Vain me, hiljaisuus ja nunnat – Curral das Freiras, Madeira

Seisomme vehreän vuoren rinteessä, Eira do Serradon näköalapaikalla. Meitä ympäröi hiljaisuus ja vuoriston raikkaus reilun 1000 metrin korkeudessa. Katsomme alas laaksoon, jyrkkä pudotus sieppaa vatsanpohjasta. Siellä kaukana syvällä sijaitsee pieni kylä, aivan omassa rauhassaan.

Näkymä Nunnalaaksoon Eira do Serradosta

Kylää ympäröivät jylhät vuoret, joiden huippuja hipovat pilvihattarat. Olemme vain 12 kilometrin päässä Funchalista, Madeiran sydämessä. Edessämme avautuu Curral das Freiras, Nunnalaakso.

Kylä eli vuosisatoja eristyksissä muusta maailmasta ja 1400-1500 luvulla laaksoa asuttivat nunnat, jotka olivat paenneet vuorten syliin saarelle saapuneita ranskalaisia merirosvoja. Nykyään 25 neliökilometrin kokoisessa laaksossa asustaa noin 1700 ihmistä ja tuliperäisillä rinteillä kukoistavat useat viinitarhat.

Tie Nunnalaaksoon

1960-luvulla Nunnalaaksoon ei johtanut edes autotietä ja kylän ulkopuolelle asioimaan lähdettäessä laaksosta noustiin vuorenrinnettä joko kävellen tai aasin selässä. Hetken mielijohteesta ei taidettu kylästä lähteä jyrkkää rinnettä kapuamaan?

1960-1970 luvuilla rakennettiin ensimmäinen tie, joka helpotti liikkumista. Mikään turvallinen reitti tämä kapea tie ei kuitenkaan ollut ja se joutui usein maanvyörymien alle. Nykyään laaksoon pääsy on huomattavasti helpompaa vuoreen puhkaistun 2,4 kilometrin pituisen tunnelin ansiosta. Tunnelin rakennustöiden hintana oli kuitenkin neljä ihmishenkeä puutteellisen räjähdysaineiden käsittelykoulutuksen vuoksi.

Tunnelin kautta kulkeva tie on edelleen ainut reitti kylään vaelluspolkujen lisäksi. Nunnalaaksosta on tullut yksi Madeiran tärkeimmistä nähtävyyksistä ja sinne kulkee päivittäin useita bussivuoroja Funchalista sekä turistien retkibusseja.

Kylän kauppiaat tarjoavat ahkerasti tuotteitaan; pähkinöitä, eukalyptuslikööriä ja laakson rypäleistä valmistettua Madeira-viiniä. Kirkon ja maisemien lisäksi tässä pienessä kylässä ei varsinaisia nähtyyksiä ole. Mutta toisaalta, tarvitseeko ollakaan?

Eira do Serradon näköalapaikan hiljaisuuden rikkoo lähestyvä turistibussi. Vielä viimeinen silmäys laaksoon, on aika jatkaa matkaa.

________________________________________________________________________

Vinkki: Nunnalaaksoon matkaat Funchalista joko vuokra-autolla, bussilla 81 tai järjestetyllä retkellä.

Arkipaon näihin vuorimaisemiin voi tehdä myös majoittumalla Eira do Serrado Hotel & Spahan (lisätietoja klik)

Photo Eira do Serrado Hotel & Spa

Eira do Serrado Hotel & Spa

Tervetuloa lukemaan lisäksi Funchalin tunnelmista (klik) sekä mukavasta hotellistamme Quinta da Penha de Françasta (klik)!

Tykkäämällä Facebook sivusta sekä seuraamalla blogit.fi ja blogipolku.fi sivuilla, pysyt jatkossakin mukana matkassa!

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Heidi / Maailman äärellä lauantai, tammikuu 28, 2017 at 22:45

    Hii, löysin Madeira-postauksesi. Minulta olikin mennyt ohi, että sinäkin olit siellä reissannut. Lähtöportin Mikan blogista löysin sitten tieni tänne. Olen itse menossa ekaa kertaa Madeiralle kuukauden päästä, joten nyt on ihana hakea matkainspiraatiota. Taitaa mennä Nunnalaakso listalle, sen verran kiinnostavalta näyttää!

    • Reply Elämää ja Matkoja matkablogi - travel blog lauantai, tammikuu 28, 2017 at 23:08

      Kiitos Heidi ja aivan mahtavaa, että olet lähdossä Madeiralle! Se on aivan i-ha-na niin kaupunkilomailuun kuin luontomatkailuun ja ne herkulliset hedelmät ja espada-kala – mums! Voitaisiin lähteä uudelleen ihan milloin vaan ja oikeastaan kaikilta tutuiltakin olen kuullut pelkkää hyvää Madeiran kokemuksista.

      Meillä jäi vaellukset tuolla reissulaa vähiin jalkojeni reistailun takia, mutta innolla odotan upeita kuviasi ja kokemuksiasi Madeiran maisemista, on sen luonto vaan niin upea!

      Ihanaa matkan odotusta ja mukavaa viikonlopun jatkoa!

  • Reply Veera Bianca maanantai, syyskuu 28, 2015 at 17:48

    Onpa mielenkiintoinen paikka, eikä missään nimessä entuudestaan tuttu! Mäkin muiden seassa täällä tosin kauhistelen noita teitä 😀

    • Reply Elämää ja Matkoja maanantai, syyskuu 28, 2015 at 19:03

      Kiitos Veera! Nuo syherötiet jyrkänteen reunalla tahtovat kyllä aina kipristää vatsan pohjaa. Caprilla matkatessa nimismiehenkiharaa oli paljon enemmän ja silloin kyllä jyrkänteeltä alas katsoessa puristin bussin kauhukahvaa kunnolla! 😀

  • Reply laura / to travel is to live tiistai, syyskuu 22, 2015 at 09:09

    Huh mitä korkeuseroja ja apua mikä tie! Korkeanpaikankammoisena mua vois vähän jännittää tuolla. Mutta upea maisema ja mielenkiintoinen tarina kylällä 🙂

    • Reply Elämää ja Matkoja tiistai, syyskuu 22, 2015 at 10:05

      Kiitos Laura! Olen myös korkeanpaikankammoinen ja nämä äkkijyrkät pudotukset ja syherötiet kyllä sieppaa aina vatsanpohjasta.
      Jotenkin ihmeessä tulee kuitenkin hakeuduttua näihin jylhiin maisemiin… 🙂

  • Reply Annika | Travelloverblogi maanantai, syyskuu 21, 2015 at 22:56

    Oi miten ihana tuo ensimmäinen kuva! Jo sen perusteella voisin alkaa haluta tuonne. Yksittäisistä kuvista alan usein kehitellä matkasuunnitelmia. 🙂

    • Reply Elämää ja Matkoja tiistai, syyskuu 22, 2015 at 09:55

      Kiitos Annika! Niistä ne suunnitelmat yleensä lähtee; kuvista, jotka jäävät alitajuntaan kytemään! Kenties pian huomaat selaavasi Madeiran matkoja… 🙂

  • Reply Karoliina / From Karoliina maanantai, syyskuu 21, 2015 at 05:49

    Samaa mietin, että niin pieni saari mutta tuollaisia eroja sitten löytyy! Ihanan oloinen paikka tämä, sellainen salainen laakso 🙂

    • Reply Elämää ja Matkoja maanantai, syyskuu 21, 2015 at 09:36

      Kiitos Karoliina! Suuria korkeuseroja saarelta tosiaan löytyy ja tämä laakso on Madeiralla ihan must-see juttu 🙂
      Matkaajia siellä käy paljon, mutta hyvällä onnella voi osua paikalle myös hiljaisempaan aikaan.

  • Reply Teea / Curious Feet sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 22:17

    Olipas mielenkiintoista lukea tästä! Tuo kapea tie näyttää hieman kammottavalta ja upealta samaan aikaan. Tuonne olisi mielenkiintoista patikoida ja tulla bussilla sitten vaikka takaisin.

    • Reply Elämää ja Matkoja maanantai, syyskuu 21, 2015 at 09:31

      Kiitos Teea! Nämä vuorenseinään rakennetut tiet ovat aina yhtä jänniä, Caprin syheröt ne vasta ovatkin jääneet vatsaa rutistavina kokemuksena mieleen. Voit kurkata kuvan niistä Caprin postauksesta 🙂 https://www.rantapallo.fi/elamaajamatkoja/2015/05/09/paiva-caprin-saarella/
      Tuo olikin hyvä idea patikoida alas Nunnalaaksoon ja karauttaa takaisin bussilla, molemmat reitit jalkapatikassa olisikin jo yhdelle päivälle riittävä haaste!

  • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 18:11

    Mieletöntä miten tuollaisia maisemia ja korkeuksia voi löytyä pieneltä saarelta. Vaikuttavaa!

    • Reply Elämää ja Matkoja sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 20:54

      Totta, tältä vain n. 740 neliökilometrin saarelta löytyy suuria korkeuserojen vaihteluita.
      Äkkijyrkkien pudotusten reunalla hengästyttää, sekä ihastuksesta että kauhistuksesta!

    Leave a Reply