Browsing Tag

syvälliset

Syvälliset suhdekiemurat osa 2

Tuntuu, etten viime aikona ole päästänyt teitä oikein kauhean syvälle mun elämään. Totuus kaiken takana on mun ajatukset, jotka on olleet ihan sekaisin. Ne on ollut oikeastaan jo siitä saakka, kun oon asustellut vielä Mallorcalla. Kesän alussa olin ihan varma siitä, että oon tosi onnellinen yksin. En tarvii tai halua ketään just nyt, enkä halua sekottaa elämääni millään vakavalla suhteella. Trooppinen ilmasto ja paratiisisaari oli varmaan saanut mun pään sekaisin ja sitoutumiskammon tiehensä, sillä toisin kuitenkin kävi.

Tutustuin sattumalta erääseen sveitsiläiseen mieheen ja sen jälkeen se oli sit menoa. Mä olin ihan myyty heti ensimmäisillä treffeillä. Kerettiin viettää vaan vajaa viikko yhdessä, ennen kun tän miehen oli aika palata lomalta kotimaahansa. Odotin entistä enemmän iltoja, jotta pääsin töistä ja mulla oli aikaa puhua facetimessa. Lensin kotiin ja pari viikkoa sen jälkeen tänne lensi myös tuo ihana mies. Vietettiin pitkä viikonloppu yhdessä ja pian lähdettiin Pariisiinkin. Ja kyllä, hänen kanssaan viettelin sielä aivan ihanan loman. Se oli ehkä romanttisinta mitä oon tähän mennessä kokenut, aatelkaa nyt – lomalla rakkauden kaupungissa..

Nyt päästään kuitenkin itse asiaan, nimittäin päätettiin kaiken ihanan jälkeen kuitenkin jatkaa erikseen. Välitän tosta tyypistä edelleen ihan suunnattomasti ja oon ikävöiny sitä joka ikinen päivä, mutta uskoisin että se oli oikea päätös. Kaukosuhteessa oleminen tuo omat haasteensa. On niin raastavaa nähdä toista tsäkällä se 3 päivää kuusta ja loput 27 vaan ikävöidä ja miettiä missähän se menee. On aikaeroa, eikä yhteistä äidinkieltä. Olihan tää varmasti helpompaa tehdä nyt, kun vaikka vasta puolen vuoden päästä. Erot ei oo koskaan samanlaisia ja tästä erosta mä sanoisin, että se oli tosi kaunis. Molemmat kunnioittaa edelleen toisiaan ja mä sain elävän todisteen, että herrasmiehiä on edelleen olemassa. Mulla ei oo tosta miehestä mitään pahaa sanottavaa ja aina kun nähtiin, niin olin maailman onnellisin. Nyt koitan kuitenkin asennoitua taas siihen, että mun on ihan hyvä olla yksinkin. Onnellisuus riippuu kuitenkin aina vaan itsestä. Katotaan mitä elämä tuo taas tullessaan. Ja L, jos luet tätä, oot edelleen paras.♥

Toivottavasti jaksoitte lukea tän avautumisen, kiitän ja kuittaan. <3

Ainiin ja P.S. musta tukka on taas palannut!

Ylitä itsesi

Tiiätteks mulla on takana ihan heittämällä yks elämäni upeimpia kuukausia. Kun oon saanu etäisyyttä kaikkeen, nään asiat paljon selkeemmin ja yksinkertasemmin. Tiiän mitä haluun, mitä aattelen ja mitä tunnen. Tuntuu et oon löytäny itestäni ihan uusia puolia ja oon 100x rohkeempi, mitä oon koskaan kuvitellu. Oon poistunu mukavuusalueeltani täällä joka ikinen viikko ja kokeillu uusia asioita. Se on vaan niin kasvattava ja paras fiilis ja sellanen, jota janoo vaan koko ajan enemmän!

Nää kuvat on muuten mun lenkkireitin varrelta, jota ollaan juostu useesti. Tää on niin ihanaa, kun maaseutu ja iso kaupunki on niin lähekkäin.

Nyt lähen valmistautuun deiteille 😉

Thinking out loud

Välillä tapahtuu sellasia asioita, joita ei koskaan osais odottaa. Kun elämä poikkee suunnitellusta, niin mieli tuntuu ihan sekavalta ja asioita tulee pohdittua vähän liikaakin, niin hyvässä kun pahassa. Oon kuitenkin myös tullut siihen tulokseen, että eihän ne asiat muutu murehtimalla. What will be, will be. Loppupeleissä asiat menee aina niinkun on tarkotettukin. Mun lemppari quotee vielä lainaten:

Everything will be okay in the end. If it’s not okay, it’s not the end.

Olin tänään päiväkodilla tekemässä työkavereille vyöhyketerapiahoitoja ja että mä sitten tykkään siitä hommasta! Aloin samalla jo saamaan visioita mun tulevasta ihanasta hoitolasta, kenties maaseudun rauhassa, joogakoulun yhteydessä.. Saahan sitä haaveilla 😉

P.S. Suomi on niin kaunis, kattokaa nyt noita kuvia!?