Bussimatka takaisin Kosovoon

Menin hotellin respaan varttia vaille kuusi. Eilinen respan nainen oli jättänyt numeron yövuorolle mihin soittaa ohjeet mistä noutaa minut. Mutta illalla maksoin hotellin ja hain passin niin tätä ei oltu kirjattu, mutta ei onneksi tullut ongelmia siitä.

Hotellin respa tuli vielä kuudelta ulos ja soitti kuskille. Bussi tuli muutaman minuutin yli kuusi ja pysähtyi hotellin eteen. Kuljettaja ei puhu tai ymmärrä englantia. Rinkka kyytiin ja tarjosin 10€ seteliä, mutta viittoi menemään sisälle.

Noin puolen tunnin päästä saavuimme Tiranaan. Alla kuvakaappaukset mistä Arditi tours operoi Tiranasta Kosovoon ja toimiston kuva, jossa puhelinnumero mihin hotellin respa soitti. Lähtöajat Tiranasta klo 7, 14, 16 ja 20. Kun taas ajat Durresista 6, 14 ja 18.30. Asemalla oli yksi baari ja ilmeisesti joku kauppa, kun porukka kävi vettä ostamassa.

Kartta mistä bussi lähti Tiranasta

Ja sama läheltä

Toimisto Tiranassa, mutta lipun sai myös maksettua bussissa

Eli odoteltiin puolituntinen lähtöä Tiranasta. Enkä ymmärrä miksi bussi lähtee Durresista ja Tiranasta klo 14, ei ole ilmeisesti sama bussi tai sitten Tiranasta lähtö on aina myöhässä.

Matka jatkui Tiranasta klo 7. Samalla alkoi satamaan ja liikenne oli ruuhkautunut tässä vaiheessa, joten hieman hidasta oli eteneminen pois Tiranasta. Bussi kävi myös lentokentällä, mutta sieltä ei kukaan tullut kyytiin.

Bussissa kiersi jälleen lista, mutta päättelemällä pystyi arpomaan, että nimi, syntymäpäivä ja passin numero pyydettiin. Reilu 20 oli kyydissä ja tällä kertaa iso bussi, joten tilaa oli hyvin.

Tie oli todella hyvä kuntoinen, joka mutkitteli vuorien läpi. Maisemat olivat upeat. Uskomatonta, mitä olen jo aiemmin ihmetellyt, miten taloja on keskellä vuoren rinnettä eikä näy tietä. Huoltoasemia myös tiheästi reitillä.

Sumua laaksossa

Pilvet laskeutuvat vuorilta

Ja toinen, jotenkin olo oli kuin olisi satukirjassa seikkaillut

Noin puoli yhdeksän kiersi vasta toinen työntekijä, joka hyppäsi kyytiin Tiranasta, keräämässä lippuja. Kymmenen euroa kelpasi ja sain lipun. Alkaa tuntua, että ehkä tästä vielä Kosovoon pääseekin ✌️

Saavuimme rajalle klo 9.13. Muutaman minuutin odottelun jälkeen tuli poliisimies bussiin ja keräsi passit/henkilökortit. Tällä kertaa myös tavaratilan kävivät läpi, mutta vain silmäillen. Kymmenen minuutin jälkeen tuli apukuski passien/henkilökorttien kanssa kyytiin ja samalla vielä kävi poliisimies silmäillen läpi bussin sisältä. Apukuski toi passin takaisin, mutta yritti antaa väärän passin, onneksi olin tarkkana. Eka leimakin tuli passiin, muilla asemilla eivät ole leimanneet.

Yllätyin, että ei tullut toista raja-asemaa, ilmeisesti molemmat maat toimivat samalla pisteellä. Eli yhteensä 10min rajan ylitys vaikka oli kaksi bussia ennen meitä. Positiivinen yllätys ✌️

Noin 10min ajon jälkeen ajoimme huolto-asemalle ja apukuski sanoi Prizren. Kaikki hyppäsi pois bussista, minä myös. Kumpikaan kuskeista ei puhunut englantia, mutta ymmärsin että halusi tietää onko laukkua, näytin rinkkani, joka otettiin pois bussista ja vietiin varmaan 70-lv valmistettuun pakettiauto-/minibussi komboon, joka löyhkäsi tupakalle ja kuski varmaan ainakin 80v tai sitten vaan polttanut hyvin ahkerasti.Ekan bussin kuljettaja sanoi statzion josta arvelin että asemalle kai tää kyyti vie, näytin peukkua. Toinen tyyppi tuli myös kyytiin ja sitten lähdettiin.

Kosovolainen pikkubussi

Vajaan 10min päästä pysähdyttiin ja olin jo huomannut hotellin kyltin niin oli helppo suunnistaa. Sain huoneen heti (vaikka klo oli vasta 10) ja nyt hetki huilata ennen tutustumista kaupunkiin.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.