Browsing Tag

thoughts

Change is inevitable, growth is optional.

Huomenta vaan!

Istun ilmapatjalla mun uuden kämpän lattialla ja ajattelin pitkästä aikaa naputella tänne blogiinkin jotain henkilökohtaisempaa. Elämässä on ollut paljon muutoksia ilmassa, niin hyviä kuin huonoja. Välillä on ollut rehellisesti sanottuna aikamoista tunteiden vuoristorataa. Kirjoitin eilen pitkän postauksen isoista muutoksista, niihin suhtautumisesta ja niistä oppimisesta. Lopulta se tuntui kuitenkin liian henkilökohtaiselta julkaistavaksi. Oon kirjoittanut tänne blogiin aina suht rehellisesti kaikesta, toki aina liian henkilökohtaiset tai muihin ihmisiin liittyvät jutut jää ulkopuolelle. Jotenkin sen jälkeen kun muutin Suomeen, on tuntunut vaikeammalta kirjoittaa henkilökohtaisia postauksia ja ajatuksia. Tää on niin paljon pienempi maa ja mulla on täälä niin paljon isompi ”piiri”, että alkaa pakostakin miettiä kukas näitä mun juttuja lukeekaan haha! Mua on jopa tunnistettu, te jotkut ihanat ootte tulleet mulle juttelemaan. Ja siis otettu olohan siitä todellakin tulee, joten saa ehdottomasti tulla moikkaan jos bongaatte mut jostain! <3 Samassa oon kuitenkin oikeasti tajunnut, että tätä blogiahan lukee muukin kuin mun äiti ja pari kaveria. Australiassa asuessa ja sieltä kirjoitellessa tää bloggailu tuntui ihan päiväkirjan kirjoittamiselta. Ja sielä ei kyllä varmasti kukaan tunnistanut mua missään haha!

/ / / Good morning!

I’m sitting on air-mattress on the floor of my new apartment and I felt like I wanted to write something more personal here after a long time. It’s been a lot of changes in my life lately, both bad and good ones. Honestly, from time to times it’s been quite a rollercoaster. Yesterday I wrote a long post about big changes, how to adapt to them and use them as a platform for personal growth. After writing the post, it felt way too personal to publish. I’ve always been honest in my blog, but of course you have to draw a line for too personal and stuff that involve other people. After moving back to Finland, it has been feeling harder to write about personal thoughts. Finland is so much smaller country and I have obviously way larger ”circle” here, so I’ve started to think more who reads my posts here haha! Some of you have even recognized me somewhere and came to talk with me. It makes me really happy, so if you see me somewhere, definitely feel free to come say hi! <3 At the same time it has made me realize that there actually is other people than my mom and couple friends reading my blog. When I was in Australia, this felt more like my personal travel diary and there was definitely no one recognizing me on the streets haha!

Pari päivää sitten tajusin myös, että oon ollut muuten Suomessa jo kohta puoli vuotta. Tuntuu ihan parilta kuukaudelta. Mun kesä oli ihana, mutta se meni jotenkin ihan hujauksessa kahta työtä tehden. Se vähäinen vapaa-aika käytettiin toki hyvin akrojoogan parissa ja kesäisestä Suomesta ja kavereiden seurasta nauttien. Ensimmäisen kuukauden olin vähän tuuliajolla, asuin sekä maalla äitin luona tai kaverien nurkissa. Sitten muutin toukokuussa alivuokralaiseksi ihanaan yksiöön ihan puiston viereen! Sain töitä, ja sitten lisää töitä ja työt vain lisääntyivät lisääntymistään, kunnes olin ihan poikki. Yritin hoitaa silti kaiken kunnialla ja silti vielä ehtiä pitämään yllä sosiaalista elämää ja treenailemaan akroa. Kroppa alkoi reistailla superpitkistä päivistä, huonoista yöunista, rankoista treeneistä ja epäsäännöllisestä ruokavaliosta. Vanhat vammat tulivat toistuvasti uudelleen kipeäksi. Minkäs sille voi kun on vain huono sanomaan ei työlle tai kiinnostaville projekteille. Jotta pystyisin tekemään kaiken mitä haluan, tarvisin valehtelematta varmaan 10 tuntia lisää päivään.

Tän viikon alusta muutin uuteen asuntoon ja työmäärä vähenee huomattavasti. Enemmän aikaa itselle, kavereille ja harrastuksille. Ja myös pelkästään rentoutumisellekin. Syksylle on suunnitteilla kaikenlaista kivaa, myös seuraava reissu on jo suunnitteluasteella! Jossain kohtaa saatan julkaista sen toisenkin postauksen jos siltä alkaa tuntua, nyt tälläinen vähän kryptisempi postaus muutoksista. (:

Otettu nää kuvat mun serkun Inan kanssa, ja vitsit miten rakastan tota järvimaisemaa näissä! Auringonlasku oli niin upea, pastellinvärinen. Tsekkaa muuten myös Inan sydämellinen blogi täältä!

/ / / Couple of days ago I also realized that I’ve been in Finland for almost half a year! Feels more like two three months. My summer was amazing, but it went past in a heartbeat while doing two jobs. All that rare spare time I had, was very well used enjoying from the Finnish summer with friends and training acro. First month in Finland I was just drifting, I lived at my mom’s house at the countryside or my friends couch. Then I finally found a beautiful summer apartment. I also found work, and more work and it just kept growing until I was dead tired. I was till trying to manage everything and also keep up with social life and hobbies. My health got worse due to extreme long days, not sleeping enough, heavy training and not eating well. All my old injuries came back again and again. I’m just bad at saying no to work and interesting opportunities. I would need 10 more hours in a day to do everything I wish to do.

From the beginning of this week I moved to a new apartment and my work load is getting a lot lighter. I have more time for myself, friends and hobbies. And also just relaxing too. There is a lot of new, exciting things coming up this autumn. Also there is some travel plans coming along…

These photos I took with my lovely cousin Ina. Look at that beautiful, pastel-colored sunset! Check out her heartfelt blog from here!

MOOD RIGHT NOW

MOOD RIGHT NOW

I miss to call a place like this home.

I miss walking to my balcony at mid winter and to feel the warmth of the sun on my skin.

I miss biking to work with the beautiful ocean by my side.

I miss that sand. Even in my car, my bag and my bed.

I miss waking up before the sunrise and hurrying to the freezing cold ocean with my board. Just to catch the first rays of day light.

I miss being barefoot. In a place where it’s considered normal, not only at the beach, but also for driving a car and buying groceries. 

I miss the best mangoes and avocados on Earth.

I miss my coconut milk lattes at my favourite cafe.

I miss that feeling of unknown, not knowing where the path will lead you. That little hint of adventure in a daily life.

That feeling when everything is right now. And everything is possible. I mean everything.

Photos by Konrad Brewski

Post-travel feels

Matkustamisen jälkeinen masennus. 

Mä kuvailisin itseäni positiivisen elämänasenteen omaavaksi ihmiseksi. Matkustaessa jouduin välillä todella kiperiin tilanteisiin. Sellaisiin joissa kävi mielessä, pitäisiköhän tässä nyt oikeasti itkeä vai nauraa. Vai kenties molempia. Yleensä se oli molempia. Silti niistä tilanteista aina löysi hyvät puolet; ja jos niistä jotain jäi käteen, niin ainakin helvetinmoisia matkatarinoita. Sellaisia jota ei edes ainakaan kaunistelemattomina viitsi blogiin julkaista, vaikka rehellisen linjan oon tähän blogiin alusta alkaen ottanutkin. Australiassa asuessa mun oli jotenkin todella helppo nauttia elämän pienistä iloista, luonnosta, kahvista kookosmaidolla, niistä aamuista ilman herätyskelloa, pyöräilystä töihin, you know. Ihan sellaisista arkipäiväisistä jutuista. Viime päivinä oon huomannut helposti huokaisevani syvään kun pitää pyöräillä töihin tai silloinkin jos nukun myöhään. Joo kyllä sekin on ärsyttänyt kun nukkuu liian myöhään, olisihan voinut tehdä vaikka jotain hyödyllistäkin! Toisaalta taas sekin ärsyttää, jos ei ole nukkunut tarpeeksi ja väsyttää töissä.

/ / / Post-trip Depression

I would describe myself a person with positive attitude towards life. When I was traveling, I often found myself from tricky situations. Situations where I couldn’t help but think; should I be laughing or crying? Or possibly both? Usually it was both. I was still able to find positive in every situation and I could always laugh it out, and if not, at least they were those one hell of a travel stories to tell. The ones I definitely can’t write here, at least not completely uncensored haha. While I was living in Australia, it was somehow really easy for me to enjoy the little things in life. Nature, coffee, those mornings without an alarm, biking to work, you know. Just normal everyday things. Now lately I noticed I get annoyed of things I usually would enjoy, I find myself doing a big *sigh* when I have to bike to work or when I sleep too late. Yes I even get annoyed if I sleep too late, because I’m not productive enough. But then on the other side, I’m annoyed if I don’t sleep enough and I’m tired at work.

Mun täytyy nyt rehellisesti sanoa, että viimeaikoina on ollut päiviä, kun mun positiivisuus on ollut teillä tietämättömillä. Tänään varsinkin oli oikein maanantai isolla ämmällä. Olin päättänyt pitää pitkästä aikaa ihan rehellisen vapaapäivän, herätä juurikin ilman sitä herätyskelloa, joogailla ja juoda yksi tai vaikka kolme kuppia kahvia kaikessa rauhassa. Heräsinkin kaikessa rauhassa ja vilkaisin puhelinta. Miljoona puhelua töistä ja viesti. Olinkin avannut vahingossa työpäivän itselleni tälle päivää ja sielä oli sitten pari asiakasta mua odottelemassa. Kyllä siinä tuli kaikki suomen kielen hienot kirosanat päästettyä, ekat vaatteet kaapista päälle ja viuhaa vauhtia tossa, ah niin ihanassa rankkasateessa (ylläri), töitä kohti. Loppupäivän sattumuksista en jaksa edes avautua, mutta onneks saa kohta mennä nukkumaan. Huominen voi olla vain parempi.

/ / / Where is my positive attitude these days? Hard to day. Since I now started complaining, why not tell about my Monday as well. I had decided to finally have one day off, just to wake up without alarm, relax, do some yoga and drink one or three cups of coffee. But instead I woke up to one million missed calls from work and a message. I had accidentally put myself on the work schedule for today and had couple of customers there waiting. Amazing. I got up, brushed my teeth and rushed outside. To bike to work, in the pouring rain, of course. I really don’t even bother starting from the things that happened after my morning. I’m off to bed soon, and tomorrow must be better.

No mutta tuohon postauksen ensimmäiseen sanaan. Tämän salakavalan taudin olen nyt diagnosoinut itselleni. Post-travel depression. Sitä kun kaikki tuntuu tavallaan ilman syytä vähän nihkeältä, kenkä hiertää, pantaa puristaa ja hernekkin löytyi reissuprinsessan patjan alta. Selailen matkakuvia, mietin niitä kaikkia hauskoja kokemuksia, ikävöin kaikkia niitä ihmisiä ja kaipaan sitä elämäntyyliä. Surffausta ja rentoja aikatauluja, lähes päivittäistä auringonpaistetta, lämpimiä talvikelejä… Sitä kun rannalle voi kävellä viidessä minuutissa. Ihmiset hymyilee ja on mukavia toisilleen. Ja oikeastihan Suomessakin on paljon ihanaa, mistä oon enemmän kuin kiitollinen. Ne vain hämärtyy matkanjälkeisen masennuksen varjon alle. Erityisesti olen kuitenkin kiitollinen mun perheestä ja ystävistä, jotka saa mut pahimmassakin ”ostanhelvettiliputnytjonnekkinsurffaamaanheti” -fiiliksissäkin hymyilemään.

/ / / But to that word I started with. Post-travel depression, I’ve given myself this diagnose. It is that feeling, when everything is uneasy for no bigger reason. You get annoyed about things, that used to where completely normal to you. When you flick through your travel photos, remembering all those funny stories, sun and ocean, warm weather. When you miss that possibility to walk to the beach in 5 minutes. Surfing and relaxed lifestyle. People smiling and being nice to each others. There is so much to love in Finland too, I know. Especially I love my friends and family, who can make me smile, even when I get the worst ”iwanttobuyaticketrightnowandgosurfing” -feeling. I bet that word was hard to read he he.

En vain osaa selittää tätä tällä hetkellä vallitsevaa tunnetta. Tuntuu, että oon muuttunut niin paljon ja mun sisällä palaa sellainen kipinä. Välillä on vaikea sopeutua niihin mulle ennen hyvinkin arkisiin juttuihin. Mä en vaan ole se sama vanha Fiia, vaikka tavallaan oon. En tiedä mikä matkanjälkeiseen masennukseen auttaa, haluan vain mun päivittäisin positiivisen asenteen takaisin. Mulla on koti-ikävä kaikkiin niihin paikkoihin missä oon reissannut. Myös niihin missä en ole vielä reissannut.

/ / / It’s when you feel you’ve changed a lot, but nothing in your home changed. When there is a big sparkle inside of you, which makes it somehow hard to blend in to your home town again. Things that used to be so normal to you, feels weird now. I’m you are the same person, but not at all same person. The worst thing is that I don’t know how to cure this post-travel sickness, how do I get my daily positive attitude back. I feel like I’m homesick to all the places I’ve been, and to all the places I haven’t been yet.

20 Questions and Answers

Nimeni on… 

Fiia Emilia Ketonen

Jotkut tosin kutsuvat minua… 

Fiiuksi, Fiiuliksi, Fiudeksi. Kukaan ei silti oikeastaan käytä näitä.

Oon syntynyt… 

14.12.1990


My name is…

Fiia Emilia Ketonen

Some people call me…

Fiiu, Fiiuli, Fiude. And many more. Nobody really calls me with nicknames though.

I was born in…

14.12.1990

Pienenä olin varma, että minusta tulee…

Malli, tanssija tai laulaja.

Kolme parasta piirrettä minussa on…

Hmm aika vaikea sanoa… Innokkuus, päättäväisyys ja hetkessä eläminen.

Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu…

Nauttia Suomen kesästä! Ja itseasiassa lähden loppukuusta Saksaan moikkaamaan yhtä mun parhaista kavereista. En malta odottaa!


When I was little I was sure I will become…

Model, dancer or singer.

Three best things in me are…

Hmm so hard to say… I’ll say enthusiasm, determination and living in the moment.

In the near future I will..

Enjoy Finnish summer. But before that I will travel to meet one of my best friends in Germany, can’t wait!

Suosikkikaupunkini on…

Mun suosikkipaikka maailmassa ei ole kaupunki, mutta jos yksi pitäisi yksi sellainen valita sanoisin ehkä Sydney tai Singapore.

Suosikkibiisini tällä hetkellä on…

Finley Quaye – Even after all. Kuuntelen tätä biisiä, kun haluan palata reissutunnelmiin…

Suosikkiravintolani ja -ruokani siellä on…

Mun on pakko sanoa Canggussa Balilla sijaitseva pieni kahvila Veda. Niitä ihan älyttömän hyviä avokadoleipiä söisin vaikka joka päivä ja lisäksi sieltä sai Bulletproof -nimistä kahvia, joka oli espressoa blendattuna kookosöljyn ja voin kanssa. Kuulostaa oudolta, mutta mulla oli astetta vakavampi addiktio tähän kun olin Canggussa…


My favourite city is…

My favourite place in the world is not a city, but if I have to pick one… I would choose Sydney or Singapore.

My current favourite song is..

Finley Quaye – Even after all. I will listen to this when I want to return to my travels memories.

My favourite cafe and favourite food there is..

I have to say this little cafe in Canggu called Veda. Their avocado toasts were amazing, I could eat them on daily basis if I could. Plus they had this coffee called Bulletproof, which was espresso blended with coconut oil and butter. Sounds weird, but I created a serious addiction to this…

Suosikkijuomani on…

Pakko sanoa vesi, sitä ilman ei kyllä pärjää ja heti huomaa jos on juonut liian vähän. Toisena tulee varmaan kahvi. Päivä alkaa aina kahvilla ja joukkoon lorautan mieluiten kauramaitoa. Alkoholijuomista mun ehdoton suosikki on mojito, vaikka useimmiten tuleekin valittua kuiva omppusiideri tai valkkari.

Suosikkisarjani just nyt on…

Oon tosi huono katsomaan telkkaria tai seuraamaan sarjoja, mutta päädyin tossa hetki sitten katsomaan pari jaksoa Skamia. No kyllähän siihen koukkuun jäi.

Suosikkikosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä on…

Oon aika huono kosmetiikkaihminen. En mielelläni käytä rahaa kosmetiikkaan, paitsi ehkä ihonhoitoon. Ja jonkun hyvän osuessa kohdalle, en helpolla vaihda. On kyllä silti pakko mainita ihan apteekin perusvoiteet Ceralan ja Aqualan Duo, niitä oikeasti kaipasin reissussa! La-Roche Posayn puhdistustuotteet on ihan huippuja, niihin oon panostanut jopa reppureissaajana. Meikeistä ikisuosikki on Lumenen CC-voide.


My favourite drink is..

I must choose water, can’t live without and you can definitely notice it you didn’t drink enough during the day. The next one would be coffee. My days start with coffee and I would choose one with some coconut milk. Favourite alcoholic drink would be mojito, but most of the times I’ll choose dry apple cider or white wine.

Current favourite tv-serie…

Skam haha! I don’t really watch anything, but every now I get hooked on some series and then I’ll watch every episode in no time. Waiting for the next episode of Skam…

My favourite cosmetics right now..

I’m bad with this, I don’t like spending money on cosmetics and I never try anything new. If I find a good one, I’ll stick to it. I must mention Finnish basic creams from pharmacy, those I missed while traveling. La-Roche Posay skincare is worth the money, and I was buying it even when I was backpacking. All time favourite make-up is Lumene CC -foundation.

Suosikkisovellus puhelimessani on…

Tinder! No ei kai nyt sentään haha. Varmaan Instagram ja tän hetken suosikkina on BookBeat.

Mitä pakkaat mukaan matkalle?

Ton viimeisen 2,5 vuotta kun on raahannut kaikkea omaisuuttaan mukana, sanoisin pakkaavani nykyään mahdollisimman vähän. Matkalle mukaan lähtee kuitenkin aina kamera ja läppäri.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe?

Opettelen uusien laulujen sanoja ja lauleskelen niitä haha! Eli kidutan naapureita.

Viimeisin sisustusostoksesi?

Jaa-a haha! Oon tosiaan viimeisen 2,5 vuotta viettänyt reppureissaillen, joten ei oo tullut paljon sisustusjuttuja ostettua. Varmaan viimeksi Australiassa oon ostanut mun silloiseen kämppään jonkun halvan lukulampun K-Martista.


Favourite app on my phone is…

Tinder! Haha joking of course. I would say Instagram and current favourite is BookBeat. 

When I travel, I always pack…

Since I was backpacking and carrying everything I own with me for the last 2,5 years, I would say I nowadays pack as lightly as possible. Camera and laptop will always be with me though!

What do you do at home when nobody is watching?

I’ll sing! I practice new lyrics and sing them again and again. So pretty much torturing my neighbors haha!

Last interior thing you bought?

I haven’t bought anything for so long haha! When I lived in Australia, I probably bought some little things to my room, lamp, mirror… Viimeisin Whatsapp-viesti?

”Sano sit jos tarvit jtn muuttoapua tms!”

Paras tapa tuhlata 50 euroa?

Mä tuhlaan kaikista mieluiten johonkin kokemuksiin. Matkustamiseen, minilomiin Suomen sisällä, keikkoihin, stand-uppiin, johonkin urheilujuttuun…

Bravuurini keittiössä.. 

Sanoisin, että erilaiset kasvispastat ja uunilohi. Leivon myös hyviä mokkapaloja ja mutakakkua!

Perjantai-illan herkutteluja varten ostan kaupasta?

Leffa Makuunista ja irtikset siihen kylkeen. Jos haluan herkutella muuten vaan niin suklaa on ykkönen.


Last WhatsApp -message?

”Tell me if you need some help with moving!” 

Best way to spend 50 euros?

Experiences! I would choose to put it on traveling, mini holidays near home, gigs, stand-up, something sporty…

My best dish in the kitchen is…

I would say some vegetable pastas and salmon in the oven. I also bake some mean chocolate cakes.

If I want to treat myself on Friday night, I would buy…

Chocolate!