Suomen suurin matkablogiyhteisö

Keihäsmatkalla Kanariansaarilla

Näin korona-aikana on hyvä palauttaa mieleen matkamuistoja vuosien varrelta. Ohessa jo vanha blogipostaus Kanariansaarista, joilla vierailin syksyllä 2018. Kirjoitus oli jäänyt työpöydälle, mutta tässä se nyt on iloksenne ja muutama, ainakin omasta mielestä hyvä matkavinkki, Espanjan auringon alle.

Vaikka olen ollut vakituisesti töissä koko aikuisikäni, en ole koskaan viettänyt suomalaisen mittakaavan mukaan pidettävää yhtäjaksoista kolmen tai neljän viikon kesälomaa. Kaksikymppiset meni rahaa tahkotessa jokaisena vapaana hetkenä opiskelun ohessa, ja kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä mikään ole oikeastaan muuttunut niistä ajoista. Tänä keväänä olin vapaalla kaksi viikkoa ja kun viimein elokuun alku koitti, olin päättänyt pitää muutama päivän vapaata. Tunnustan itkeneeni väsymystä konttorimme naistenhuoneessa, ja kun peilistä katsoo harmaa konttorissa koko kesän viettänyt hiirulainen, on vain pakko päästä pois. Varasin siis parhaan ystäväni kanssa omatoimimatkan Maspalomasiin, Kanariansaarille.

En ensimmäisenä myönnä olevani mikään himo-auringon-ottaja tai saaribilettäjä, ja kun ensimmäisen kerran ystäväni pyysi minua mukaansa, ajattelin kauhunsekaisin tuntein Kalevi Keihästä minkkiturkissaan ja lihapullia. Mutta yllätyksekseni Kanariansaaret on niitä kohteita, jossa rento meininki, ja aurinko on taattu pitkän työputken jälkeen jos energiaa ei kerta kaikkiaan enää riitä muuhun kuin rannalla aurinkotuolissa kanavartaan tavalla kääntymiseen.

 

Aiempina kertoina olimme varanneet matkat matkatoimiston kautta viikoksi kerrallaan, mutta pientä hintavertailua tehtyämme tällä kertaa päätimme säästää muutaman euron ja varata lennot ja hotellin itsenäisesti. 11 päivää aurinkoa keskellä pimeintä marraskuuta. Lennot oli helppo vertailla Momondon kautta ja Trivago ja Booking.com auttoivat hotellin valinnassa ja vertailussa. Kun viimein syötin luottokortin numeroa Roomdin palveluun ja 700 euroa suhahti tililtäni jonnekkin Espanjaan, olin hetken paniikissa. Oikeastaan 3,5 kuukautta. Yllätys olikin melkoinen, koska varaamamme hotelli, Duna beach, oli huomattavasti parempi kuin aiemmat matkatoimistojen kautta varaamamme hotellit. Se sijaitsi hieman syrjässä Maspalomasin keskustasta Cambo de Internationalissa, mutta taksilla tai kävellen matka taittui kätevästi keskustaan ja takaisin. Lisäksi vieressä oli bussipysäkki, jonka vuoksi itsenäinen liikkuminen oli todella helppoa.

Ensimmäisen yön joudumme olemaan yötä eri hotellissa putkivahingon vuoksi, mutta sekin hoidettiin hotellin toimesta asiallisesti ja samalla pääsimme samalla kokemaan kaksi eri hotellia yhdellä kertaa, joista molemmat olivat todella laadukkaita. Heräsimme siis matkamme ensimmäiseen Kanarian aamuumme levänneinä. Eikä mikään ole edelleenkään ollut niin jäätävä kokemus kuin se miten jäin ilman hotellihuonetta Dusseldörfissa messuviikonloppuna syksyllä 2016 saapuessani kaupunkiin viimeisellä SAS:n iltalennolla. Mutta siitä toisella kertaa.

Nyt jo kolme kertaa saarella käyneenä uskallan suositella sitä paikaksi, jossa voi viettää koko perheen aurinkolomaa Sami Hedbergin tyyliin simpukat suussa (Jos et ole katsonut ko. pätkää Youtubesta, suosittelen lämpimästi https://www.facebook.com/watch/?v=749232925217297), tai omatoimilomaa kaukana aurinkorannoista. Maspalomas, Amadores, Puerto Rico, San Augustin ja Mogan ovat loistavia rantalomakohteita muutamia mainitakseni. Tekemistä löytyy koko perheelle, aurinko on taattua ja kun rannalla lojumiseen kyllästyy, esimerkiksi Palmitos Park ja Aqualand ovat helppoja lapsille sopivia päiväretkikohteita jonne pääsee kätevästi ja edullisesti paikallisbussilla.

Omatoimilomailijalle, joka haluaa tutustua saareen syvemmin, kannattaa vierailla keskellä saaren keskiosassa mm. Tejedassa vuoristomaisemissa (huomio ei heikkovatsaisille tai korkeanpaikankammoisille), jossa on todella henkeäsalpaavat maisemat. Koillisessa vihreässä Agaten kahvilaaksossa taas sijaitsee mm. Euroopan ainoa

 

kahviplantaasi Finca la Laja, jossa on mahdollisuus myös paikallisten viinien maisteluun. Shoppaajat voivat vuorostaan suunnata Las Palmasin ostoskadulle, joka on loistava paikka niille, jotka pitävät edukkaista espanjalaisista vaatemerkeistä. Edullisia merkkilöytöjä voi tehdä myös Fund Grucen ketjun myymälöistä, joita löytyy useimmista paikallisista ostoskeskuksista.

Saaren eri osiin on helppo matkustaa Global-busseilla, vaikka taajamissa myös taksi on edullinen – kun vain osaat muutaman sanan espanjaa. Joskus tietenkin kohdalle osuu myös se turistia huijaava kuski ja esimerkiksi toissapäivänä sain itsekin melkoisen gran tourin Maspalomaksen taajamista matkalla majakalle. Kolme ylimääräistä euroa oli minulle lopulta pieni hinta ja kuski väitti meidän käyneen ainakin Maradonan pihassa. Olen luvannut itselleni opettelevani espanjaa ennen seuraavaa matkaa.

Niille, joille ei yksi saari riitä, voivat kätevästi matkustaa lautoilla muille saarille. Hintoja kannattaa kuitenkin rohkeasti kilpailuttaa ja eräällä suurimmalla lauttayhtiöllä on erilliset hinnat paikallisille ja turisteille. Itse en käyttänyt ko. lauttayhtiön palveluksia koska perusedellytys on, että matkustaminen täytyy olla kaikille samanhintaista.

Jos et ole varannut matkoja saaren sisällä ennen saarelle saapumista, voi niitä varata myös paikan päällä suoraan useimmista hotelleista tai oman matkanjärjestäjän kautt,a eikä hintaero ole suuri. Kokonaisuudessaan Kanarialla on mahdollisuus monenlaiseen erilaiseen päiväaktiviteettiin aina banaaniveneistä delfiinienkatseluretkille, jeeppi- ja kamelisafareihin, liitovarjoiluun ja risteilyyn.

Ilta- ja yöelämä tarjoaa omat virikkeensä rannan ja keskustan ravintoloissa ja kauppakeskuksissa – tarjonta on laaja ja hyvinkin skandinaavinen – onhan Kanaria ollut pohjoismaalaisten suosiossa jo yli 60 vuotta. Playa Del Inglesissä sijaitsee useita suomi-baareja, mm. Mummola, Kuparipannu ja Ryysyranta. Pata-ässässä oli yllättäen sama tunnelma kuin missä tahansa Jyväskylän kuppilassa ja karaokekin yhtä tasokasta. Ja Jardin Del Sol kauppakeskuksessa hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva Iskelmäbaari tarjoaa tasokkaita suomalaisia iskelmäartisteja ja hyvää tunnelmaa. Saarella on myös paljon irlantilaisia ja englantilaisia ravintoloita, jos perinteinen suomimeno ei kiinnosta. Itse koen, että parasta antia iltaisin on kävely rannan tuntumassa tai rantaboulevardilla, ja illallinen jossain sen monista ravintoloista.

Jos et tiedä missä syödä ja juoda, Trip advisor on hyvä apu ruokapaikkojen vertailussa. Ikävä kyllä ruoka yksi niistä asioita, joista en Kanarialla pidä. Huonoja ruokapaikkoja on enemmän kuin hyviä ja jos et pidä varaasi tehokkaat sisäänheittäjät ovat istuttaneet sinut pöytään ennen kuin ehdit kissaa sanoa ja makuhermosi turrutetaan ketsupilla ja raa’alla viinalla (check!) ja huomaamattasi annat 15 euron tipin (check!). Viimeisen erittäin hyvän aterian söin Puerto Ricon satamassa Calle De Moreste Y Molina-kadulla sijaitsevassa Oscar’s-ravintolassa ja ehdoton after-hour paikkani Charlie’z sijaitsee samalla kadulla viimeisessä korttelissa. Charlie’z on Charlie Chaplin-teemainen drinkkiravintola, jossa palvelu on hyvää, drinkit maittavia ja henkilökunta osaavaa ja salin seinät avataan koko ravintolan pituudelta tuoden ulkotilat ja rannan suoraan ravintolasaliin. Kulinaristisia elämyksiä hakevien kannattaa matkustaa Teneriffalle, josta on tulossa seuraava kulinarismin kehto ja siellä sijaitsee mm. Michelin-tähdellä varustettu El Rincòn De Juan Carlos.

Kanaria saattaa vielä joskus kutsua minua neljännenkin kerran. Sen mustat yöt, leppeät tuulet ja kaskaiden öiset äänet muistuttavat minua entisestä koti-osavaltiostani Yhdysvalloissa ja olen hiljalleen oppinut sekä rakastamaan että välttämään sisäänheittäjien princessa-kutsuja, samalla kun haen hupia niiden naruttamisesta, jotka eivät enää osaa arvioida kansalaisuuttani. Koska saari tarjoaa niin paljon muutakin nähtävää kuin vain aurinkorannat, pääsen myös pakoon ihmispaljoutta tarvittaessa kaupungin ulkopuolelle.

Previous Post

No Comments

Leave a Reply