Huippureissut Pohjois-Amerikka

Jazzia ja rentoa kaupunkitunnelmaa Greenwich Villagessa

keskiviikko, kesäkuu 20, 2018

New York | syyskuu 2017

Aloitin maaliskuisessa kirjoituksessani postaussarjan, jossa kerron hieman tarkemmin muutamista New Yorkin kaupunginosista. Ja nyt kolme kuukautta myöhemmin on vihdoin aika jatkaa – parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä?

Meidän kolmen viikon häämatkamme Amerikassa päättyi siis kuuden päivän New Yorkin -lomaan. Kaikkiaan kävimme 12 eri kaupunginosassa Manhattanilla ja Brooklynissa. Jos Midtownista olin kuullut etukäteen paljon eriäviä mielipiteitä, Greenwich Villagesta kaikki puhuivat vain ylistävästi.

Downtownissa Manhattanilla sijaitseva Greenwich Village on boheemissa maineessa. Me halusimme mennä sinne aistimaan tätä rennompaa, taiteellisempaa puolta New Yorkista, mutta oli meillä myös yksi selkeä tavoite: päästä kuulemaan jazzia.

Greenwich Villagessa tunnelma on tyystin toisenlainen kuin tiheään hengittävässä Midtownissa. Rakennuskanta on paljon matalampaa, kauempana horisontissa törröttävät pilvenpiirtäjät näyttävät kuin epätodellisilta kangastuksilta.

Punaisten tiilirakennusten kansoittama kaupunginosa henkii rentoa rosoa heti, kun sinne astelee. Vähän samanlaista tyyliä näkee myös Greenwich Villagen lähellä SoHossa ja Little Italyssa.

Varsinkin SoHo ja Greenwich Village sulautuvat ulkonäöllisesti osittain niin saumattomasti yhteen, että kaupunginosien rajat tuntuvat lähinnä sopimuksenvaraisilta asioilta. Toki yksi asia kertonee varsin hyvin, oleko SoHossa vai Villagessa: jos ympärilläsi vilisee merkkiliikkeitä, olet mitä luultavimmin SoHossa.

Jazz, jazz, jazz – ihanaa musiikkia sopuhintaan

Me saavuimme Greenwich Villageen ensimmäisen kerran illansuussa, joten aloimme heti ensimmäiseksi metsästää meille jazzelämystä. Suuntasimme aluksi klubeista maineikkaammalle: Blue Noteen. Saksofonin sulosoinnut kantautuivat korviimme heti ovesta sisään astuttuamme. Meitä vastassa oli ovimies, joka kysyi, oliko meillä liput jo olemassa. Kun pudistelimme päitämme, hän kertoi seisomapaikan maksavan 70 dollaria. Päätimme jatkaa jazzinmetsästystä jostain hieman huokemmasta paikasta.

Seuraavaksi kävelimme vähän matkan päähän 7th Avenuelle Village Vanguardille. Perinteikkään, 1930-luvulla perustetun klubin edessä seisoi jo noin viisi ihmistä jonossa. Portsari valisti meitä, että sisäänpääsy olisi 30 dollaria, mutta sen lisäksi meidän pitäisi ostaa drinkit. Hinta oli jo huomattavasti mukavampi kuin Blue Notessa, mutta ei ollut mitään takeita, milloin pääsisimme sisään – klubi oli jo täynnä. Niinpä päätimme jatkaa etsimistä vielä.

Vain parinsadan metrin päästä W 10th Streetiltä bongasimme pienen klubin, jonka nimikin herätti sympatiaa: Smalls.

Klubin edustalla pienellä jakkaralla istui mies, joka kertoi meille heti, että olimme tulleet oikeaan paikkaan – siis jo ennen kuin ehdimme udella mieheltä mitään! Smalls osoittautui täysosumaksi. Edellinen setti oli loppumassa 20 minuutin kuluttua, olimme ensimmäiset jonossa ja liput maksaisivat 20 dollaria. Täydellistä!

Pienessä intiimissä klubissa penkit olivat vierivieressä ja esiintyjät aivan nenän edessä. Baarista sai tilata viiniä ja olutta esityksen kyytipojiksi. Tunnin kestävän setin aikana hymyilin jatkuvasti kuin Hangon keksi, yksi suurimmista matkaunelmistani – jazzia newyorkilaisella klubilla – oli vihdoin toteutunut. Siitä olin unelmoinut jo 14-vuotiaasta asti.

Täydellisen jazzillan Greenwich Villagessa päätimme mainiossa meksikolaisravintolassa Burrito Locossa. Suosittelen, jos kaipaa oikein tuoretta ja maistuvaa guacamolea.

Washington Square Park – villagelaisten olohuone

Koska ensimmäinen vierailumme Greenwich Villageen päättyi illanhämärässä, halusimme nauttia kaupunginosasta vielä uudemman kerran. Tällä kertaa lähestyimme Villagea Washington Square Parkin kautta.

Puistossa oli ihanan eläväinen meininki. Oli koiranulkoiluttajia, saippuakuplataiteilija ja valtavasti kaveriporukoita, jotka olivat tulleet puistoon ihan vain hengailemaan. Central Parkia huomattavasti pienemmässä puistossa oli ihana olohuonemainen filis – toki aika paljon porukkaa tässä olohuoneessa oli. Se olisi ihana paikka piknikille tai lounaalle.

Perry Street – Sinkkuelämää-fanin pyhiinvaelluskohde

Greenwich Villagessa sijaitsee legendaarinen paikka: Carrie Bradshawn kotikatu. Tarkka osoite on 66 Perry Street – vaikka sarjassa Carrie asuikin Upper East Sidella, itse kuvauspaikka on tosiaan tunnelmallisessa West Villagessa.

Perry Street sijaitsee todella viehättävällä alueella, jossa on mukava käyskennellä muutenkin. Talot on suloisia ja tunnelma niin vastustamattoman rento, että tuntuu kuin olisi jossain pienessä kaupungissa.

Itse pyhiinvaelluskohteen edessä oli myös rauhallista. Meidän lisäksemme paikalla oli vain toinen pariskunta sekä vanhempi herrasmies, joka asui lähistöllä. Hän myös kertoi tuntevansa Sara Jessica Parkerin, joka on aikoinaan myös asunut tällä alueella. Miehen kertomusta ei tuntunut olevan syytä epäillä.

Kävelimme miehen kanssa vähän matkaa ja puhuimme New Yorkin asuntojen hinnoista. Yli 80-vuotias mies on nähnyt, miten ne olivat lähteneet käsistä. Oli aika, jolloin Greenwich Villagestakin sai sopuhintaan asunnon, nykyään se on yksi kaupungin kalleimmista alueista. Hinnat ovat melkein tapissa jopa Harlemissa, joka on ollut selkeästi halvempaa aluetta. Käynnissä on gentrifikaatio, jossa perinteisesti musta Harlem muuttuu pikku hiljaa valkoisemmaksi.

Yksi lempiesimerkeistäni gentrifikaatioon liittyen on muuten Sinkkuelämästä. Muistatteko, kun Miranda kertoi muuttavansa Manhattanilta Brooklyniin – miten hirvittävältä se kuulosti kaikkien mielestä? No, muutamia vuosia myöhemmin Girls-sarjassa Brooklynista oli jo tullut suurinpiirtein coolimpi kuin Manhattanista.

***

Milloin ikinä New Yorkiin matkaakaan, kannattaa vaivautua Times Squaren ympäristöstä Dowtowniin. Istu alas johonkin Greenwich Villagen ravintoloista, juo lasillinen ja käy kuuntelemassa jazzia Smallsissa. Hengaile Washington Square Parkissa, sieltä ei ole kiire pois. Minä en malta odottaa, että pääsen syksyllä takaisin.

Mikä on sinun lempipaikkasi New Yorkissa?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Martina sunnuntai, kesäkuu 24, 2018 at 19:06

    Jazzia New Yorkissa. Kuulostaa ihanan tunnelmalliselta. Sellaiselta että minäkin haluan, vaikken varsinaisesti olekaan tunnustautunut jazzin ystäväksi. En myöskään vihaajaksi ja kuvailemasi klubikokemuksen jälkeen voisin melkeinpä vannoa, että innostuisin jazzista. Uskon että se jos joku on musiikinlaji, joka vaatii oikean ajan ja paikan voittaakseen puolelleen.

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY tiistai, kesäkuu 26, 2018 at 18:35

      Itse tykkään jazzista jo muutenkin, tulen siitä aina hyvälle tuulelle ja se on todella hyvää ruuanlaittomusaa esimerkiksi. Kokeile vaikkapa Bill Evansia. 😉 Mutta joo, jazz New Yorkissa on kyllä kokemus, jota suosittelen kaikille. Smalls oli ihan täydellinen klubi.

  • Reply Elina Marjaana Travel Blog lauantai, kesäkuu 30, 2018 at 08:25

    Voi, että miten kaipaan näitä New Yorkin eläväisiä puistoja! Perry Street oli kyllä tunnelmallinen katu ja meillä oli hyvin samankaltainen kokemus, että varsinaisen nähtävyyden edessä oli rauhallista, vain muutama muu valokuvaava turisti samaan aikaan.

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, kesäkuu 30, 2018 at 16:47

      Jep, on ihanaa, että kaupungist löytyy niin monia olohuonemaisia puistoja. Ilman niitä New York ei varmasti olisikaan niin ihana paikka. 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami torstai, heinäkuu 5, 2018 at 21:08

    Greenwich Village on ehdoton suosikkialueeni SoHon kanssa majoitukseen Manhattanilla. Tuolla on tullut jonkun verran pyörittyä ja aina yhtä hyvällä fiiliksellä! Mahtavaa aluetta, täytyypä ottaa jazz ohjelmaan siellä ensi kerran 🙂

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY torstai, heinäkuu 12, 2018 at 11:04

      Jep, niissä on ihana tunnelma kerrassaan! Jazz kannattaa ehdottomasti ottaa ohjelmaan seuraavan kerran, kun olet Greenwich Villagessa! 🙂

    Leave a Reply