Sitten viime kirjoituksen elämäni on mullistunut perinpohjaisesti: minusta on tullut äiti. Aleksis Kiven päivänä 10.10. syntyi ihanan suloinen poikamme, joka tätä kirjoittaessani nukkuu levollisesti unipesässään. On vaikea kirjoittaa hänestä, koska haluaisin epätoivoisesti välttää kaikki aiheen ympärillä pyörivät kliseet, jotka tuntuvat latistavan tuntemukseni. Miten osaisin…
Kaksi vuotta sitten, kun sain aikuisiällä ensimmäisen vakituisen työpaikan, minussa heräsi innostuksen lisäksi huoli. Ehtisinkö sittenkään toteuttaa unelmaani jälleen yhdestä pitkästä ulkomaan reissusta ennen kuin hankkisin lapsia? Kirjoitin silloin kesällä 2017 päiväkirjaani, etten saa antaa uuden työn estää tämän unelman toteutumista. 2019 – silloin…
Helmikuun kahdeksantena päivänä kuukautiset olivat jo yli viikon myöhässä. En kuitenkaan ollut millänsäkään, sillä lopetettuani pillerit Budapestin-matkalla yli kymmenen vuoden käytön jälkeen, ensimmäiset kuukautiset tulivat vasta pari kuukautta myöhemmin. Kroppa se vain etsii vielä omaa rytmiään, ajattelin. Sitä paitsi, minulla ei ollut mitään oireita.…
Ajattelin tässä Jenkki-juttujen lomassa tehdä ”pienen” tilinpäätöksen vuodesta 2017. Summaan niin matkat kuin muut vuoteen mahtuneet asiat. Vuosi 2017 oli varsinainen ääripäiden vuosi, jonka aikana tapahtui elämäni ihanimpia, mutta myös todella surullisia asioita. Tasaisuudesta tai tylsyydestä en valittanut Pyrylle kertaakaan tämän vuoden aikana. Ja…
Artikkelikuva: Hannika Photography Kuvittelin aina, että kirjoittaisin tänne blogiin häiden valmisteluihin liittyviä juttuja. Kuitenkin todellisuudessa suurin osa häävalmisteluista on ollut hyvin tylsää soittelua, netissä roikkumista ja listojen ylläpitoa, josta ei ole tuntunut mielekkäältä kirjoittaa. Kaikkia kunnia hääblogien kirjoittajille, jotka osaavat luoda hääjärjestelyistä kiinnostavaa luettavaa.…
Vielä kuukausi sitten en tiennyt, mitä tekisin syksyllä. Viime viikon perjantaina sain kuitenkin uutisia: aloitan uudessa työpaikassa ja ensimmäistä kertaa vakituisena työntekijänä. Tai korjaan, olin minä vakituisena työntekijänä Keravan McDonald’silla 17-vuotiaasta kaksikymppiseksi. Mutta nyt olen saanut ensimmäisen vakituisen toimittajan paikan. Kun on tottunut yli kuuden vuoden…
Paljon on tapahtunut puolessatoista viikossa. Olen ollut viimeisillä Oriveden opiston tunneilla, saanut stipendin yhdeksän kuukauden opiskeluista, muuttanut Orivedeltä takaisin Helsinkiin, veljeni on mennyt naimisiin, olen osallistunut elämäni ensimmäiselle bloggaajaretkelle ja käynyt yhdessä työhaastattelussa. Ylihuomenna palaan töihin samaan paikkaan, josta elokuussa lähdin pois. Pää on…
Lyhyt ja ytimekäs vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin EI. Tämä postausaihe on pyörinyt mielessäni viime keväästä saakka, kun tapasin bussissa erään tuttavani pitkästä aikaa. Vaihdoimme hänen kanssaan kuulumiset, ja hän kertoi eronneensa pitkäaikaisesta kumppanistaan. Eron jälkeen hän oli alkanut unelmoida ulkomaille muutosta. Ensimmäinen ajatukseni oli,…
En ole kirjoittanut Oriveden opiston kirjoittajalinjan toiselta opintojaksolta vielä mitään. Koska joululoma alkaa jo kahden viikon päästä, ajattelin nyt summata vähän, miten päätös Orivedelle lähtemisestä on muuttanut elämääni. Kirjoitan paljon enemmän kuin ennen Olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän siitä lähtien, kun pääsin toimittajakouluun 2010.…
Utrecht | tammikuu 2012 Mietin, mikä olisi paras tapa kirjoittaa vaihto-opiskelusta Hollannissa, kun vaihtarielämästä on kulunut jo reilusti yli neljä vuotta. Päätin nyt alkaa kirjoittaa kuukausikohtaista muisteloa vaihto-opiskelustani Hollannin neljänneksi suurimmassa kaupungissa Utrechtissa. Pyrin tavoittamaan mahdollisimman hyvin sen ajan tapahtumat ja fiilikset – luvassa…
Näin tässä on taas päässyt käymään: blogi on jäänyt hunningolle. Tässäkin suhteessa Oriveden opistossa opiskeleminen muistuttaa Hollanin-vaihtoani. Silloinkin minulla oli vankka ajatus raportoida kokemastani, mutta olin niin innokas kokemaan, että asioista kirjoittaminen tuntui vaivalloiselta. Sehän oli pois siltä kokemiselta. Muutama viikko sitten kirjoitin eläväni kuplassa.…
Tasan neljä viikkoa sitten muutin Helsingistä Orivedelle opiskelemaan luovaa kirjoittamista. Ensitunnelmistani kirjoitin saman viikon perjantaina. Jo kuukaudessa uusi vapaa elämäntyyli on täysin kaapannut minut valtaansa. Oppituntien jälkeen voin päättää, menenkö lenkille, kirjoitanko romaania tai muuta tehtävää, luenko Knausgårdia, menenkö kaljalle lähikuppilaan, katsonko elokuvaa ystävien kanssa…
