Suomen suurin matkablogiyhteisö
Suomi

Bomban talo ja karjalaiskylä | Nurmes – Karjalaisuuden sydämessä

30/12/2021

Olin käynyt Nurmeksessa ja Bomban talossa viimeksi lapsena 1970-luvun lopulla ja paikka oli jäänyt mieleen mukavana lapsuuden matkamuistona. Tänä vuonna kotimaanmatkailun ollessa yhä hyvin ajankohtaista, oli viimein aika käydä Bomban talossa ja karjalaiskylässä omien lasten kanssa. 💖 Bomban talo ja karjalaiskylä tarjoavat loistavan mahdollisuuden tutustua karjalaisuuteen ja mielestäni sen pitäisikin kuulua jokaisen suomalaisen käyntikohteisiin, edes kerran.

Vuosina 1977 – 1978 rakennettu Bomban talo ja karjalaiskylä sijaitsevat Pielisen rannalla Pohjois-Karjalassa, noin kolmen kilometrin päässä Nurmeksen keskustasta. Talo ja sitä ympäröivä karjalaiskylä ovat kunnianosoitus karjalaisuudelle, jonka perinteitä täällä halutaan vaalia ja tuoda jälkipolvien nähtäväksi. Vaikka nykyinen Bomban talo rakennettiin puhtaasti matkailukeskukseksi, on tällä myös mielenkiintoinen historiallinen tausta ja kulttuurillinen merkitys, johon kannattaa tutustua hieman pintaraapaisua syvemmin.

Bomban talo ja karjalaiskylä – Historia

Vuonna 1855 rakensi vanhaan suojärveläissukuun kuuluva Jegor Bombin talon ainoalle pojalleen Dmitri Jegorovitšille. Pyöröhirsinen talo rakennettiin Kuikkaniemen kylään Suojärven rannalle ja sillä oli pituutta 24 metriä ja leveyttä 10 metriä.  Talo rakennettiin ns. sulkanurkin siten, ettei kiinnityksiin käytetty lainkaan rautanauloja tai muita rautaisia sideosia. Talossa oli 27 huonetta ja tilaa kerrotaan olleen niin, että taloon pääsi ajamaan hevosella sisään.

Talon toiseen päätyyn Bombin rakennutti kolmikerroksisen asunnon, jossa 24 henkinen suurperhe jakoi ala- ja yläsintsoin, ala- ja yläpertsin, kaksi gornitsaa, bokkapertsin ja tsardakan. Nämä karjalaiset sanat tarkoittavat mm. ylä- ja alapirttiä, kamaria ja ullakkohuonetta. Talon toista päätä asuttivat eläimet ja siellä säilöttiin myös rehut. Vuosien saatossa talo muuttui charmantin hopeanharmaaksi ja Bomban talosta muodostui tyypillisen karjalaisen talon käsite. Bomban talo oli alueensa suurin ja komein karjalaisen rakennustaidonnäyte. Ohessa linkki Sotahistorialliset kohteet sivustolle, jossa kuva alkuperäisestä Bomban talosta.

Jegor Bombinin poika Dmitri menehtyi vuonna 1915 ja maat jaettiin hänen viiden pojan kesken. Veljekset suunnittelivat ensin talon myyntiä, mutta rahapulassa päätyivät lopulta purkamaan talon vuonna 1934.  Puretun rakennuksen hirret jaettiin viiteen kasaan ja arvottiin, minkä kasan kukin veljeksistä sai. Tiettävästi ainakin kolme heistä rakennutti itselleen talon näistä hirsistä.

Toisen maailmansodan jälkeen Suojärveltä kotoisin oleville karjalaisille evakoille järjestyi uudet asuinsijat Pielisen karjalasta sekä läheisistä Kainuun kunnista. Samalla evakkojen keskuudessa heräsi ajatus oman yhteisen paikan rakentamisesta. Vuonna 1960 esitettiin ensi kerran julkisesti idea Bomban talon uudelleen rakentamisesta ja hankkeen veturina toimi ensisijaisesti Suojärven Pitäjäseura. Vuonna 1974 perustettu nelihenkinen talotoimikunta ryhtyi etsimään uudelleenrakentamiselle sopivaa paikkaa sekä laatimaan rakentamissuunnitelmaa.

Päätös Bomban talon uudelleenrakentamisesta syntyi vuonna 1975, kun Nurmeksen kaupunki lahjoitti tontin ja lupautui tukemaan rakennusprojektia. Myös Karjalan Liitto ryhtyi tukemaan projektia ja tämän myötä päätettiin rakentaa Bomban talon lisäksi kokonainen karjalaiskylä. Bomban talon suunnittelivat alkuperäistä rakennusta mukaillen arkkitehdit Vilho Suonmaa ja Jarmo Santala ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1977. Käyttötarkoituksen vuoksi alkuperäistä huonejakoa muokattiin hieman ja uudessa Bomban talossa on mm. navetan tilalla ravintolasali. Uusi, mutta perinteisin menetelmin rakennettu Bomba vihittiin käyttöön 1.8.1978 ja tämä näyttävin puuleikkauksin ja maalauksin koristeltu rakennus on hieman alkuperäistä suurempi. Karjalan Liitto oli mukana toiminnassa vuoteen 2001 saakka.

* historia lähde: Bomba talo

Bomban talo ja karjalaiskylä – Nykypäivä

Nykyään Bomban talossa toimii karjalaista perinneruokaa tarjoava ravintola sekä oluttupa ja kesäterassi. Kesätorilta voit ostaa perinteisiä karjalaisia herkkuja kuten sultsinoita, vatruskoja ja tietenkin karjalanpiirakoita. Lisäksi Bomban talossa järjestetään näyttelyitä ja erityyppisiä teemapäiviä ja nähtävillä on historiallista esineistöä. Meillä olikin onni matkassa, kun paikalla oli aivan loistava opas herättämässä henkiin esineistön tarinat. Oli aivan mahtava kuulla oppaan kertomana kansantaruista ja uskomuksista, ja miten nämä vaikuttavat vielä tänä päivänäkin perinteisiimme ja tapoihin. Lämmin kiitos vielä meitä opastaneelle miehelle, jonka nimeä en valitettavasti tullut kysyneeksi. Samalla kierroksella kävimme tutustumassa myös Karjalaisevakkojen matkassa -näyttelyyn, joka oli todella koskettavaa nähtävää sekä Toivo Talven (1882 – 1943) taidokkaisiin Kalevalan laulumailta -sarjan etsaustöihin.

Tammikuussa 2021 uutisoitiin, että Karjalan Liitto palaa juurilleen Bomba talolle ja ryhtyy yhdessä Suojärven pitäjäseuran kanssa järjestämään ympärivuotisesti karjalaisia tapahtumia. Uusia tapahtumia ovat esimerkiksi feresi- ja käspaikkakurssit, erilaiset näyttelyt, karjalankielen ja sukututkimuksen kurssit sekä lukuhetket lapsille karjalan kielellä. Karjalan liiton mukaan näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia, jotta mahdollisimman monelle avautuu mahdollisuus tutustua karjalaisuuteen Bomballa. (lähde yle.fi/uutiset / Nurmeksen Bomballa keskitytään jatkossa karjalaisuuteen ympäri vuoden)

Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin tsasouna

Bomban talon välittömään läheisyyteen rakennettiin muiden rakennustöiden yhteydessä myös ortodoksinen rukoushuone, Tsasouna, jonka suunnitteli arkkitehti Erkki Helasvuo. Tsasounan suunnitelmien esikuvana toimi luovutetulla Karjalan alueella Ägläjärvellä sijainnut kyläkirkko. Rakentamiseen tarvittavat hirret saatiin lahjoituksena Ylä-Karjalan alueelta ja näitä tarvittiin kaikkiaan 1500 metriä. Margit Lintu on maalannut tsasounan alttariseinän kauniit ikonit ja muut ikonit on saatu lahjoituksina.

Arkkipiispa Paavali vihki tsasounan käyttöön 17.9.1980 ja tsasounan praasniekkaa eli nimikkojuhlaa vietetään Pyhittäjäisien, vanhan Valamon luostarin perustajien Sergein ja Hermanin muistopäivänä 28. kesäkuuta. Vuonna 1991 Suojärven pitäjäseura lahjoitti tsasounan Nurmeksen ortodoksiselle seurakunnalle, joka käyttää sitä yhä jumalanpalveluksissaan. Tsasounaan on ympärivuotisesti mahdollista käydä tutustumassa omatoimisesti, avaimen saa lainaan kylpylähotellin vastaanotosta. Kesäaikaan paikalla on henkilökuntaa. Tsasounalle johtaa hiljentymisen polku, jonka pitkospuilla kulkiessa ympärillä on todellakin vain hiljaisuus ja luonnon äänet. Matkaa tsasounalle on pitkospuita pitkin noin 400 metriä.

Tsasounan vieressä sijaitsee valkeiden ristien meri.  Kyseessä on vuosina 1939 – 1940 kuolleiden Suojärveläisten siviilisotavankien muistomerkki. Muistotaulussa on lueteltu vankileirillä kuolleiden nimet ja iät. Suojärven pitäjäseuralaiset ovat pystyttäneet muistoristin jokaiselle vankileirillä kuolleelle. Joukossa oli paljon myös lapsia, joista nuorin vain muutaman päivän ikäinen. Viimeistään tämä näky ja ajatus sodan raakuudesta hiljentää, erityisesti kun näistä tapahtumista ei ole sataakaan vuotta.

”Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän eri kylistä siviiliväestö hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Siviilit vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle.  Vankien palautuksen jälkeen 25.5.1940 todettiin 102 vankina olleen siviilin kuolleen, joiden nimet ovat taulussa. ” lähde: Bomba.fi/muistomerkit

Bomba on siis paljon muutakin kuin matkailukeskus. Se on kattaus karjalaista historiaa, perinteitä, tapoja, rakennuskulttuuria ja kansanperinnettä. Se on myös paikka, joka saa ajattelemaan Suomen historiaa ja karjalaisten evakkojen matkaa, joka ei ollut valinta. Ennen kaikkea Bomba on kuitenkin karjalaista rakennustaitoa, vieraanvaraisuutta ja ilon kautta elämään suhtautumista. Käy ihmeessä, edes kerran!

Seuraavassa kirjoituksessa kerron Bomban muusta palvelutarjonnasta sekä majoituskokemuksestamme Break Sokos Hotel Bombassa, jonka kylpylä on todella tutustumisen arvoinen!

Onnellista uutta vuotta 2022 ja kuulemisiin tammikuussa hotelli & kylpyläesittelyn merkeissä.

xo -Mia –

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 31/12/2021 at 10:33

    Viime vuonna kävimme ihastelemassa Bomban taloa itsekin, mutta tässä tuli varsin paljon historiatietoa, josta en ollut lainkaan tietoinen. Myöskään tsasounaa tai valkeiden ristien merta ei käyty katsomassa, joten ehkä tuonne pitää vielä palata paremmalla ajalla.

    • Reply Elämää ja Matkoja | matkablogi - travel blog 31/12/2021 at 19:37

      Kiva, että tästä löytyi uutta tietoa Bomban historiasta! Minullekin tuli paljon uutta tietoa tämän vuoden visiitillä ja yläkerran esineistöstä saimme kuulla todella mielenkiintoista tarinaa oppaalta. Oli myös hauska verrata karjalaisia sanontoja ja uskomuksia omiin vastaaviin (rannikko)pohjalaisiin, yllättävän paljon samankaltaisuuksiakin löytyi. Käykää ihmeessä uudemman kerran ajan kanssa Bombassa ja joko opastetulla kierroksella tai jututtamassa oppaita, jos vain heitä on paikalla.

      Onnellista uutta vuotta Teille ja upeita uusia matkoja alkavalle vuodelle!

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.