ravintolaa pitkin kaupunkia – Venetsiasta siis varmasti löytyy myös niitä huikeitakin ruokapaikkoja, mutta turistimassojen vuoksi vielä varmemmin niitä kehnoja.

Puluinvaasio San Marcosin aukiolla. San Marcosin aukio kuhisee puluille ruokaa nakkelevia turisteja ja se on ympäröity ravintoloilla, joten pulua ei käy syyttäminen siitä, miksi hän ja toverinsa tykkäävät aukiolla pyöriä. Ei lintukammoiselle.

Kuvanottoa pyytävä turisti. Kuinkahan monta kuvaa me otettiin muille turisteille yhden päivän aikana? Toooodella monta. Loppua kohden se alkoi jopa aiheuttaa pientä ohimosuonen tykyttelyä.

Kuvanottoa tarjoava turisti. Niin hellyyttävää ja hyvätapaista kuin se onkin, että toinen turisti tarjoutuu oma-aloitteisesti ottamaan sinusta kuvan, joudun nykyään kohteliaasti kieltäytymään kunniasta, sillä ne kuvat eivät vain koskaan onnistu.

Vesitaksin tai -bussin bongaaminen. Venetsian saarilla (julkinen) liikenne rakentuu vesibussien ja -taksien varaan, jonka vuoksi tämä kohta täyttyy jokaisen Venetsiassa vierailevan kohdalla 100 % varmasti.

Venetsian lippu. Et yksinkertaisesti voi tehdä päiväkävelyä Venetsiassa näkemättä Venetsian tasavallan lippua liehumassa.

Ylihintainen kahvi. Ei tarvitse mennä San Marcosin aukiolle juomaan niitä turistien kauhutarinoiden 30 euron terassikahveja päästäkseen rahoistaan eroon, sillä kahvi tuntuu olevan vähintään kultahipuin saostettua kaikkialla Venetsiassa hinnoista päätellen.

Ryhmäpaitoihin somistautunut koululaisryhmä. Jos Prahassa kadut on valloitettu ryyppäävien polttariporukoiden toimesta, Venetsiassa vastaava joukko on koululaisryhmät. Näimme yhden päivän aikana ainakin viisi turisti-koululaisluokkaa mätsäävät reissupaidat päällään.

Venetsialaismaski-myymälä. Löytyy sensuellia, vakavaa, kissamaista, omituista, pelottavaa, perinteistä, dimangeilla tai ilman – venetsialaismaskeja aivan taatusti jokaiseen makuun!

Pitsisiä päivänvarjoja myyvä kioski. Arvatkaa vain, olisiko tuollainen päivänvarjo sopinut hiukan hyvin tuohon meikäläisen herttuatar-hahmoon! Herttuattaren nimeltä mainitsematon tallipoika (Antti) kuitenkin sanoi ostopäätöstä miettiessäni, etten kuulemma käyttäisi sitä oikeassa elämässä koskaan…

Vaikka Venetsia voi olla paikoitellen aika kliseinen, on se silti ihan mielettömän tunnelmallinen, valokuvauksellinen ja kaikin puolin ainutlaatuinen paikka maailmassa! Lisäisitkö klisee-listaan vielä jotakin? Kuinka monta kohtaa voit ruksittaa kokeneesi omalla Venetsia-reissullasi? 🙂


Lähde mun kanssa ikimatkalle seuraamalla mua Instagramissa (nimimerkillä @fridaingridd) sekä Facebookissa (Frida Ingrid) ja Blogit.fi– sivustolla! Näin saat uudet postaukset reaaliaikaisesti luettavaksesi! ?