Yleinen

Sadan hengen kesähäät Helsingissä – mekon metsästystä

torstai, heinäkuu 27, 2017

Häät ne vain lähestyvät. Tänään niihin on jäljellä enää kymmenen päivää! Kymmenen! Polttareitakin juhlittiin viikonloppuna – niistä on pakko kirjoittaa lisää myöhemmin. Sanonpahan vain, että polttarikaluna oleminen on hyvin erilaista kuin olin koskaan kuvitellut.

Mutta jatketaanpa hääteemalla! Viimeksi kirjoitin juhlapaikasta ja kirkosta. Tällä kertaa vuorossa ovat häämekon, valokuvaajan ja musiikin valitseminen. Nämä asiat hoidimme viime vuoden puolella hyvissä ajoin, ja ne olivatkin viimeisiä ”ison linjan”, helposti hoidettavia hommia. Mitä lähemmäs häitä ollaan menty, sitä enemmän olen joutunut miettimään hajottavan pikkiriikkisiä yksityiskohtia.

1 vuosi 3 kk häihin

Toukokuu 2016: Häämekon metsästys alkaa

Yksi kaasoistani sanoi, että morsiamen tärkein tehtävä on häämekon löytäminen. Tiedä sitten siitä, mutta kyllähän se varsin korkealle prioriteettilistalla nousee! Ja nyt pieni paljastus: häämekkojen sovitteleminen on äärettömän koukuttavaa ja hauskaa.

Mekon kanssa kannattaa ehdottomasti olla ajoissa. Sen tilaamisesta voi mennä jopa puoli vuotta ennen kuin se saapuu liikkeeseen, minkä jälkeen edessä on vielä yleensä korjausompelu. Joten vähintään vuotta ennen häitä kannattaa mekkoa alkaa metsästää, mieluummin ehkä vielä aiemmin – mutta minä olenkin hirveä stressipetteri, joka haluaa hoitaa yleensä asiat heti pois alta.

Häämekkoa metsästäessä löysin itsestäni ensimmäisen kerran häähullun. Aloitin sovitusrumban Tampereella Morsiusgalleriassa, jossa hullaannuin aina uusista ja uusista mekoista. Olin hyvin kaikkiruokainen, sovitin mekkoja, jotka…

…olivat klassisia ja siroja…

…näyttivät päälläni pyjamalta…

…sopisivat rantahäihin…

…olivat pitsiä, pitsiä, pitsiä!

Innostuin yllättäen myös muutamasta tylliunelmasta, vaikka olin aina vannonut, etten ikimaailmassa ostaisi sellaista.

Tämä Carrie Bradshaw -henkinen tylliunelma oli ensimmäisen sovituskerran villi kortti, joka nousi yllättäen toiseksi suosikiksi. Joku sai tästä iiihanan hääpuvun, mutta minä se en lopulta ollut.

Kesäkuussa jatkoin Helsingissä, jossa kävin sovituksessa Zazabellassa. Sovittamani mekot olivat hirveän kauniita, mutta niiden hinta hipoi kyllä taivaita. En ollut valmis maksamaan mekosta korjauksineen yli 2000 euroa.

Kävin myös elokuussa Niinattaressa, josta löysin kyllä jälleen kerran uusia ja ihania mekkoja, joista yksi nousi ihan kärkikahinoihin asti.

Sovituskokemuksena Niinatar ja Zazabella hävisivät mielestäni selvästi Morsiusgallerialle. Zazabellassa mekoista ei saanut ottaa kuvia, mikä tuntui Morsiusgallerian jälkeen tiukkapipoiselta. Niinattaressa häämekot olivat niin hirveässä sumpussa, ettei rekeiltä oikein nähnyt, mitä olisi halunnut sovittaa. Siellä tuntui myös olevan kauhea kiire, kun taas Tampereella saimme sovitella mekkoja oikeastaan niin kauan kuin halusimme.

Lopulta elokuussa palasin mekkorumban alkulähteille Tampereelle ja kävin sovittamassa vielä kerran mekkoja Morsiusgalleriassa. Sovitin uudestaan erästä The Dressin mekkoa, jonka olin löytänyt jo silloin ensimmäisellä sovituskerralla. Ja siitähän sitten tuli se minun The Dress. Luonnollisesti nyt en postaa siitä heilahtanutta ja tummaa kännykkäkamerakuvaa.

Olisin siis periaatteessa voinut selvitä häämekoista yhden sovituksen taktiikalla. Mutta en ollut todellakaan tiennyt, miten helvetin hauskaa puuhaa mekkojen sovittelu onkaan! Onneksi minulla oli aikaa tehdä sitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan… Aina tuli uusi ja uusi mekko, joka oli ehkä vähän upeampi kuin edellinen. Tie on loputon, ja siksi jossain vaiheessa mekkopsykoosille täytyy laittaa stoppi. Päätös on tehtävä!

Lopulta tilasin siis mekon Morsiusgalleriasta syyskuussa 2016. Se sattuikin sopivasti, koska silloin liikkeessä oli tullivapaat päivät, jolloin mekon sai alennuksella.

 

Toukokuu 2016 : Valokuvaajan ja hääbändin varaaminen

Kuva: Hannika Photography

Valokuvaaja on yksi hääpäivän tärkeimmistä henkilöistä. Valokuvaajia on tarjolla tietysti aikamoinen määrä, mutta hinnoissa on huimiakin eroja. Moni pyytää melkein 2000 euroa ellei enemmänkin – monesti silloin kyseessä on jonkin palkinnon voittanut valokuvaaja. Reiluinta on mielestäni pitää hinnasto nettisivuilla nähtävissä. Kaikki ”Pyydä tarjous” -merkinnät kalskahtivat korviini superkalliilta, aivan kuin ei kehdattaisi sanoa ääneen omaa hintaa.

Hyvä valokuvaaja voi olla sellainenkin, jonka taksa on lähempänä tonnia kuin kahta. Me pyysimme ensin Jetro Stavenia valokuvaajaksi, hänellä 8 tunnin valokuvaus olis maksanut noin 1300 euroa. Löysin hänestä maininnan eräästä hääblogista, eli en etsinyt kovinkaan kauaa. Sovimme sitten muutaman viestinvaihdon jälkeen Jetron kanssa, että hän on valokuvaajamme. Helppoa kuin heinänteko!

Marraskuussa 2016 Jetro kuitenkin ilmoitti, että hänen hyvä ystävänsä menee samana päivänä naimisiin, joten hän ei voisikaan kuvata häissämme. Hän hoiti homman todella hyvin, koska hän laittoi meille pitkän listan meidän hääpäivänämme vapaana olevia valokuvaajia. Tatti ei siis ehtinyt kasvanut otsaan.

Valokuvaajalistaa selattuamme otimme yhteyttä Hannikaan, josta tuli uusi marraskuussa kuvaajamme. Hän veloittaa 8 tunnin hääkuvauksesta 900 euroa.

Hääbändiäkään emme juuri etsineet. Kun yksi kaasoistani meni naimisiin kesällä 2014, heidän häissään oli järjettömän menevä hääbändi, jonka halusimme ehdottomasti omiin häihimme. Heidän kauttaan saimme erittäin musikaalisista lääkäreistä koostuvan bändin yhteystiedot ja niin jo toukokuussa 2016 meillä oli hääbändi varattu.

Kesän aikana Pyry pyysi myös vanhaa tuttuansa laulamaan yhden laulun kirkkoon, ja voilà! Musiikkipuoli oli hoidettu!

***

Nämä asiat tosiaan tuntuivat järjestyvän kuin itsestään. Paljon enemmän ja aikaa vievempiä järjestelyitä on tapahtunut tämän vuoden puolella aina kutsukorteista drinkkilippuihin. *Huokaus* Näistä lisää seuraavissa hääteemaisissa kirjoituksissa. Ja matkailukin häämöttää horisontissa: enää reilu kuukausi häämatkaan Amerikassa! Pian palaan siis ruotuun ja matkustamisen maailmaan.

Jäitkö sinäkin koukkuun häämekkojen sovittamiseen?

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Sandra perjantai, heinäkuu 28, 2017 at 18:06

    Voi ihanaa aikaa tuo! Nautihan :). Mielestäni kaikki mekot näyttivät päälläsi upeilta! 🙂

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, heinäkuu 29, 2017 at 13:24

      Voi kiitos Sandra! 🙂 Tää on kyllä ihanaa ja hyvin jännittävää aikaa!

  • Reply Hanna/ Ranskatar reissaa perjantai, heinäkuu 28, 2017 at 18:13

    Mä en käynyt sovittamassa kuin Morsiusgalleriassa ja siellä sai todellakin huippuhyvää palvelua 🙂 Mulla kävi niin, että eka sovittamani mekko oli se oikea, muista ei enää tullut sitä samaa vau-fiilistä. Pitkään kyllä vatvoin, että pitäisikö vielä jatkaa etsintöjä, kun eihän heti ekaa voi ottaa 😀 Mutta onneksi kuitenkin otin, sillä vielä näin kaksi vuotta häiden jälkeen mekko on ihana 🙂

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, heinäkuu 29, 2017 at 13:27

      Haha joo, mulla se ”the dress” tuli tosiaan ensimmäisellä kerralla jo, mutta aika loppuvaiheessa. Siinä tuli heti se sellainen iloinen ja ihastunut fiilis, mutta mä just sorruin tohon, että kattellaan vielä lisää… 😀 Se oli tosiaan hauskaa, mutta olisi tosiaan pärjännyt sillä yhdelläkin sovituskerralla, koska tosi moni mekko on aivan ihana ja sitä kaikkein parasta voi olla vaikea valita, kun vaihtoehtoja alkaa lisääntyä.

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA lauantai, heinäkuu 29, 2017 at 21:37

    Upeita mekkoja! Mä rakastan noita pitsisiä häämekkoja niiiiin paljon. Olin aivan innossani ystäväni häämekon etsinnöistä, joiden häät ovat parin viikon päästä. Kaasona totta kai olin mukana etsimässä mekkoja ja olisi ite kyllä tehnyt mieli sukeltaa myös pariin tylli- ja pitsiunelmaan. 😀 Jännällä jään odottamaan minkä ihanuuden löysit Tampereelta!

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, heinäkuu 29, 2017 at 21:48

      Joo eikö olekin! 😀 Toi mekkojen sovittelu oli aivan liian hauskaa puuhaa… Voin kyllä kuvitella, että sivustaseuraajana olisi tehnyt mieli sovitella itsekin! Ja eipä enää kauaa kun voin postata sen oman valinnan tänne blogiin! :))

    Leave a Reply