Nyt ymmärrän miksi niin moni on menettänyt sydämensä Thaimaalle! Kuukausi hujahti nopeasti ja reppu on täynnä ihania muistoja. Olisin viihtynyt pidempäänkin, nyt lähinnä harmittaa etten lähtenyt jo paria viikkoa aikaisemmin.
Thaimaa ilmoitti juuri tänään taas kiristävänsä maahan saapumista, Suomeen saapuessa tästä päivästä eteenpäin vaaditaan myös negatiivinen koronatesti lähtömaasta 48 tunnin sisällä ennen lähtöä. Siinä mielessä matkan ajoitus siis oli nappiin, paikan päällä alkoi jo olla toiveikkuutta arkeen palaamisesta.
Henkilökohtaisesti en enää jaksa yllättyä ja hämmästellä jatkuvasti muuttuvista käytännöistä täällä ja muualla. Tätä elämää ollaan eletty kohta kaksi vuotta ja kaikki me ollaan aivan kypsiä. Tilanne on kuitenkin maailmanlaajuinen ja kaikkien pyrkimys lienee päästä eroon tästä vitsauksesta.
Mutta palataanpas lomafiiliksiin! Mitä kuukaudesta jäi mieleen? Ainakin se, että onneksi en hakannut suunnitelmia kiveen ja menin fiiliksen mukaan.
- sadekausi jatkui normaalia pidempään, kaiketi tavallista runsaammilla sateilla
- rannoilla vaeltelua tuli harrastettua kilometreittäin, onneksi otin lomaa myös askelmittarista 😀
- katuruoka oli yleensä parempaa kuin ravintoloiden vastaavat
- turkoosi meri, en käsitä!
- ystävälliset ihmiset
Ajattelin kirjoittaa jokaisesta kohteesta oman postauksen, miltäs kuulostaisi? Kuusi tai seitsemän postausta kertyisi tuolla tavalla 🙂
1 Comment
Kuulostaapa mahtavalta lomalta. Meillä Thaimaa on ollut yksi vaihtoehto kevättalven matkalle, mutta saapa nähdä, että mikä tilanne silloin on. Se miten asiat ovat juuri nyt, ei kerro mitään siitä, miten ne ovat esim. kuukauden päästä.