Elokuinen lauantaiaamu valkenee kauniina. Aurinko lämmittää syksyisen lempeästi ja mittari näyttää pariakymmentä astetta. Täydellinen ilma vaellukselle! Muut suunnitelmat saavat väistyä, kun päätän toteuttaa koko kesän ajan suunnittelemani Kurjenrahkan kansallispuiston kierroksen.
Saan houkuteltua perheen miehet mukaan ja koira on aina valmiina lähtemään minne vain (paitsi suihkua ja uimista välttelee viimeiseen asti 😊). Matkaa Turusta Pöytyälle on nelisenkymmentä kilometriä, meiltä vähän enemmän. Autolla matka Tampereentien ja Säkyläntien kautta sujuu nopeasti. Kaupungin bussillakin Turusta pääsisi kesäaikaan perille edullisesti.
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros, kartta
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros
Savojärven kierros
Koska rakastan vettä sekä maisemia, joissa vesi on yhtenä elementtinä, päätämme kiertää Savojärven kierroksen. Reitin pituus on noin kuusi kilometriä, mutta parkkipaikalta ja muutaman ylimääräisen mutkan kautta mittariin kertyy yhteensä noin seitsemän kilometriä. Aikaa kuluu reippaasti kävellen noin kaksi ja puoli tuntia taukoineen ja pysähdyksineen.
Alkumatka on osin juurien peittämää polkua metsässä, osin pitkospuita ja reitti kiertää järven hieman kauempaa. Ilma on raikas eikä lainkaan liian kuuma, vaikka lämpötila on aamusta vielä vähän noussutkin. Puut luovat sopivasti varjoa poluille. Maisemat ovat alkuun metsäiset, ehkä välillä vähän tylsätkin, mutta rauhoittavat. Vaaleanpunaisena kukkivat kanervat peittävät kuitenkin upeana peittona polun reunoja. Ennen matkan puoliväliä alkaa kirkkaana hohtava järvikin näkyä.
Kanervia, Kurjenrahkan kansallispuisto
Rantapiha, Savojärvi
Rantapiha, Savojärvi
Rantapihan levähdyspaikka
Noin puolessa välissä reittiä on Rantapihan levähdyspaikka. Sieltä löytyvät sekä keittokatos että puucee-, ranta-, sauna- ja kesäajan kioskipalvelut. Eväitä tai levähdystä varten löytyy rauhallisia penkkejä myös matkan varrelta Rantapihalta eteenpäin. Pöytä ja penkit aivan järven rannassa houkuttavat.
Rantapihalta matka jatkuu pääosin matalakasvuisessa suomaisemassa järven rannassa pitkospuita pitkin. Rantamaisemat ovat levolliset ja houkuttelevat pulahtamaan tyyneen veteen. Loppumatka voittaa alkumatkan kauneudessaan reippaasti.
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros
Pysähdyspaikka, Savojärvi
Pysähdyspaikka, Savojärvi
Kurjenrahka ja Kuhankuono
Kurjenrahkalla löytyy myös muita, eri pituisia ja -tasoisia reittejä kahdesta kilometristä jopa 150 kilometriin asti Kuhankuonon retkeilyreitistöön yhdistettynä. Myös yöpyminen teltassa tai laavussa on kansallispuistossa mahdollista.
Tänne tulemme vielä uudelleen!
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärvi
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärven kierros
Kurjenrahkan kansallispuisto, Savojärvi
Kurjenrahkan kansallispuisto, ohjeita
Lue lisää
Lue lisää Merenkurkun saariston Västerön vaellusreitin keväisistä kokemuksistamme. Merenkurkun saaristossa sijaitsee myös Raippaluoto ja Björköby hurmaavine Svedjehamn -kalastajasatamineen. Blogista löydät myös kokemuksia Rukalta ja Oulangan Kansallispuistosta, talvisen Valtavaaran huiputuksesta Kuusamossa, Ahvenanmaan saaristokierrokselta, Lappon saaristolaiselämästä , hurmaavasta Kumlingesta Ahvenanmaan saaristoreitin varrella, Turun seudun ihanista luontoreiteistä sekä upeasta purjehduksesta Saaristomerellä.
Tutustu Elämänmakuisia matkoja -blogiin myös Facebookissa , Instagramissa , Twitterissä ja Pinterestissä.
Elämänmakuisia matkoja voi seurata myös Bloglovin’ ja Blogit.fi kautta.
16 Comments
Teillä on sentään aurinkoinen sää suosinut matkaa. Me kiersimme Savojärven tänään vesisateessa. No silti paikka on upea. Suo tuoksui ja kanervat kukkivat.
Voi ei, kurja, että teille osui huono sää! Meille sattui hyvät kelit ja saatiin nauttia paikasta lämmössä ja auringossa. Kivahan alue on tietenkin joka säällä, mutta kyllä ulkoilu mukavampaa on, kun ei sada.. mutta Suomen kesä on arvaamaton. Toivotaan ensi kerralla teillekin mukavammat kelit!
Onpa kivan pituisia, päiväretkiksi sopivia reittejä! Kurjenrahka on mulla vielä näkemättä, mutta kyllä sielläkin pitäisi muiden kansallispuistojen tapaan päästä käymään. Juuri Länsi-Suomen kansallispuistot ovat jääneet pahasti paitsioon, kun olen keskittynyt itäiseen, eteläiseen ja vähän pohjoiseenkin Suomeen.
Kurjenrahkaan pääsee tosiaan kivasti päiväretkelle ja sen voi vaikka yhdistää vierailun Turkuun tai Naantaliin (jos tulee kauempaa). Turussahan on paljon hyviä ravintoloita ja ihania luontopolkuja myös mm. Katariinanlaaksossa ja Ruissalossa. Suosittelen 🙂
Kansallispuisto jutut ovat mukavia kun tulee ihan uusia kohteita itselle tietoisuuteen. 🙂 pitkospuut näyttävät aina hirmu ihanilta tällaisissa maisemissa. 🙂
Kiitos ja kiva juttu 🙂 Pitkospuut on kyllä kivoja – ja tarpeellisiakin monin paikoin, tuollakin on sen verran suomaisemaa..
En ole vielä tuolla Kurjerahkalla käynyt, mielessä käynyt jo useasti. Oli siksi mukava lueskella ja katsella maisemakuvia sieltä, kauniilta Kurjenrahka näyttää.
Kiitos 🙂 Kurjenrahka on kyllä kiva ja järven ympäristö varsinkin kaunis. Siellä on mukavasti eritasoisia ja -pituisia reittejä, joten suosittelen 🙂
Kauniin näköisiä, rauhoittavia maisemia! Piti tulla kurkkaamaan, millaisesta kansallispuistosta on kyse, koska en ole suoraan sanottuna koskaan paikasta kuullutkaan. 🙂
Kiva, kun löytyi uutta kotimaassakin 🙂 Kurjenrahka on kyllä kiva ja maisemat kauniit etenkin järven ympäristössä!
Minäkin olen käynyt Kurjenrahkan ankallispuistossa ja osa reissusta oli juuri tuolla Savojärven maisemissa. Siellä oli pitkospuuta, joka oli jätetty lahoamaan, joka tapauksessa se oli ihan murenemiskunnossa.
Ikävä tuo kokemus pitkospuista! Meille ei ole sattunut huonokuntoisia pitkospuita matkalle, mutta kuulin joltain muultakin, että jossain kohdin näin on. Ikävää!
Nyt tuli nostalginen olo. Opiskeluaikana täällä tuli usein käytyä mutta sittemmin itäisempään pääkaupunkiin muutettuani ei tännekään ole enää ehtinyt. Ihanan kaunista efelleenkin. Ehkä joku viikonloppu pitää voisi tänne taas mennä.
🙂 Toivottavasti pääset joku viikonloppu nauttimaan vanhasta opiskelukaupungista ja kauniista maisemista ympärillä 🙂
Aina kun nään näitä huikeita luontokuvia ja pitkospuita, ajattelen että tuonne tai johonkin vastaavaan paikkaan haluan päästä. Ja miten käy joka kerta. Kesä menee ja luontopolut pysyy haaveina vuodesta toiseen. Onneksi sentään mustikassa käyn niissä omisssa tutuissa maisemissa.
Kansallispuistot (ja muut ihanat luontokohteet) on kyllä upeita luonnonvaroja, mutta niin valitettavasti usein käy, että muut kiireet ajavat ohi.. Mutta onneksi uusi kesä tulee joka vuosi ja syksyllä ja keväälläkin ne ovat upeita! 🙂